Jarmo TakalaKansainvälisesti laadukasta tutkimusta

Profilointia on alusta asti tehty yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. YVuonna 2017 merkittävin tapahtuma tutkimuksen saralla oli TTY:n tutkimuksen arviointi, TUT RAE 2017, joka huipentui kymmenhenkisen paneelin vierailuun Hervannan kampuksella kesäkuussa. Paneeli arvioi 20 tutkimusyhteisöä ja tutustui TTY:n tutkimusympäristöihin. Loppuraportissaan paneeli kertoi vaikuttuneensa yliopiston tutkimuksen laadusta ja erityisesti tutkimusinfrastruktuurin korkeasta tasosta.

Tutkimusrahoituksessa Suomen Akatemiasta saadun rahoituksen määrä jatkoi nousuaan jo toista vuotta peräkkäin. Suomen Akatemia onkin nykyään merkittävin TTY:n tutkimuksen rahoittaja.

Myös TTY:n julkaisukulttuurissa on tapahtunut merkittävä muutos. Korkeimman jufo-luokituksen artikkelien lukumäärä kasvoi 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ilman että luokiteltujen artikkelien lukumäärä laski.

Menestyäkseen kiristyvässä rahoituskilvassa yliopistojen on tunnettava vahvuutensa. TTY:llä uusimmaksi profiilialueeksi nostettiin yhdessä Tampereen yliopiston kanssa Intelligent Society, jossa yhdistyvät TaY:n vahva yhteiskuntatutkimus ja TTY:n tekoälyn ja koneoppimisen osaaminen. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa kohti 2019 aloittavaa uutta tamperelaista yliopistoa.

Jarmo Takala
tutkimuksesta vastaava vararehtori

CIVIT

Liikkeenkaappausta ja liikettä virtuaalimaailmassa

CIVITissä (Centre for Immersive Visual Technologies) immersiivinen kokemus on entistä lähempänä. Uudet tilat saaneessa keskuksessa yhdistyy tehokas muunneltava infrastruktuuri ja kaikki immersiivisten teknologioiden osa-alueet kattava tutkimusosaaminen. Yrityksetkin ovat tervetulleita mukaan.

– Immersiivisyyttä voi kuvata kahdella sanalla: realismi ja interaktiivisuus, kuvaa professori Atanas Gotchev.

– Teknologioiden lisäksi meille on tärkeää ymmärtää niiden suhdetta ihmiskäyttäjään ja ihmisen havaintojärjestelmän toimintaan. TTY:llä on paljon visuaalisia teknologioita täydentävää signaalinkäsittelyn osaamista, kuten sensori- ja pakkaustekniikkaa.

Yritykset voivat hyödyntää CIVITiä tutkimuskumppaneina tai omissa projekteissaan.

– Esimerkiksi uusi liikkeenkaappausstudio kiinnostaa pelikehittäjiä. Joku toinen voi tarvita 360-kameraa tai tilaa, jossa testata audiovisuaalisten sovellusten käyttäjäkokemusta kontrolloiduissa olosuhteissa. Meillä on myös Omnideck-laite, jonka avulla on nyt mahdollista liikkua virtuaalimaailmassa, eikä vain katsella sitä.

Meriliikenne

Digitalisaatio muuttaa meriliikenteen

Seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä miehittämättömät, etäohjattavat alukset liikkuvat maailman merillä. Meriliikenteen kehitykseen tulee vaikuttamaan merkittävästi tekoäly, mutta myös uudenlaisia liiketoimintamalleja kehitetään.

TTY:n laadukas automaatiotekniikan koulutus tuottaa suuren määrän ammattilaisia meriteollisuuden palvelukseen. Koulutus nojaa vahvaan alan tutkimukseen.

– Huippututkimusta on tehty muun muassa vuonna 2005 perustetussa Suomen Akatemian huippuyksikössä GIMissä. Siinä tutkittiin ja kehitettiin erityisesti autonomisia liikkuvia työkoneita. Vastikään päättyneessä Tekesin Arktiset meret -ohjelman Aawa-projektissa tutkimus keskittyi nimenomaan meriliikenteen autonomiaan, kertoo professori Kalevi Huhtala.

Vuonna 2017 Rolls-Royce perusti etäohjattavien ja autonomisten alusten tutkimuskeskuksen Turkuun. Samalla yhteistyö yliopiston kanssa tiivistyi entisestään. Tampereen teknillinen yliopisto on perustettavan kansainvälisen Marine-yksikön strateginen kumppani. Kumppanuus on merkittävä saavutus TTY:n tutkimustoiminnalle. Yhteistyö kuuluu TTY:n älykkäiden koneiden profiilialueeseen.

 
 
Mikko Valkama

Seuraavan sukupolven supertehokkaat tukiasemat

Mobiililaitteiden määrä kasvaa vauhdilla, minkä vuoksi matkaviestinjärjestelmien yhden tukiaseman kattamaa peittoaluetta on tulevaisuudessa pienennettävä. Uudet tukiasemat ovat aiempaa pienempiä, mutta niitä on tiheämmässä. Siihen vaaditaan uudenlaista teknologiaa.

