Artikkeli: Tutkimusraportti: Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

Tutkimusraportti: Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

Tutkimuksen tavoitteena on ollut laatia suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi ja kartoittaa työsuhdelipun käyttöönoton esteitä. Työssä laaditut suositukset perustuvat työnantajille ja joukkoliikenne­toimijoille suunnattuihin asiantuntijahaastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin.

Vuoden 2006 alussa toteutettu tuloverolain muutos mahdollisti työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa 25 prosenttia joukkoliikenteen kausilipun hinnasta työntekijälle verovapaasti. Työsuhde­lipun käyttöönotto oli odotettu uudistus, jonka arvioitiin lisäävän joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti erityisesti kaupunkiseuduilla. Käytännössä työsuhdelippujärjestelmä on osoittautunut työnantajaorganisaatioille monimutkaiseksi ja hankalasti käyttöön otettavaksi ja hallinnoitavaksi. Lippu ei ole yleistynyt odotetulla tavalla ja vielä toistaiseksi lipun käyttöön ottaneita työnantajaorganisaatioita on vähän. Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa noin 22 000 käyttäjää, joista suurin osa on Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun kaupunkien sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöä. Kuntatyönantajien lisäksi noin 300 pieneh­köä työnantajaorganisaatiota on ottanut lipun käyttöön.

Työnantajahaastattelujen mukaan suurimmat lipun käyttöönoton esteet perustuvat työsuhdelipun toteutuksen monimutkaisuuteen ja työsuhdelipusta työntekijälle kertyvän edun vaatimattomuuteen suhteessa lipun käyttöönoton ja hallin­noinnin aiheuttamiin kustannuksiin. Työssä esitettyjen suositusten tavoitteena on ollut kehittää työsuhdelippujärjestelmää siten, että lippu­järjestelmä olisi työnantajaorganisaatioiden ja muiden toimijoiden näkökulmasta nykyistä toteutusmallia toimivampi ja tarjoaisi mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. Ilman kehittämistoimen­piteitä työsuhdelipun käyttäjämäärä jäänee nykyiselle tasolle.

Työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä:

  1. Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk.
  2. Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaanetuuden osalta (35 euroa/kk).
  3. Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oma osuutensa suoraan lipun­myyntiorganisaatiolle.
  4. Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä.
  5. Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä.
  6. Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etuus.
  7. Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajat voivat valita parhaiten soveltuvan.

Suositusten toteuttamisen on arvioitu lisäävän merkittävästi työsuhdelipun käyttäjämäärää. Erityisesti verovapaan osuuden nostaminen ja määrittäminen kiinteänä ylärajana, työsuhdelipun vaikutuksen poista­minen työmatkakulujen verovähennysoikeuteen ja lippuvalikoiman laajentaminen satunnaisille matkusta­jille soveltuviin lipputyyppeihin lisäävät lipun houkuttelevuutta. Työsuhdelipun on arvioitu lisäävän joukkoliikennematkojen määrää pääkaupunkiseudulla 4–6 prosenttia ja muilla kaupunkiseuduilla 1–4 prosenttia, jos työn­antajan maksuosuudeksi uudessa lippujärjestelmässä vakiintuisi 10–20 euroa/kk. Mikäli maksuosuutena yleistyisi 35 euroa/kk, vaikutukset olisivat huomattavasti suurempia.

Hankkeen tilaajana on ollut Paikallisliikenneliitto ry. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Hanna Kalenoja ja Essi Sinisalo Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Marko Forsblom ja Laura Hulkkonen Destiasta.

Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi -raportti (pdf)
‹ Tutkimusraportti 67 / Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät · ISBN 978-952-15-1930-7 · ISBN 978-952-15-1931-4 ›