Artikkeli: VeloFinland 2017

VeloFinland 2017

Pyöräliitto järjesti Tampereella 13.–14.10.2017 jalankulkun ja polkupyöräilyn Walk This Way ja VeloFinland -seminaarit. Kaksipäiväisessä tapahtumassa kuultiin paljon hyviä esityksiä, ja eniten kiinnostusta herättivät eri tahojen kokemukset ja suunnitelmat liittyen kaupunkipyöriin. Seminaareissa paitsi kuunneltiin esityksiä sisätiloissa, myös tutustuttiin Tampereen jalankulku- ja pyöräilyolosuhteisiin luonnollisesti kävellen ja pyöräillen. Tallenteet esityksistä ovat saatavilla Pyöräliiton YouTube-kanavalla

Tampereen pormestariohjelmassa panostetaan myös pyöräilyyn

Seminaarin avauspuheenvuoron Tampereen kaupungin puolesta käytti kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti. Jäntti totesi, että Tampereen keskusta sijaitsee kapealla kannaksella, minkä takia on tärkeää panostaa vähän tilaa vieviin kulkumuotoihin. Jäntti muistutti, että pyöräilyn osalta Lauri Lylyn pormestariohjelmassa tavoitellaan Tampereelle vähintään yhtä oivallista kaupunkipyöräjärjestelmää kuin Helsingissä.

Jäntti pahoitteli, että tälle vuodelle jalankulun ja pyöräilyn määrärahat ovat vähentyneet 2,7 miljoonasta eurosta 2,0 miljoonaan euroon. Tästä huolimatta jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita kohennetaan merkittävästi raitiotien rakentamisen yhteydessä, ja nämä toimenpiteet eivät näy määrärahoissa. Pormestariohjelmaan sisältyy myös pyöräilyn laatukäytävän rakentaminen Hervantaan. Seminaarissa itse asiassa järjestettiin lauantaina kaksi Hollannin pyöräilylähetystön vetämää työpajaa, jossa Hervannan laatukäytävän linjausta ja ulkomuotoa suunniteltiin.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen alkaa mittaamisesta ja tiedosta

Seminaarin ohjelmapuheen piti Gehlin arkkitehtitoimiston Andreas Røhl. Røhl esitteli aluksi seminaarin osallistujille Gehlin toimiston suunnitteluparadigmaa. Tavanomainen suunnitteluprosessi etenee niin, että ensin suunnitellaan rakennukset, sen jälkeen liikenne rakennusten välille ja lopuksi katsotaan minne saataisiin ihmiset ja elämä mahtumaan. Gehlin periaatteiden mukaan ensiksi mietitään millaista elämää kaupunkiin halutaan, sen jälkeen suunnitellaan tilat, jotka mahdollistavat halutunlaisen elämän ja lopulta suunnitellaan rakennukset näiden tilojen ympärille. Røhlin mukaan ero on siinä, että suunnitellaanko kaupunkia liikkuville objekteille – lähinnä autoille – vai ihmisille.

Røhl otti kantaa myös erilaisiin suunnitteluratkaisuihin. Røhl totesi, että  esimerkiksi shared spacea käytetään ratkaisuna liiankin usein. Shared space soveltuu toki tiettyihin kohteisiin, mutta jos liikennemäärät ovat epätasapainossa, niin jalankulkijat saattavat stressaantua, jos he kokevat itsensä liikkuviksi hidasteiksi. Joissain tapauksissa siis on järkevämpää kaikkien kannalta rakentaa erotellut väylät eri kulkutavoille konfliktien välttämiseksi.

Esityksessään Røhl totesi, että käveltävien kaupunkiympäristöjen positiiviset vaikutukset yleisesti ovat asiantuntijoiden tiedossa, mutta nyt pitäisi panostaa kävelyn markkinointiin erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Røhl kertoi esimerkkinä, että tupakoinnin rajoittamisella ja kävelyn lisäämisellä on suurin piirtein yhtä suuret terveyshyödyt, mutta tupakoinninvastaisiin kampanjoihin käytetään huomattavasti enemmän resursseja – miksi kävelyä ei markkinoida yhtä voimakkaasti?

