Parveileva tietotyöntekijä madon nappaa

Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Jari Jussila työskentelee projektipäällikkönä SOILA-hankkeessa (Innovative value creation and business models of social media in B2B networks), jossa tutkitaan sosiaaliseen mediaan perustuvia innovatiivisia ja visionäärisiä tulevaisuuden liiketoiminta- ja arvonluontimalleja erityisesti teollisissa B2B-arvoverkostoissa ja verkostojen dynamiikan lisäämisessä.

Mitä on parvityöskentely?:

-uudenlainen ja joustava tapa organisoida ja tehdä työtä
-ei perustu hierarkiaan ja organisaation rakenteisiin
-syntyy jonkin yhteisen tavoitteen ympärille
-tapa löytää oikeat henkilöt tekemään tietyn tehtävän
-perustuu vapaaehtoisuuteen ja asiantuntemukseen
-oiva tapa yhteiseen ideointiin ja osaamisen jakamiseen
-helpottaa työn organisointia
-muodostuu nopeasti ja voi myös lopettaa nopeasti toimintansa

Jari Jussila on selvästi oikea henkilö kertomaan parvityöskentelyn hyödyistä tietotyössä. Äänestä aistii innostuksen asiaan ja monipuolisen kokemuksen tuoman varmuuden hänen kuvaillessaan, minkälaisiin organisaatioihin parvityöskentely parhaiten sopii. “Se sopii kaikenlaisiin organisaatioihin. Keskikokoisissa ja suuryrityksissä voi olla vaikeaa löytää isosta porukasta ihmiset, joilla on osaamista ja innostusta tiettyyn asiaan. Parvityöskentelyn avulla se onnistuu nopeasti ja helposti. Toisaalta pienetkin organisaatiot voivat tehdä osaamistaan näkyväksi ja verkostoitua parvityöskentelyn avulla”, Jussila pohtii.

Sisäisesti verkottunut ja moderneja sosiaalisen median työvälineitä hyödyntävä organisaatio on ketterä ja tehokas: “Tutkimusten mukaan hyötyjä on todettu esimerkiksi sellaisissa yrityksissä, joissa työskentelee korkean osaamisen tietotyöläisiä, kuten johtajia ja ammattilaisia, joiden täytyy tehdä yhteistyötä muiden kanssa. McKinseyn 2012 tutkimuksen mukaan sisäisesti verkottuneet yritykset ovat saavuttaneet jopa 20 % keskimääräisen parannuksen tuottavuuteen, kun on kyse esimerkiksi tiedon etsimisestä ja keräämisestä, sisäisestä viestinnästä ja kollaboraatiosta sekä sähköpostien lukemisesta ja vastaamisesta. Varsinaisiin työtehtäviin jää aiempaa enemmän aikaa, kun turha sähköpostikuorma vähenee ja työn organisointi helpottuu.”

Parvityöskentely muodostuu yleensä aktiivisen ydinporukan ympärille. Sen lisäksi mukana on tyypillisesti sellaisia henkilöitä, jotka osallistuvat jollain tavalla keskusteluun. Suurin osa parven henkilöistä vain seuraa keskustelua, mutta silti kaikki kolme ryhmää voivat oppia parvityöskentelystä.

Kokeileminen on helppoa

Jos jokin organisaatio haluaisi testata parvityöskentelyä, mitä resursseja se vaatii? “Parvityöskentelyyn on olemassa juuri sitä varten kehitettyjä teknologioita, kuten Intunexin xTune. Myös ilmaisohjemien avulla voi lähteä liikkeelle ja saada käsityksen siitä, mitä parvityöskentely on. Esimerkiksi Yammerin käytön voi aloittaa maksutta. Yammeria usein käytetään pysyvämpien tiimien tiedonvaihtoon, mutta sitä voidaan käyttää myös lyhempiaikaisten parvien tai pidempien projektien luomiseen. Pilotoinnin voi aloittaa esimerkiksi testiporukalla yrityksen sisällä, eikä se edellytä, että kaikki organisaation työntekijät olisivat vielä sisällä kulttuurissa. Parvityöskentelyyn voi osallistua vähitellen ja aluksi voi vaikkapa vain seurata muiden osallistumista parvityöskentelyyn”, Jussila summaa.

Parvikokeilut johtavat todennäköisesti hyviin tuloksiin, sillä Jussilan mukaan ihmiset ovat yleensä valmiita jakamaan hyviä kokemuksia. Luottamuksellisen tiedon jakaminen voi tulla ongelmaksi avoimessa parvessa, mutta yllättäen Jussilan kokemusten mukaan silti jopa sensitiivisiä tiedonmuruja voidaan jakaa, jos ei suoraan parvessa niin vaikka sitä seuraavissa sähköpostikeskusteluissa. Parvityöskentelyä tukevat työkalut ovat varsin helppokäyttöisiä, eikä niiden opettelemiseen tarvitse yleensä käyttää paljoa työaikaa. Nopeus on muutenkin Jussilan mukaan parvityöskentelyn kiistattomia etuja: “Se on ollut yllättävää, kuinka nopeasti olen saanut kysymyksiini vastauksia parven avulla, verrattuna moniin muihin foorumeihin tai Linkedin-ryhmiin”.

Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) parvityöskentely on tutkimuskohde, mutta se on myös tutkijan oma apuväline. Parvia ja verkostoja luomalla tutkijat voivat löytää uusia tutkimuskohteita ja saada arvokasta asiantuntijatietoa. xTune on teknologia ja toimintamalli, joka tukee monipuolisesti parvityöskentelyä. xTunen ideana on yhdistää ihmisiä perustuen asiantuntijoiden osaamisalueisiin ja kiinnostuksen kohteisiin, jotta esimerkiksi tiettyyn projektiin on helppo löytää oikeat ihmiset. TTY on käyttänyt xTunea tutkimuksessa ja Jussila on löytänyt parvesta muun muassa hyviä case-esimerkkejä tutkimuksiaan varten etsiessään tietoa siitä, miten suomalaisyritykset ovat hyödyntäneet sosiaalisen median ja joukkoistamisen työkaluja omassa liiketoiminnassaan.

Mä peukutan sua

Jussilan mielestä sosiaalisen median hyödyntäminen on kehittänyt palautteenantokultturia hänen työpaikallaan. Palautteen antaminen on lisääntynyt uusien työkalujen myötä. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella käytetään Yammeria, ja Jussila on havainnut, että palautetta annetaan monesti luontevammin verkossa kuin kasvokkain. “Siitä tulee tosi hieno fiilis, kun toiset on käyneet tykkäämässä tai kommentoimassa omia juttuja siellä. Palautteen saaminen lisää tunnetta siitä, että tekee merkityksellistä työtä. Palautetta voi toki antaa kasvokkain, mutta uskon kuitenkin, että osa tärkeästä palautteesta olisi jäänyt saamatta ilman Yammeria”.

Teksti: Linda Tuominen

Julkaistu Tietoasiantuntija-lehdessä nro 4/2013.

Yammer
https://www.yammer.com/

xTune
http://xtune.fi

SOILA-hanke
http://www.tut.fi/novi/projects/soila-innovative-value-creation-and-business-models-of-social-media-in-b2b-networks/