Artikkeli: Tutkimusraportti: Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella

Tutkimusraportti: Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella

Tutkimuksessa on selvitetty vuonna 2006 liikenteelle avatun Kerava–Lahti-oikoradan vaikutuksia kulkutavan valintaan. Tutkimuksen analyysit perustuvat pääosin Lahden moottoritien ja Kerava–Lahti-oikoradan jälkeen-vaiheen vaikutusselvitystä varten keväällä 2011 kerättyihin kyselytutkimusaineistoihin. Aineistoja on käsitelty tutkimuksessa pääsääntöisesti SPSS-ohjelmistolla ristiintaulukoinnin avulla. Oikoradan vertailukohteena on tarkasteltu Sveanmaan oikorataa Ruotsissa.

Työssä tarkasteltiin myös hankearvioinneissa käytettyjä liikenteen kysynnän arviointimenetelmiä. Laajojen hankeinvestointien vaikutusten arviointia varten Suomessa tulisi määrittää pitkämatkaisen liikenteen kysynnän arviontiin soveltuvia aika- ja kustannusjoustokertoimia. Lisäksi hankearviointeja tukeville ennen-jälkeen-tutkimuksille on tarpeen luoda yhtenevät käytännöt. Yhtenevien käytäntöjen puuttuminen hankaloittaa erityisesti erilaisten hankkeiden vaikutusten vertailua.

Oikorataa käyttävien matkustajien määrä on ollut radalle tehtyjen ennusteiden alarajalla. Siitä huolimatta oikoradan vaikutukset matkustamiseen ovat olleet merkittävät radan koko vaikutusalueella. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella oikorata on muuttanut liikkumista selvästi: aineistojen perusteella vain alle kolmannes junalla alueella matkustaneista olisi tehnyt kyselyn kohteena olleen matkan junalla, jos oikorataa ei olisi rakennettu. Alueella autolla matkustaneista lähes kolmannes arvioi oikoradan lisänneen junalla matkustamista. Selvästi tärkeimmäksi tekijäksi junamatkojen lisääntymiselle koettiin lyhentynyt matka-aika.

Vaikka oikorata on jo vaikuttanut merkittävästi kulkutapavalintoihin, sen vaikutusalueella on edelleen suuri määrä potentiaalisia junamatkustajia, jotka käyttävät tällä hetkellä henkilöautoa. Tutkimusaineistojen perusteella kulkutavan muutospotentiaali on merkittävä erityisesti pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella. Lisäksi muutospotentiaali on huomattava myös pitkillä matkoilla, esimerkiksi Kuopion alueella, jossa sitä kasvattaa erityisesti rautatieaseman lähettyvillä asuvien suuri osuus. Selvimpänä yhteisenä tekijänä autoa käyttävillä potentiaalisilla junamatkustajilla on se, että heistä suurin osa käyttää jo tällä hetkellä auton ohella muitakin kulkutapoja vähintään satunnaisesti.

Tutkimus on toteutettu Liikenneviraston toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä, ja se on samalla Jaakko Mattilan diplomityö.


Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella -raportti (pdf) Liikenneviraston sivuilla
‹ Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 24/2012 · ISBN 978-952-255-170-2 ›

English summary included / Mode choice in the catchment area of the Kerava–Lahti direct rail line
Med svenskt sammandrag / Valet av färdsätt inom direktbanan Kervo–Lahtis verkningsområde