Artikkeli: Tutkimusraportti: Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet

Tutkimusraportti: Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet

Tutkimuksen tavoitteena oli rautatieliikenteen eri toimijoiden täsmällisyyteen liittyvien tietotarpeiden määrittäminen. Lähtöoletuksena oli, että kaikki toimijat eivät tällä hetkellä saa riittävää tietoa täsmällisyyteen liittyen.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä havaittiin, että täsmällisyys toimii erinomaisena rautatieliikenteen laatua ja suorituskykyä kuvaavana mittarina. Tietotarpeiden puolestaan todettiin olevan koko tiedontuotantoprosessin lähtökohta. Toisin sanoen täsmällisyyteen liittyvää tietoa tarvitaan, ja siihen liittyvä tiedontuotanto tulisi aina perustua tunnistettuihin tietotarpeisiin. Tästä huolimatta kävi ilmi, ettei täsmällisyyteen liittyviä tietotarpeita ole aikaisemmin systemaattisesti tutkittu. Tutkimustulosten puuttuessa kerättiin laaja empiirinen aineisto – 27 asiantuntijahaastattelua – asian selvittämiseksi. Haastateltavat valittiin siten, että kaikki keskeiset toimijat ja prosessit katettiin. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, jotta saatiin kerättyä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa.

Haastattelujen perusteella tietotarpeet jaettiin rautatieliikenteen yleisen tason prosesseja edustaviin osakokonaisuuksiin. Näitä olivat: rataverkon kehittäminen, rataverkon kunnossapito, henkilöliikenteen kehittäminen, tavaraliikenne, junakaluston kunnossapito, rataverkon käytön suunnittelu (joka jaettiin edelleen pitkän aikavälin suunnitteluun, kapasiteettisuunnitteluun ja aikataulusuunnitteluun), liikenteen ja ratatöiden yhteensovittaminen, liikenteenohjaus, poikkeustilanteiden hallinta, asiakkaat, asiakaspalveluhenkilöstö ja viestintä.

Kunkin osakokonaisuuden toiminta jaettiin 3–4 vaiheeseen liiketoimintaprosessien iteratiivisen kehitysmallin (PDCA) mukaisesti. Lisäksi kustakin osakokonaisuudesta tunnistettiin 2–5 merkittävintä toimijaryhmää. Tämän jälkeen analysoitiin näiden kahden ulottuvuuden näkökulmista, mitä täsmällisyyteen liittyvää tietoa tarvittaisiin ja mihin sitä käytettäisiin, sekä miten ja milloin tätä tietoa tulisi saada. Lisäksi arvioitiin, kuinka hyvin esitetyt tietotarpeet pystytään tällä hetkellä tyydyttämään.

Täsmällisyystiedon hyödyntäjäryhmiä tunnistettiin hyvin laajasti, aina strategisesta johdosta operatiivisiin toimijoihin. Näillä eri toimijaryhmillä tarpeet ovat hyvin erilaisia keskenään. Esimerkiksi infrastruktuurin kehittäminen edellyttää monivuotista historia- ja trenditietoa koko verkolta, kun taas liikenteenohjaus tarvitsee hyvin reaaliaikaista ja jopa ennakoivaa tietoa yksittäisen junan täsmällisyydestä. Ylimääräinen tieto hankaloittaa toimintaa ja päätöksentekoa. Tutkimuksessa määriteltyjen tietotarpeiden tulisi ohjata sitä, kuinka täsmällisyysdatan keräämistä, varastointia, analysointia ja jakamista kehitetään siten, että oikeat ihmiset saisivat oikeaa tietoa oikeaan aikaan. Lopullisena tavoitteena tulisi luonnollisesti olla, että tietotarpeiden täyttymisen myötä rautatieliikenteen täsmällisyys saataisiin nykyistä paremmalle tasolle. Viime kädessä kyse on täsmällisyysjohtamisesta.

Tutkimuksen tilaajana oli Liikennevirasto, ja sen tekivät projektipäällikkö Jouni Paavilainen, tutkija Riikka Salkonen ja tutkimusapulainen Tuuli Rantala.


Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet -raportti (pdf) Liikenneviraston sivuilla
‹ Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2011 · ISBN 978-952-255-631-8 ›

English summary included / Information needs regarding railway traffic punctuality
Med svenskt sammandragInformationsbehoven gällande punktligheten i järnvägstrafiken