Jarmo Takala ja Ulla Ruotsalainen

Rohkea profilointi tuotti tulosta

TTY menestyi vuonna 2016 rahoituksen hakemisessa: esimerkiksi Suomen Akatemiasta saadun rahoituksen määrä jatkoi nousuaan. Akatemian kärkihankehaussa TTY:n hakemuksista 31 prosenttia sai myönteisen päätöksen, mikä on huomattavasti yli keskiarvon.

Menestyäkseen kiristyneessä rahoituskilvassa yliopiston on tunnettava vahvuutensa. TTY on jo tehnyt rohkeita ja onnistuneita profilointivalintoja. TTY sai Suomen Akatemian toisessa profilointihaussa rahoitusta fotoniikan tutkimukseen sekä jo aiemmin rahoitusta saaneen älykkäiden koneiden tutkimuksen vahvistamiseksi. Kolmannessa rahoitushaussa profiloidaan kiertotalouden tutkimusta.

Profilointia on alusta asti tehty yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Yhteistyö on muutenkin tiivistä. Vuoden 2017 tutkimuksen kansainväliseen arviointiin valittiin 20 tutkimusyhteisöä, joista puolessa on mukana tutkijoita myös Tampereen yliopistosta. Arviointi antaa hyvän pohjan uuden yliopiston strategiatyölle.

Tutkimuksesta vastaavat vararehtorit
Ulla Ruotsalainen (2015-2016) ja Jarmo Takala (2017-)

Mircea Guina laboratoriossa

Aurinkokennojen kehitykseen miljoonarahoitus

Professori Mircea Guinan tutkimusryhmä Optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa sai 2,5 miljoonan euron ERC-rahoituksen tulevaisuuden aurinkokennojen tutkimukseen. Uuden teknologian avulla Suomi voisi nousta maailman eturiviin uuden ajan aurinkoenergiaratkaisuissa ja samalla koko uusiutuvan energian alalla.

Advanced III–V Materials and Processes Enabling Ultrahigh-efficiency (50%) Photovoltaics -hankkeessa kehitettävät kennot voivat muuntaa sähköksi jopa yli puolet auringonsäteiden energiasta. Nykyisin parhaat aurinkopaneelit toimivat vain 30–40 prosentin hyötysuhteella.

– Prosentuaalisesti ero ei kuulosta suurelta. Tehokkaampien kennojen avulla energiakustannukset voivat kuitenkin pudota vähintään viidenneksen, eli puhutaan miljardisummista, professori Guina kertoo.

Nykyisin alan huippua edustavat kolmiliitoskennot. Uusissa kennoissa päällekkäisiä rakenteita voi olla jopa kahdeksan.

– Kun nykyisiä piikennoja tarvitaan jalkapallokentän kokoinen ala, uusia III–V-materiaaleista tehtyjä kennoja tarvitaan vain muutaman neliömetrin verran.

Sukellusrobotti

Sukeltava robotti tutkii vedellä täyttyneitä kaivoksia

Euroopassa arvioidaan olevan jopa 30 000 hylättyä vedellä täyttynyttä kaivosta. Niissä on paljon unohdettua historiaa sekä luultavasti myös arvokkaita mineraaleja. TTY:ssä kehitetään parhaillaan sukeltavaa robottia, jolla näitä kaivoksia päästään tutkimaan.

─ Monessa vedellä täyttyneessä kaivoksessa voisi olla rahanarvoisia mineraaleja, mutta toistaiseksi ei ole ollut tekniikkaa, jolla niitä pääsisi tutkimaan. Robotti on välttämätön apuväline, sillä sukeltaminen kaivoksiin on liian vaarallista ihmisille, sanoo hanketta Suomessa vetävä Jussi Aaltonen.

Veden alla robotti kerää ympäristöstään pistepilven, jonka perusteella kaivoksesta voidaan rakentaa kolmiulotteinen malli. Lisäksi se ottaa kuvia ja videota. Mukana on myös hyperspektrikamera, jonka kuvissa mineraalit näkyvät erivärisinä.

Uusien mineraalivarojen löytäminen auttaisi lisäämään EU:n huoltovarmuutta.

Hanke on osa kansainvälistä nelivuotista UNEXMIN-projektia, joka on Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama. Projektissa on mukana useita tahoja eri Euroopan maista. Hankkeen kokonaisrahoitus on lähes viisi miljoonaa euroa, josta TTY:n osuus on lähes miljoona.

Robotin prototyyppiä on testattu muun muassa uimahallissa.

 
 
Kiertotalous

Uusia konsteja kiertotalouteen

Suuri osa jätteestä jää edelleen hyödyntämättä, vaikka mahdollisuudet ovat valtavat. Toisen roska voi olla toisen kultaa. TTY:llä vahvistettiin vuonna 2016 edelleen kiertotalouden tutkimusta, joka on tärkeä osa yliopiston energia- ja ekotehokkuuden profiilialaa.

