Artikkeli: Viikko Isossa-Britanniassa logistiikan ja SCM-huippujen kanssa

Viikko Isossa-Britanniassa logistiikan ja SCM-huippujen kanssa

Derbyn yliopistolla Englannissa järjestettiin 9.–11.9. kahdeskymmenes Logistics Research Network (LRN) konferenssi. Konferenssissa esitellään toimitusketjun hallinnan, logistiikan ja kuljetusten viimeisimpiä tuulia niin tutkijoiden kuin yritystenkin toimesta. Tapahtuman yhteydessä päivää ennen varsinaista konferenssia järjestettiin myös nyt toisen kerran kansainvälinen työpaja kestävän tiekuljetuksen kehittämiseksi Cambridgen yliopistolla. Tilaisuuksien keskeisinä teemoina olivat kestävät kuljetukset, parhaat käytännöt kuljetusten ympäristövaikutusten vähentämiseksi, yhteistyö logistiikan sidosryhmien välillä, toiminnan mittaaminen j tiedon välittäminen sidosryhmien välillä. Näistä erityisesti tehokkuus ja sen mittaaminen, yhteistyö ja tiedonkulku sidosryhmien välillä sekä kestävät kuljetukset ja sen määritelmä puhuttivat eniten paikalla olleita.

HCT
Konferenssissa esillä ollut posteri. Avaa .pdf klikkaamalla kuvaa.

Toimitusketjujen tehokkuus on jo totutusti iso teema keskusteltaessa kestävästä logistiikasta, koska tehokkuus tarjoaa usein win-win-tilanteen, jossa sekä päästöt vähenevät että kustannukset laskevat. Tänä vuonna tehokkuustarkasteluissa erityisen paljon huomiota oli kiinnitetty täyttöasteen maksimointiin ja HCT-ajoneuvojen (high capacity transportation) tarkasteluun. Monessa esityksessä entistä suurempaa kalustoa ehdotettiin ratkaisuksi tehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Sattumaa tai ei, mutta työpajassa meillä oli esillä posteri, joka käsitteli juuri tätä HCT-teemaa. Posterissa esiteltiin tutkimusta, jossa tarkasteltiin Suomessa 2013 voimaan tulleen kuorma-autojen mitta- ja massamuutoksen vaikutuksista Suomen tiekuljetusalalla. Euroopan tasolla Suomi ja Ruotsi ovat todellisia edelläkävijöitä HCT-teemassa ja tätä asemaa Suomen tulisi osata käyttää hyväkseen, koska nyt kysyntää tuntuu olevan.

Konferenssissa monen esityksen keskustelut ajautuivat samaan terminologian pyörittelyyn: mitä oikeastaan kestävä kuljettaminen on? Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että siinä yhdistyvät yhteiskunnalliset, ympäristölliset ja taloudelliset näkökulmat, mutta miten ja millaisilla painotuksilla on suuri dilemma. Vallitseva näkemys tuntui olevan se, että asiaa pitää tarkastella entistä laajemmin ja uudesta tarkastelunäkökulmasta. Itse toin keskusteluissa esille Trafin vastuullisuusmallin, jossa kestävän kehityksen mukaista toimintaa tarkastellaan hyvin laaja-alaisesti. Mallin lähestymistapa ja ajattelumalli tuntuivat saavan positiivisia nyökkäyksiä, mutta se ei ollut kenellekään entuudestaan tuttu. Markkinointia tulisi siis tehostaa reilusti.

Työpajassa ja konferenssissa oli myös havaittavissa pientä turhautumista siitä, miten tietoa voidaan välittää logistiikkapalveluiden tarjoajille. Ongelmaksi koettiin, että vaikka tutkimukset osoittavat teoriassa, että päästöjä ja kustannuksia voidaan vähentää, niin silti tietoa ei käytetä operatiivisella tasolla. Lisäksi ne kokeilut, joissa teoriaa on kokeiltu käytännössä, ovat osoittaneet teorioiden toimivan myös käytännössä, mutta siltikin logistiikkayritykset ovat heikosti omaksuneet tutkimustietoa ja parhaita käytäntöjä käyttöönsä. Samaa asiaa ihmettelivät ne yritykset, jotka tutkimustietoon olivat luottaneet ja näin onnistuneet parantamaan tehokkuuttaan. Keskusteluissa syyksi ongelmaan esitettiin muun muassa se, että tietoa viestitään väärien indikaattorien ja tiedotuskanavien kautta, eli tiedemaailma ja käytännön toimijat puhuvat eri kieltä – mikä ei tosin kovin uusi uutinen ole. Tämä asia liittyy myös kestävän kehityksen merkityksen terminologian tarkasteluun, koska kestävyys ja vihreys informoidaan usein päästövähennyksinä ja turvallisuussäästöinä, mitä operatiivinen taho ei koe omakseen. Tieteen tulisi löytää ne termit ja indikaattorit, jotka kiinnostavat ja kannustavat toimijoita kehittämään toimintaansa.

Professori A. McKinnon esitti viestintäkanavoista hyvin mielenkiintoisen key note -puheenvuoron, jossa hän esitti journal-luokitteluiden kirjallisuuskatsauksen tuloksia. McKinnon oli tarkastelussaan vertaillut eri journal-rankingien yhtenevyyttä ja vaikuttavuutta ja tuloksena oli se, että selvää yhtenevyyttä luokitteluiden välillä ei ole ja välillä vaikuttavuus alempiluokkaisissa journaaleissa on paljon parempi kuin korkeammissa journaaleissa. Key noten tarkoituksena oli herättää tieteenharjoittajia pohtimaan uusia ja vaihtoehtoisia tiedotuskanavia ja samalla professori halusi ottaa kantaa tieteen ja tieteellisyyden arviointiin journal-paperien perusteella.

Lessons learned:

  • HCT on nyt jälleen todella kuuma teema ja Suomen tulisi olla sen saralla aktiivinen
  • Kestävyyttä tulee tarkastella laajemmin ja se pitää pystyä viestimään uusilla mittareilla
  • Tutkijoiden pitää oppia puhumaan samaa kieltä logistiikkayritysten kanssa
  • Journaali-paperin lisäksi tutkijoiden tulisi viestiä uudesta tutkimuksesta paljon laajemmin muita kanavia hyödyntäen