Petri Suomala

Tekniikan opetustarjonta uudistuu jatkuvasti

Tamperelainen tekniikan koulutus on houkuttelevaa ja kilpailukykyistä. Vuonna 2017 hakijamäärämme diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutukseen kasvoi selvästi yli kansallisen tekniikan alan keskiarvon ja työllistyminen ylsi ennätyslukemiin.

Jotta koulutuksemme vastaa jatkossakin yhteiskunnan tarpeisiin, uudistamme opetustarjontaamme jatkuvasti. Esimerkiksi BioMediTech-tiedekunnassa aloitti uusi tohtoriohjelma. Käynnistimme myös materiaalitekniikan kansainvälisen tuplatutkintoyhteistyön ja fotoniikan kansainvälisen koulutuksen suunnittelun.

TTY on aktiivisesti mukana kansallisessa koulutusyhteistyössä myös Tampereen ulkopuolella. Liityimme osaksi FiTech-yhteistyöyliopistoa, joka aloitti toimintansa Lounais-Suomessa syksyllä 2017. Lisäksi kehitimme konetekniikan koulutusta Seinäjoella.

Vuonna 2019 aloittaa toimintansa uusi Tampereen yliopisto. Tätä silmällä pitäen kirkastimme entisestään TTY:n perus- ja jatkotutkintojen profiileja ja toteutimme laajan osaamisperustaisen opetussuunnitelmatyön, jotta vahva tekniikan koulutus voidaan varmistaa siirryttäessä uuteen yliopistoon.


Petri Suomala, koulutuksesta vastaava vararehtori

Opiskelijat

Hakijamäärät jatkoivat kasvua

Diplomi-insinöörin ja arkkitehtuurin hakukohteisiin hakeneiden määrä nousi korkeakoulujen kevään yhteishaussa 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suosituimmat hakukohteet olivat tuotantotalous, arkkitehtuuri ja tietotekniikka.

─ Uskomme, että nousu selittyy muun muassa koulutuksemme hyvällä maineella ja sillä, että TTY:ltä valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin. TTY on myös tehnyt pitkäjänteistä työtä oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämisessä, sanoo koulutuksen vararehtori Petri Suomala.

Kevään korkeakoulujen yhteishaussa TTY:n diplomi-insinöörin ja arkkitehtuurin hakukohteisiin haki yhteensä 4 180 hakijaa. Edellisvuoteen verrattuna kaikkien hakijoiden määrä kasvoi 18 prosenttia ja ensisijaisten hakijoiden määrä 17 prosenttia.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen suosio kasvoi kokonaisuudessaan. Tekniikan ala on ajankohtainen ja kiinnostava.

Anton Kontunen

Savu paljastaa syöpäkudoksen

Syöpäleikkauksessa on tärkeää tietää, missä terveen kudoksen ja syöpäkudoksen raja kulkee. Anton Kontunen kehitti diplomityössään menetelmän, jolla kudoksen laatu voidaan erottaa analysoimalla sähköveitsen synnyttämää savua keinonenän avulla. Työ on merkittävä uusi avaus syöpäkudoksen tunnistamisessa.

– Uusi menetelmä nopeuttaa leikkausta, säästää kustannuksia ja on potilasystävällisempi, Anton Kontunen kertoo.

Syöpäleikkauksissa käytetään niin sanottua diatermista veistä, jolla potilas leikataan sähkövirran avulla. Näin verenvuoto tyrehtyy sitä mukaa, kun kirurgi leikkaa.

– Veitsellä leikattaessa kudos höyrystyy. Syntyvä savu imetään sähköveitsen vierestä putkea pitkin tunnistimeen, joka ilmoittaa, onko kudos tervettä vai syöpäkudosta.

Anton Kontunen jatkaa tutkimustaan testaamalla menetelmän käyttökelpoisuutta erilaisten hyvän- ja pahanlaatuisten kasvainten tunnistamisessa. Menetelmälle on haettu patenttia. Tavoitteena pääseminen sairaaloiden leikkaussaleihin Suomessa ja ulkomailla.

– Toivomme, että leikkaussalipilotti olisi mahdollinen jo piankin, Kontunen sanoo.

 
 
Jouni Lyly-Yrjänäinen

Kansainväliset opiskelijat työuralle Suomessa

Opiskelijat valitsivat yliopistonlehtori Jouni Lyly-Yrjänäisen vuoden 2017 Hyväksi luennoitsijaksi. Lyly-Yrjänäinen kouluttaa kansainvälisen tutkinto-ohjelman opiskelijoita suomalaiseen työelämään valmentavalla otteella ja tutustuttaa opiskelijansa suomalaisiin ajatus- ja toimintamalleihin.