Alan tutkimus sai lisävahvistusta, kun Marika Kokko aloitti Assistant Professorina syyskuun puolivälissä. Kokko haluaa kehittää biologisia menetelmiä kiertotalouden tehostamiseksi.

– Vaikka jätteen määrää yritettäisiin minimoida jo tuotteita suunniteltaessa, kaupungeissa ja teollisuudessa syntyy erilaisia sivu- ja jätevirtoja. Niistä voidaan ottaa talteen esimerkiksi kierrätysravinteita sekä energiaa.

– Tutkin erilaisia anaerobisia bioprosesseja kaupunkien ja teollisuuden jätteiden käsittelyyn. Näillä biologisilla prosesseilla voidaan tuottaa esimerkiksi uusiutuvaa energiaa sekä kierrätysravinteita, Kokko kertoo.

TTY:llä on monipuolinen tutkimusympäristö kiertotalouden tutkimukseen. Kiertotaloutta edistetään sekä kansallisesti että Euroopan Unionin tasolla.

Tutkijoiden yön mainos

Tutkijoiden yössä jokainen sai olla tutkija

Tiedepajoja, luentoja, Science Slamia. Euroopan laajuinen tiedetapahtuma Tutkijoiden yö teki tiedettä ja tutkijoiden työtä tutuksi suurelle yleisölle syyskuussa. Ensimmäistä kertaa Tampereella järjestettyyn tapahtumaan osallistui yli tuhat tutkimuksesta ja sen tekijöistä kiinnostunutta.

Erityisen suosittuja olivat lapsille suunnatut Lumate-keskuksen tiedepajat Lastenkulttuurikeskus Rullassa. Lasten kanssa tutkittiin optisia harhoja, pelattiin pulmapelejä sekä askarreltiin laskuvarjohyppääjiä.

Vapriikissa yleisölle oli tarjolla tietoa muun muassa tulevaisuuden keinoälystä, avaruustutkimuksesta ja teknologian pimeästä puolesta. Esittelypisteissä nähtiin robotteja, maisteltiin levädrinkkejä ja tunnusteltiin keinoihoa.

Illalla Ylioppilastalolla järjestetty Science Slam veti salin täyteen. Tutkijoiden välisen leikkimielisen kilpailun voitti TTY:n tenure track -professori Veikko Sariola, joka pohti mitä hyötyä jalkakarvoista on elektroniikan valmistuksessa.

Ohjelmaa oli myös TTY ja Tampereen yliopiston kampuksilla. Seuraavan kerran Tutkijoiden yötä vietetään 29.9.2017.

Collo

Collo analysoi nesteen vaikka astian läpi

Tutkimuksesta syntyy paljon innovaatioita ja spinoff-yrityksiä. TTY:llä on esimerkiksi tutkittu jo kymmeniä vuosia partikkeli-neste-seoksia. Tutkimuksen ohessa kehitettiin Collo-niminen online-analysaattori, ja nyt Tekesin rahoittaman kaupallistamishankkeen tuloksena on syntynyt yritys.

Materiaaliopin ja systeemitekniikan tutkijoiden kehittämä Collo tarjoaa yrityksille IoT-teknologiaan pohjautuvan, luotettavan ja helppokäyttöisen ratkaisun nesteprosessien valvontaan. Collo alustaa kehitetään esimerkiksi Nokian Veden kanssa yhdessä jätevesien analysointiin. Colloa on jo testattu myös muun muassa maali-, kaivos- ja kemikaalituotannossa.

– Säästöjä saavutetaan tuotannon digitalisaatiolla, joka tehostaa raaka-aineen, kemikaalien, energian ja ajan käyttöä. Voidaan siis parantaa laatua ja pienentää hävikkiä, tutkijatohtori Matti Järveläinen kertoo.

Collosta on tehty myös pöytämallinen laatta, jonka päällä voidaan analysoida nesteet suoraan purkin läpi.

– Olemme koemielessä testanneet sillä esimerkiksi tyrmäystippoja oluesta: Collo tunnistaa pisaran tuopillisesta, Järveläinen sanoo.

 
 

Tutkimus

Vuonna 2016 rohkea tutkimuksen profilointi tuotti tulosta. Esimerkiksi Suomen Akatemiasta saadun rahoituksen määrä jatkoi nousuaan.
Suomen Akatemian toisessa profilointihaussa TTY sai rahoitusta fotoniikan tutkimukseen sekä jo aiemmin rahoitusta saaneen älykkäiden koneiden tutkimuksen vahvistamiseksi.

Vuonna 2016 TTY:ssä aloitti 24 uutta tenure track -professoria.

 

 

Suomen Akatemian rahoitus

201420152016
Suomen Akatemian rahoitus (milj. euroa)10,611,312,4
 

 

Tieteelliset ja muut julkaisut

Sarake 1
Julkaisufoorumi-luokitellut (1280)1280
Muut julkaisut (600)600

Profiilialat: digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, terveysteknologia, valoon perustuvat teknologiat