Artikkeli: Tutkimusraportti: Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää

Tutkimusraportti: Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää

Työn tavoitteena on ollut selvittää perussolmuratapihojen merkitystä ja näkymiä osana kuljetusjärjestelmää ja niihin liittyviä ratapihojen teknisiä ja toiminnallisia toteutusvaihtoehtoja ja -mahdollisuuksia. Tarkoituksena on ollut hahmottaa kehityssuuntia ja ratkaisuja, jotka soveltuvat erityisesti perussolmuratapihoille. Perussolmuratapihat ovat rataverkon solmukohtia, jotka palvelevat lähinnä alueellisia tavaraliikenteen tarpeita.

Kuljetusketjujen sujuvuus muodostuu radanpidon näkökulmasta radan välityskyvystä, kantavuudesta ja ratapihojen toiminnallisuudesta. Vuoteen 2015 mennessä useilla keskeisillä ratapihoilla on kunnosta johtuvia investointitarpeita. Ratapihoja on ylläpidetty pääasiassa tehostetulla kunnossapidolla, joten uusimistarpeet ovat kasautuneet. Uusimisen yhteydessä on tarpeen kehittää myös ratapihojen toiminnallisuutta. Lähitulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja ja vaihtoehtoja, miten ja mihin ratapihoihin on tarpeen investoida, jotta rataverkko palvelisi liikenne- ja kuljetustarpeita mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tarvitaan tietoa vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista, joilla ratapiha voidaan päivittää muuttuneiden tarpeiden mukaiseksi. Samalla tulisi kuitenkin pystyä säilyttämään edellytykset siihen, että ratapiha voisi myös tulevaisuudessa mahdollisimman joustavasti palvella erilaisia tarpeita.

Ratapihojen kehittämisratkaisut riippuvat ainakin ratkaisujen laajuuden osalta ratapihan koosta ja toimintojen laajuudesta. Perussolmuratapihat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jolle sopisivat vain tietyt ratkaisut. Automaatiota voidaan hyödyntää modernisoitaessa ratapihatekniikkaa ja turvalaitejärjestelmiä, ja tähän on tarjolla uusia joustavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Ratapiha-, vaihto- ja kuljetustyön tehtävien monipuolinen hallinta on tulevaisuuden ratapihatyöntekijän ammattitaidon perusta. Yksi osa tätä on veturien radio-ohjaus. Ratapihan perusparannus tarjoaa hyvän mahdollisuuden arvioida ratapihan toiminnan ja tekniikan tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia ja toteuttaa ratkaisuja yhtenä kokonaisuutena. Perussolmuratapihat voidaan jakaa kolmeen ryhmään niiden teknisestä kunnosta johtuvien perusparannustarpeiden mukaan:

  • Ratapihat, joilla on niiden teknisestä kunnosta johtuvia lähitulevaisuuden parannustarpeita: Joensuu, Pieksämäki, Oulu ja Seinäjoki.
  • Ratapihat, joilla on teknisiä parannustarpeita, mutta joiden tuleva liikenteellinen rooli ei ole vielä selkiytynyt: Riihimäki ja Tornio.
  • Ratapihat, jotka ovat teknisesti kunnossa ja joilla ei ole välitöntä tarvetta tavaraliikenteen infrastruktuuriin liittyviin merkittäviin muutoksiin: Turku, Jyväskylä, Imatra, Kontiomäki ja Kemi.

Tutkimuksen on tilannut ja rahoittanut Ratahallintokeskus. Työ on toteutettu Tampereen teknillisessä yliopistossa, jossa siihen ovat osallistuneet professori Jorma Mäntynen ja tutkija Tommi Mäkelä.

Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää -raportti (pdf) Liikenneviraston sivuilla
‹ Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/2008 · ISBN 978-952-445-222-9 · ISBN 978-952-445-223-6 ›