Epäile, jotta epäilyksettömästi tietäisit

Kirjoittaja Jonna Käpylä on tietojohtamisen tutkija Novi tutkimuskeskuksessa.

René Descartes filosofoi 1600-luvulla uurtaen uraa länsimaiselle rationalismille. Hän halusi löytää varmaa ja ehdottoman epäilyksetöntä, ennakko-olettamuksista vapaata tietoa. Descartes epäili epäilemästä päästyään olematta kuitenkaan skeptikko. Hän halusi kyseenalaistaa kaiken, mutta uskoi samanaikaisesti epäilyksettömän totuuden olemassa oloon ja halusi rakentaa tieteen varmalle perustalle. Descartes siis ymmärsi, että oikean ja varman tiedon saavuttaminen vaatii epäilyä. Oivallus siitä, että hän voi epäillä vain jos hän on olemassa, johti kuuluisaan toteamukseen: ”Cogito ergo sum.” eli ”Ajattelen, siis olen.” Oli siis olemassa jotain epäilyksetöntä: sitä että epäilen, en voi epäillä.

Tutkimuksenteossa Descartesin epäilyn metodilla on suuri arvo. Epäilemisen ja kyseenalaistamisen tulisi olla kaiken tieteen tekemisen perustana. Tutkijat eivät kuitenkaan ole nykyään ainoita, jotka työskentelevät tiedon parissa ja etsivät totuudellista vastausta kysymyksiinsä. Tieto on vahvasti läsnä kaikissa asiantuntijatehtävissä. Epäilyn metodille on siis eittämättä käyttöä myös tieteen maailman ulkopuolella. Jokainen on vastuussa vähintään siitä, miten kehittää omaa tietoperustaansa, millaista tietoa työssään hyödyntää ja on hyödyntämättä, millaista tietoa jakaa muille ja on jakamatta. Tästä syystä tietojohtajuus ja siihen liittyvä tiedonjano, epäileminen, kyseenalaistaminen ja kriittisyys kuuluvat kaikille.

Olemme vastikään kirjoittaneet aiheesta kirjan: Tietojohtajan taskukirja – Tietojohtamisen näkökulmia aluekehittämiseen, jossa pohdimme tietojohtajuutta paitsi yleisesti, myös erityisesti aluekehittämisen kontekstissa. Meillä oli mahdollisuus tutustua aluekehittäjien tietojohtajuuteen Pirkanmaan liiton rahoittamassa kehittämishankkeessa ”Tietojohtaminen maakunnan strategisen johtamisen ja ennakoinnin välineenä”. Hanke toteutettiin aikana 1.1.2012–31.5.2013 ja toteutuksesta vastasivat Novin tutkijat: allekirjoittanut ja Henna Salonius, professori Antti Lönnqvist sekä tutkijatohtori Harri Laihonen. Tietojohtajan taskukirjan lähtökohtana oli havainto siitä, että aluekehittäminen rakentuu yksittäisten, alueen eri organisaatioissa työskentelevien erilaisten tietojohtajien toiminnalle. Yksittäiset aluekehittäjät ovat omien organisaatioidensa ja aluekehittämiseen liittyvien verkostojensa luotseja, minkä vuoksi jokaisen aluekehittäjän kannattaa arvioida omaa tietojohtajuuttaan.

Yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa tehdään tiedettä. Aluekehittämisessä ja yritystoiminnassa tavoitteet ovat usein jossain muualla kuin epäilyksettömän totuuden etsimisessä. Tästä huolimatta Descartesin epäilyn metodilla on paikkansa myös tutkimusmaailman ulkopuolella, koska sen perustana on kyky tunnistaa oman ajattelunsa suhteellisuus ja rajoittuneisuus. Jokaisen kannattaa epäillä. Lempiuskomusten hylkääminen vaatii ehkä ponnistelua, mutta se pitää mielen virkeänä ja uteliaana. Epäily on perusteltua myös siksi, että kaikki – paitsi tyhmät – erehtyvät toisinaan.

Tietojohtajuuteen kuuluu vastuu epäillä, koska epäily vie kohti epäilyksetöntä tietoa. Olkaamme siis kaikki epäileväisiä mutta toiveikkaita Descartesin tapaan: epäilkäämme, mutta älkäämme menettäkö uskoa epäilyksettömän tiedon mahdollisuuteen. Epäilyhän ei ole yksinomaan vanhojen totuuksien kyseenlaistamista, vaan samanaikaisesti myös uusien totuuksien arvelua ja otaksumista. Tiedon löytämiseksi on tärkeää yrittää osoittaa omat uskomuksensa ja olettamuksensa vääriksi – ei oikeiksi. Toivomme, että Tietojohtajan taskukirja tarjoaa ajattelumalleja ja työkaluja henkilökohtaisen tietojohtajuuden kehittämiseen ja tämän myötä myös tietojohtamisen kulttuurin levittämiseen erilaisissa organisaatioissa.

Tietojohtajan taskukirja on ladattavissa ilmaiseksi pdf-muodossa Tampereen teknillisen yliopiston TUTDPub-julkaisuarkistosta: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3103-3

Kirjan voi ostaa myös painettuna Juvenes Printin verkkokirjakaupasta: http://verkkokauppa.juvenesprint.fi/fi/625/t_2542