Artikkeli: Tutkimusraportti: Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

Tutkimusraportti: Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle

Tutkimuksessa on tarkasteltu Suomen lentoliikennettä ja erityisesti kotimaan sisäisiä lentokuljetuksia huoltovarmuuden näkökulmasta. Koska aiempaa tutkimusta aihepiiristä on hyvin niukasti, työssä tärkeänä tietolähteenä ovat olleet asiantuntijoiden, erityisesti kuljetusalan yritysten edustajien, haastattelut. Lisäksi työssä on hyödynnetty lentokuljetuksia koskevia tilastoaineistoja. Tutkimuksen on tilannut Finavia Oyj yhteistyössä huoltovarmuusorganisaation ilmakuljetuspoolin ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, ja se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Kansainväliset lentokuljetukset nähdään huomattavasti tärkeämpinä kuin kotimaan sisäiset lentokuljetukset johtuen erityisesti Suomen maantieteellisestä ja saarimaisesta sijainnista. Kotimaan sisäisen lentorahdin ja lentopostin määrät ovat hyvin pieniä kaiken kaikkiaan ja noin yhden prosentin suuruusluokkaa Suomen kansainvälisiin lentokuljetuksiin verrattuna. Suomen sisällä kuljetetaan lentäen tyypillisesti erilaisia lääketieteellisiä näytteitä, verituotteita, siirtoelimiä, varaosia ja laitteita sekä postia. Suomen sisällä lentoliikenteen kilpailukyky tulee selkeimmin esille Helsingin ja Pohjois-Suomen välisissä yhteyksissä sekä alueilla, jonne muut kuljetusyhteydet ovat hitaita, kuten Ahvenanmaalle.

Suomen sisäisissä lentokuljetuksista huoltovarmuuden kannalta merkittävimpiä ovat terveydenhuoltoon liittyvät kuljetukset. Normaalioloissa näitä ovat muun muassa lääketieteelliset näytteet, verituotteet ja siirtoelimet. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavien varaosien kuljetuksissa muutaman tunnin aikaero toimitusnopeudessa eivät ole huoltovarmuuden kannalta kriittistä, jolloin näissä kuljetuksissa riippuvuus kotimaan sisäisistä lentoyhteyksistä ei ole ehdoton. Lentokuljetusta käyttämällä saavutetaan suurempi aikaetu, mikäli kuljetus tulee muualta Euroopasta tai kauempaa.

Suomen lentorahdin määrän vähentymiseen ovat 2000-luvulla vaikuttaneet teknogiateollisuuden toimintatapojen muutokset ja tuotannon väheneminen Suomessa sekä terminaalitoimintojen ja lentämisen operatiivisten kustannusten nousu. Samalla kiireellisten tavaroiden ja lähetysten kriteerit ovat tiukentuneet. Kotimaan sisäisinä lentokuljetuksina kuljetetaan enää sellaisia tuotteita, joiden osalta kuljetuskustannuksilla ei ole ratkaisevaa merkitystä, ja lentokuljetusten avulla saavutetaan merkittävät hyödyt logistisissa prosesseissa. Suomen sisäinen logistiikka on rakentunut entistä enemmän yön yli tiekuljetusten varaan.

Matkustajaliikenteen kysyntä ja tarjonta mahdollistavat lentokuljetusten saatavuuden etenkin vilkkaimmilla Suomen sisäisillä yhteysväleillä kuljetettavan tavaramäärän suuruudesta tai vaihtelusta huolimatta. Jos kotimaan sisäisessä matkustajareittiverkostossa tapahtuu muutoksia, se vaikuttaa suoraan myös lentokuljetuksiin. Lentoyhteystarjonnan vähenemisen tai loppumisen myötä nykyiset logistiset prosessit ja kuljetusketjut jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen. Erityisesti aikakriittisten tuotteiden osalta tämä voisi nostaa merkittävästi kuljetuskustannuksia. Liikennöinnin loppuminen joltakin lentoasemalta ei oletettavasti lisäisi lentorahdin määrää muilla lentoasemilla.

Laajojen yhteiskunnallisten kytkentöjensä vuoksi lentoliikennettä ja lentokuljetuksia tulee myös lentoliikenteen strategian valmistelussa ja jatkotutkimuksissa tarkastella osana kokonaisuutta ja useista näkökulmista. Näitä näkökulmia ovat ihmisten elinmahdollisuudet ja liikkuvuus, elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset, matkailu, aluerakenne ja alueiden kehittäminen, liikennejärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena sekä huoltovarmuus ja yhteiskunnan toimivuus.


Suomen sisäiset lentokuljetukset ja niiden merkitys huoltovarmuudelle -raportti (pdf) Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla
‹ Huoltovarmuuskeskuksen julkaisu · ISBN 978-952-5608-16-8 ›

Huoltovarmuuskeskuksen tiedote