Monta kanavaa yliopistoyhteistyöhön

Kollegat kirjoittivat äskettäin erään yrityksen hyvistä kokemuksista yliopistoyhteistyöstä. Tekstin innoittama päätimme lähteä hieman avaamaan sitä, kuinka monella tavalla tutkimuskeskus Novi itse asiassa toteuttaakaan niin sanottua yliopiston kolmatta tehtävää – yhteiskunnallista vaikuttamista.

Opetukseen liittyen yritykset voivat tarjota omia johtamishaasteitaan opiskelijaryhmien ratkaistavaksi. Opiskelijoiden näkökulmasta oikeat ongelmat ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Opiskelijoiden harjoitustyöt tarjoavat lähes poikkeuksetta myös tilaajaorganisaatioille uuden näkökulman omaan toimintaansa; parhaimmillaan jopa ratkaisuja niihin. Yrityksen resursseja toimintamalli sitoo vähän; tyypillisesti yhden tai kahden vierailuluennon verran. Varsinaisesta ohjauksesta vastaavat pääosin opettajat, toki myös muulla tavalla voidaan toimia, jos yritys haluaa ottaa isompaa roolia töiden ohjauksessa.

Harjoitustöiden lisäksi opettajat käyttävät mielellään yrityksiä myös pienemmässä määrin esimerkkeinä omilla luennoillaan. Ole rohkeasti yhteydessä; innovaatiot syntyvät rajapinnoilla ja opetuksen saralla etsimme jatkuvasti parempia tapoja valmistaa opiskelijoita tulevaan työelämään.

Diplomityön teettäminen on toinen varsin usein käytetty yhteistyömuoto. Työ voidaan suunnatta yrityksen tarpeisiin ja se tuottaa teorian tukeman analyysin yrityksen tilanteesta. Diplomityön ja sen tekijän mukana tulee aina myös pala ohjausresurssia. Yritykseltä vaaditaan rahallisen panostuksen lisäksi tukea työn suuntaamiseen relevanttiin käytännön ongelmaan sekä pientä ohjauspanosta. Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö tarjoaa yhden tavan diplomityön toteuttamiseen.

Tutkimuksen puolella yhteistyölle on niin ikään monia kanavia. Näistä tutkimusprojekteihin osallistuminen on varmasti se tutuin. Tutkimuskeskus Novin hankkeissa on tyypillisesti useampi ns. tapaustutkimusorganisaatio, joista kukin osallistuu hankkeen rahoitukseen. Päärahoittajana toimii yleensä jokin julkinen tutkimusrahoittaja kuten esim. Tekes. Tämän lisäksi yritykseltä vaaditaan jonkin verran kehitysresursseja esimerkiksi aineiston keruun osalta – haastatteluihin osallistumista, kyselyihin vastaamista tai työpajatyöskentelyä.

Pyrimme aina keskittymään olennaiseen ja välttämään turhaa työllistämistä. Esimerkiksi työpajat keskittyvät yksinomaan yrityksen ongelman jäsentämiseen ja ratkaisemiseen. Perinteinen mielikuva tutkijankammiotyöstä ei istu meidän toimintaamme. Haluamme olla tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Aidoista ja relevanteista tutkimuskohteista syntyy myös laadukasta tutkimusta. Kehityshankkeet voivat olla myös yritysvetoisia; jos yrityksellä tai yritysverkostolla on idea, voimme olla mukana tuomassa tutkimuksellista näkökulmaa, auttaa hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa erilaisissa rooleissa.

Kevyemmin yliopiston osaamista voi hyödyntää esimerkiksi räätälöityjen koulutusten tai asiantuntijaluentojen kautta. Yliopistossa on paljon osaamista, jota elinkeinoelämä ei vielä täysimääräisesti hyödynnä. Teemme myös pienempiä tilaustutkimusprojekteja. Voimme esimerkiksi toimia sparraajina strategiaprosessissa tai tuoda tuoretta näkökulmaa tuotekehitysprosessin tehostamiseen. Olemme hyviä kysymään kysymyksiä; miksi teette näin, mitä jos tai miksi ei. Usein nämä ulkopuolisen esittämät kysymykset ovat poikineet hyviä kehitysideoita.

Yritämme parhaamme mukaan myös popularisoida tiedettä, tuottaa tutkimuksesta nousevia näkemyksiä tukemaan käytännön tekemistä. Yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kuitenkaan voi olla yksisuuntaista. Se edellyttää vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa: keskustelua, haastamista ja yhteisen tien etsimistä.

Novin tutkijaryhmä kirjoitti viime vuonna kirjan Tietojohtaminen, jota on ladattu jo lähes 4000 kertaa. Myös tietojohtamisen taskukirja on löytänyt lukijansa. Mittaritiimi julkaisi 3-vuotisen mittarihankkeen tuloksia omassa opuksessaan. Teemme parhaamme tukeaksemme yhteiskunnan kehitystä. Haastakaa ja osallistukaa, vain niin syntyy aitoja vaikutuksia.

Lue lisää mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä TTY:n kanssa

Kirjoittajat: Tutkijatohtori Harri Laihonen ja Kehittämispäällikkö Terhi Yliniemi