Sosiaalinen media tieteellisen tutkimuksen työvälineenä

Keskustelu tieteellisestä tutkimuksesta ja liiketoiminnan ilmiöistä on sosiaalisessa mediassa vilkasta ja monimuotoista niin tutkimus- kuin yritysmaailman osalta. Sosiaalisessa mediassa jaettavan sisällön luonne on muuttunut viime vuosien aikana; yhä enemmän ja enemmän jaettava sisältö on vapaa-ajan epämuodollisten päivitysten sijaan laadukasta ja ajantasaista tietoa tieteellisistä ja yritysmaailman teemoista. Yritysmaailmassa sosiaalisen median hyödyt oman viestin esille tuomisessa on ruvettu hyvää vauhtia tiedostamaan. Akateemisessa maailmassa kuitenkin vasta aletaan ymmärtää sosiaalisen median hyötyjä oman tutkimuksen ja tutkimushankkeiden näkyvyyden parantajana.

Miksi näin on? Sosiaalisen median periaatteet sisällön vapaasta ja laajasta jakamisesta tuntuisivat sopivan äärimmäisen hyvin tieteellisen tutkimuksen avoimuuden, läpinäkyvyyden ja vapaan levittämisen periaatteisiin. Sosiaalisen median ja verkkojulkaisemisen asiantuntija Ilkka Olander pohtii blogikirjoituksessaan syitä siihen, miksi tutkijoiden aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on ollut alhaista. Hän nostaa mahdollisiksi syiksi tutkijoiden epäluulot muun muassa ajan puutteen,  liian yksinkertaistamisen ja objektiivisen imagon menettämisen suhteen. Lisäksi hänen mukaansa asiaan voi vaikuttaa myös pelko siitä, että tutkijan omat ideat varastetaan, mikäli niitä jaetaan avoimesti sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisen median avulla voidaan kuitenkin tieteelliselle sisällölle saada pienin panostuksin lisää näkyvyyttä. Professori Melissa Terras kirjoittaa blogissaan kokeilustaan, jossa hän twiittasi kokemuksiaan tutkimusprojekteista ja esitteli samalla linkin, josta tutkimuksesta raportoivan artikkelin voi ladata yliopiston tietokannasta. Tämän jälkeen hän seurasi vaikutusta tutkimusartikkelien verkkolataamisen määrään. Tulokset olivat positiivisia: hänen tutkimusartikkeleidensa lataaminen kasvoi kymmenkertaiseksi verrattuna papereihin, joita ei oltu markkinoitu Twitterissä. Tämän julkisuuden heijastevaikutuksena myös muiden saman tutkimuslaitoksen tutkimusraporttien suosio ja lataaminen lisääntyi.

Tietojohtamisen tutkimuskeskus NOVI hyödyntää sosiaalista mediaa tutkimuksensa näkyvyyden parantamisessa ja tieteenalan teemoja koskevan keskustelun herättämisessä. Sosiaalinen media mahdollistaa erilaisten sisältöjen yhdistämisen sekä tutkimusprojektien tulosten ja aihepiirin ilmiöiden esittämisen helposti lähestyttävällä tavalla. Jakamalla linkkejä tutkimustuloksiin ja aihepiiriä koskevaan sisältöön esimerkiksi Twitterissä, saadaan passiivisen esille asettamisen sijaan viesti tavoittamaan suuri joukko alasta kiinnostuneita toimijoita heti.

Kertomalla tutkimustuloksista ja tieteenalan ilmiöistä esimerkiksi helposti lähestyttävissä  ja kansantajuisissa blogeissa saadaan tutkimushankkeiden ydinkysymyksiä viestittyä tiiviissä paketissa myös sille yleisölle, joka ei saavuta helposti tai lainkaan akateemista materiaalia sen löytämisen saati ymmärtämisen puolesta. Eri palvelujen sisältöjä voidaan koota yhteen Storifyn tai Pearltreesin kaltaisilla palveluilla. Slidesharessa jaetut esitykset tavoittavat nopeasti suuren yleisön. Lisäksi palvelusta niitä voidaan helposti jakaa linkkeinä eteenpäin ja esimerkiksi upottaa verkkosivuille.

Satunnainen ja suunnittelematon jakaminen ei kuitenkaan riitä. Eri palvelujen käyttötarkoitukset ja tavoitteet pitää olla selvät käyttäjille ja organisaation tapauksessa koko organisaatiolle. Jakamisen tulee olla ajankohtaista, säännöllistä ja eri palveluissa jaettujen sisältöjen johdonmukaisia keskenään. Sosiaalisen median käyttöä tulisi koordinoida siihen tehtävään nimetyn henkilön toimesta, mutta jokaisen tutkijan on syytä omalta osaltaa miettiä omia mahdollisuuksiaan näkyvyyden parantamiseksi ja keskustelun herättämiseksi ja sitten kantaa kortensa kekoon. NOVI:llakin on asiasta vielä paljon opittavaa ja toimintaan on paneuduttava entistä enemmän; sosiaalisen median akateemisen käytön tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvältä, joten nyt onkin aika lähteä toden teolla hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia myös tutkimustyössä.

Aiheesta lisää:

Kysy lisää sosiaalisen median hyödyntämisestä:
Olli Pirttilä
Jari Jussila