Kaupungeissa jalankulkua ja pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä ei voi juuri tehdä ilman, että samalla rajoitetaan esimerkiksi yksityisautoilua.  Røhl painotti, että jalankulun ja pyöräilyn edistäminen lähtee nykytilan mittaamisesta ja tiedonkeräyksestä. Hyödyt pitää pystyä osoittamaan selvillä numeroilla ja mieluiten rahallisesti.

Andreas Røhl huomautti, että kävelykatujen vastustamiseen käytetyt argumentit ovat melko universaaleja – ja yleensä liioiteltuja tai perusteettomia.

Esityksensä jälkipuolella Røhl puhui myös autopysäköinnin suunnittelusta. Esityksen päätteeksi yleisö esitti myös muutaman kysymyksen liittyen autojen pysäköintiin. Røhlin ajatukset autojen pysäköinnistä voi tiivistää seuraaviin pointteihin:

  • Kaupungeilla on oltava pysäköintistrategia.
  • Optimitilanteessa pysäköinti keskitetään laitoksiin.
  • Asuinalueilla pysäköinti pitäisi järjestää niin, että auto ei ole suoraan oven edessä.
  • Pysäköinnin hintaa ei saa olla leivottu asumisen hintaan, pysäköintipaikkaa tarvitsevien pitäisi hankkia paikka erikseen ja markkinahintaan.

Røhlin koko esitys on katsottavissa YouTubessa, kesto on noin 40 minuuttia.

Kaupunkipyöräilmiö lähtee rullaamaan

Moni seminaarin esityksistä käsitteli kaupunkipyöriä. Seminaarin osallistujia kiinnostivat kokemukset erilaisista kaupunkipyöräjärjestelmistä, sillä useassa kaupungissa suunnitellaan Helsingin onnistunutta esimerkkiä seuraten kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönottoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suomalaisista kaupungeista Turku lienee pisimmällä: Mikko Vallbacka, joka on tehnyt selvitystä Turun kaupunkipyöräjärjestelmästä, kertoi, että Turussa tavoitteena on ottaa käyttöön ympäri vuoden toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä  jo toukokuussa vuonna 2018.

Mikko Raninen oli tarkastellut Helsingin kaupunkipyörien käytöstä kerättyä tietoa. Kerätyn tiedon perusteella kaupunkipyöriä on Helsingissä käytetty erityisesti osana raidejoukkoliikennettä, suurimmat käyttäjämäärät olivat päärautatieseman ohella eri metroasemilla. Lisäksi kaupunkipyörien käyttömäärät vertautuvat kohtalaisen hyvin joukkoliikenteen kuormitukseen eri vuorokaudenaikoina, ja suurin osa matkoista oli tehty kausilipulla. Kaupunkipyöräjärjestelmä kannattaa siis suunnitella lähtökohtaisesti työmatkaa tekeville ihmisille, ei niinkään matkailijoille.

Kävelevä ja pyöräilevä seminaari

Koska seminaari käsitteli kävelyä ja pyöräilyä, oli luonnollista että ohjelmaan sisältyi myös kävelyä ja pyöräilyä. Seminaarissa oli perjantaina ja lauantaina tarjolla yhteensä kolme erilaista kävellen tai pyöräillen tehtävää ekskursiota, joilla tutustuttiin raitiotien työmaihin, kaupungin pyöräverkkoon tai Tampereen keskustan kehittymiseen. Lisäksi oli mahdollisuus tutustua Pyhäjärven maisemareittiin lenkkivauhtia Kaupin Kanuunoiden johdolla.

Pyöräretkellä tutustuttiin muun muassa Tampereen vanhan tavara-aseman ympäristön järjestelyihin, jotka ovat herättäneet kohtalaisen paljon keskustelua.

Tampereen pyöräverkon ratkaisuja ja suunnitelmia esittelevää pyöräretkeä johti kaupungin liikenneinsinööri Timo Seimelä. Onnistuneimpina ratkaisuina pidettiin jalankulun ja pyöräilyn opastusta ja Hatanpään valtatien laatukäytävää. Seimelän mukaan paljon tekemistä kuitenkin vielä riittää, ja paljon on myös tekeillä, kuten useista reitin varrelle osuneista työmaista pystyi päättelemään.