TTY:n ja Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät Nokia Bell Labsin kanssa uudenlaisen 5G-lähettimen viidennen sukupolven pieniin tukiasemiin. 5G-radiolähettimen toimintaperiaate on mahdollisimman digitaalinen: signaali muutetaan analogiseen muotoon vasta lähettimen viimeisessä vahvistinasteessa. Tukiasemien tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa jopa 20-kertaiseksi.

– Uusi 5G-tukiasemalähetin tuo uusia mahdollisuuksia lähetettävän signaalin muokkaukseen ja ohjelmointiin. Myös lähetettävän signaalin laatu paranee, kertoo tietoliikennetekniikan professori Mikko Valkama.

TTY:n kenttää monitieteisessä tutkimuksessa oli erityisesti digitaalisten signaalinkäsittelymenetelmien käyttö.

– TTY:llä on maailman parasta osaamista laajakaistaisten radiolähettimien ja radiovastaanottimien signaalinkäsittelyyn, Valkama sanoo.

Nanoklusterit

Liikenne paljastui nanoklusterien lähteeksi

Liikenne on suuri ilmakehän aivan pienimpien hiukkasten eli nanoklusterien lähde. TTY:n aerosolifysiikan tutkimusryhmän johtamassa, PNAS-julkaisusarjassa ilmestyneessä tutkimuksessa kyettiin ensimmäisenä yhdistämään kaupunkiympäristön pienimpien hiukkasten pitoisuudet liikenteeseen.

– Liikenteen hiukkaspäästöt vaikuttavat kaupunkien ilmanlaatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Tulokset auttavat ymmärtämään kaupunki-ilman pienimpien hiukkasten syntymisen syitä ja avaavat uusia mahdollisuuksia ponnistuksissa kohti parempaa ilmanlaatua, tutkimusta johtanut tutkimuspäällikkö Topi Rönkkö kertoo.

Tutkijat tekivät mittauksia kahdessa paikassa Helsingissä: Kehä I:n varrella sekä rakennusten reunustaman kadun varrella. Lisäksi mittauksia tehtiin mobiililaboratoriossa tien päällä ajoreitillä, joka ulottui Pohjois-Espanjasta Tampereelle.

– Mobiililaboratorio ja siihen asennetut monipuoliset mittauslaitteistot mahdollistavat nanoklustereiden tutkimisen erilaisissa ympäristöissä ja jopa ajon aikana, tien päällä mittauksia tehnyt professori Miikka Dal Maso TTY:ltä kertoo.

Erkki Levänen

NanoStencil sai mittavan FET-rahoituksen

TTY:n materiaaliopin sekä kone- ja tuotantotekniikan laboratoriot ovat mukana NanoStencil-hankkeessa, jossa kehitetään mullistavaa menetelmää pintojen funktionaalisten nanorakenteiden kasvatukseen. Saatu Future and Emerging Technologies (FET) -rahoitus on erittäin kilpailtua EU-tutkimusrahoitusta.

FET open -rahoitusta myönnetään sellaisten läpimurtoteknologioiden kehittämiseen, joilla onnistuessaan on huomattava vaikutus eri aloilla. NanoStencil-hankkeen tavoitteena on kehittää aivan uudenlainen, aiempaa nopeampi ja edullisempi menetelmä kasvattaa materiaalien pinnalle säännöllisiä nanorakenteita.

Tutkijoiden ideana on muodostaa valon interferenssin avulla ikään kuin nanokokoinen ristikko, jonka korkean intensiteettien kohtiin saadaan kasvamaan esimerkiksi nanolankoja.

– Onnistuessaan menetelmällä on lukuisia sovelluskohteita esimerkiksi elektroniikassa, optoelektoniikassa, sensoritekniikassa ja lääketieteessä. Vastaavaa tutkimusta ei tehdä muualla maailmassa, professori Erkki Levänen kertoo.

 
 

Tutkimus

Tutkimuksen saralla merkittävin tapahtuma vuonna 2017 oli TTY:n tutkimuksen arviointi, TUT RAE 2017. Paneeli arvioi 20 tutkimusyhteisöä ja arvioi loppuraportissa TTY:n tutkimuksen laadukkaaksi ja tutkimusinfrastruktuurin korkeatasoiseksi. Suomessa ja kansainvälisesti kiinnostusta herättivät muun muassa valolla liikkuvat materiaalit, konenäkö sekä keinonenäteknologia ja sen sovellukset esimerkiksi lääketieteessä.

Vuonna 2017 TTY:ssä työskenteli 145 professoria.

 

 

Suomen Akatemian rahoitus

201520162017
Suomen Akatemian rahoitus (milj. euroa)11,312,413,6
 

 

Julkaisufoorumi-luokitellut julkaisut

Sarake 1
Julkaisufoorumi-luokitellut (1318)1318
Muut julkaisut (544)544

Profiilialat: digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, terveysteknologia, valoon perustuvat teknologiat