Artikkeli: Tutkimusraportti: Energiatehokkuus logistiikassa – logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen ja parantaminen

Tutkimusraportti: Energiatehokkuus logistiikassa – logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen ja parantaminen

Logistiikassa energiatehokkuuden mittaamiseen ei ole vielä vakiintunutta käytäntöä ja tarkastelut on tyypillisimmin rajattu tuotteiden kuljetusketjuihin. Koko toimitusketjun kattava taserajaus sisältää raaka-aineiden hankinnan ja tuotannon, raaka-aineiden ja välituotteiden tulologistiikan, tuotannon, lähtölogistiikan sekä tuotteiden toimituksen asiakkaalle. Logistiikan energiatehokkuutta on mitattu tyypillisimmin kuljetussuoritepohjaisilla mittareilla, kuten kuljetusten energiankulutuksella. Toimitusketjun tasolla on usein tarpeellista laskea yhteen toimitusketjun eri osien energiankulutusarvoja, jolloin on mahdollista tarkastella koko logistisen ketjun energiatehokkuutta. Logistiikan energiatehokkuutta on mitattu esimerkiksi kumulatiivisella energiankulutuksella, kuljetusintensiteetin ja kuljetusjalanjäljen avulla sekä erilaisilla välillisillä mittareilla, kuten veden, sähkön ja primäärienergiankulutuksen avulla.

Tulosten perusteella kumulatiiviset energiankulutusarvot ja hiilidioksidipäästöt soveltuvat hyvin energiatehokkuuden mittaamiseen ja niiden avulla on mahdollista tunnistaa eniten energiaa kuluttavia toimitusketjun osia ja energiatehokkuustoimenpiteitä. Logistiikan energiatehokkuustoimenpiteet kohdentuvat tuotesuunnitteluun, tuotannon suunnitteluun sekä lähtö- ja tulologistiikan suunnitteluun.

Paperi- ja metalliteollisuudessa koko toimitusketjun energiankulutuslaskennat osoittavat, että suurin osa energiasta kuluu tuotannossa ja raaka-aineiden valmistusvaiheessa. Koska paperi- ja metalliteollisuus ovat kohtalaisen energiaintensiivistä, tuotannon osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa ja raaka-aineiden valmistus ja kuljetus vastaa 20–28 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Kuljetusten osuudeksi energiankulutuksesta tarkastelluissa toimitusketjuissa muodostuu 11–13 prosenttia koko energiankulutuksesta. Siten kuljetusketjun valinta vaikuttaa tutkituissa toimitusketjuissa 1–4 prosenttiyksikköä kokonaisenergiankulutukseen.

Kuljetusketjujen valinnoilla ja energiatehokkuusparannuksilla voidaan osaltaan vaikuttaa koko toimitusketjun kustannustehokkuuteen ja energiatehokkuuteen. Tarkasteltujen perusteollisuuden toimitusketjujen kuljetusketjut ovat tyypillisesti luonteeltaan bulkkikuljetuksia, joissa täyttöaste saadaan korkeaksi ja joissa on mahdollista suosia energiatehokkaita ja kustannustehokkaita kuljetusmuotoja. Perusteollisuuden toimitusketjukohtaisia tarkastelujen tuloksia ei ole suoraan mahdollista yleistää muille toimialoille, joissa tulo- ja lähtölogistiikan merkitys on koko toimitusketjun energiankulutuksen kannalta perusteollisuutta suurempi.


Energiatehokkuus logistiikassa – logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen ja parantaminen -raportti liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla
‹ Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 25/2010 · ISBN 978-952-243-169-1 ›

English summary included / Measuring and improving energy efficiency of logistics
Med svenskt sammandragEnergieffektivitet i logistik – bedömning och förbättring av energieffektivitet i logistik