Hyvän luennoitsijan ote tuottaa tulosta: myynnin ja hankinnan ammattilaisia kouluttavasta Industrial Engineering and Management -koulutusohjelmasta valmistuneista 60 prosenttia työllistyy heti valmistuttuaan. Työllistyminen on kolme kertaa todennäköisempää kuin Suomen kansainvälisistä ohjelmista yleensä.

– Suurin osa kansainvälisen tutkinto-ohjelman opiskelijoista tulee kehittyvistä maista, joissa niin opiskelu kuin työelämä on usein syvästi erilainen kuin Suomessa, Jouni Lyly-Yrjänäinen kertoo.

– Opiskelijoille, joiden kulttuurissa opettaja ja esimies ovat aina oikeassa, ei ole ollenkaan itsestään selvää, mitä vastavalmistuneelta diplomi-insinööriltä Suomessa odotetaan. Antaakseen ammattimaisen kuvan itsestään pitää olla aktiivinen, saa tunnistaa ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja.

FiTech

FiTech tarjoaa tekniikan koulutusta Turun seudulle

TTY on aktiivisesti mukana kansallisessa koulutusyhteistyössä myös Tampereen ulkopuolella. Esimerkiksi tekniikan alan yhteistyöyliopisto FITech (Finnish Institute of Technology) aloitti toimintansa Lounais-Suomessa syksyllä 2017. FITechin perustivat seitsemän tekniikan alan yliopistoa, Teknologiateollisuus ja Tekniikan akateemiset.

- Yliopistomme on tukevasti mukana tuomalla tarjontaan ensi vaiheessa etenkin kone-, automaatio- ja materiaalitekniikan sekä projektiliiketoiminnan koulutusta, kertoo koulutuksen vararehtori Petri Suomala.

FITechin tavoitteena on kehittää Suomen innovaatiokykyä korkeatasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä yliopistojen ja elinkeinoelämän kanssa.

Ensimmäisenä tehtävänä on tukea Lounais-Suomen talouskasvua lisäämällä tekniikan alan osaajien määrää alueella. Osaajia tarvitaan useille teollisuuden ja muun liiketoiminnan aloille sekä suuriin että erityisesti myös pienempiin yrityksiin.

Tuomo Kivelä

Teollisuuden tohtorikoulusta ensimmäinen väitös

Diplomi-insinööri Tuomo Kivelä kehitti väitöstyössään menetelmiä, jotka muun muassa estävät maan alla toimivia kaivosrobotteja törmäämästä toisiinsa. Kivelä on ensimmäinen, joka valmistui TTY:n Teollisuuden innovaatioiden tohtorikoulusta (Doctoral School of Industry Innovations, DSII).

Vuonna 2014 perustetussa Teollisuuden innovaatioiden tohtorikoulussa yhdistyvät uudella tavalla väitöskirjatyö, perehtyminen innovaatiomenetelmiin, liiketoimintahaasteiden ratkaiseminen sekä ammatillisten verkostojen luominen.

Kivelä väitöstyö tehtiinkin tiiviissä yhteistyössä Sandvikin kanssa, tieteellisen ohjauksen tullessa yliopistosta.

- Toimintamalli, jossa tutkimus yhdistetään tuotekehitykseen ja liiketoimintaan, osoittaa kuinka yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä voi parhaimmillaan toimia, iloitsi Sandvik Miningsin tutkimus- ja teknologiajohtaja Jani Vilenius.

Tohtorikouluun valitaan vuosittain 6 - 10 uutta jatko-opiskelijaa ja yritysaihetta.

 
 

Koulutus

Vuonna 2017 TTY:ltä valmistui 733 diplomi-insinööriä tai arkkitehtia sekä 79 tohtoria. TTY seuraa aktiivisesti yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeita ja kehittää koulutustarjontaa niiden mukaan. TTY:ssä voi nyt, ensimmäisenä yliopistona Suomessa, opiskella pääaineena robotiikkaa. Vuonna 2017 perustettiin myös uusi kiertotalouden opintokokonaisuus.

 

Opiskelijamäärät

201520162017
Perustutkinto-opiskelijat713768306881
Jatkotutkinto-opiskelijat115810951071

 

Suoritetut tutkinnot

201520162017
Suoritetut tutkinnot171517131393
 

 

Töissä valmistuessa

Sarake 1
Töissä valmistuessa82
18

 

Naisia perustutkinto-opiskelijoista

Sarake 1
Naisia perustutkinto-opiskelijoista22
78