Artikkeli: Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen

Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Joukkoliikenteen osalta näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on ministeriöiden ja alan liittojen kesken solmittu energiatehokkuussopimus vuosille 2008–2016. Sopimuksen tavoitteena on 9 prosentin energiansäästö ja 80 prosentin kattavuus joukkoliikenteestä sopimuskauden loppuun mennessä. Sopimuksen toteutumista seurataan uuden joukkoliikenteen ETS-tietopankin avulla. Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimusosapuolet ovat sitoutuneet tukemaan tutkimus- ja kehityshankkeita.

Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen (JOLEN) -tutkimushankkeessa selvitettiin linja-autoliikenteen energiatehokkuutta tilastojen, kirjallisuusselvityksen, tilaajien haastattelujen ja operaattoreiden kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa tietotasoa linja-autoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilasta, tunnistaa ja arvioida energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja esittää suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi.

Haastattelujen perusteella energiatehokkuuteen ei kaupunkien joukkoliikenteen tilaamisessa ole toistaiseksi kiinnitetty juurikaan huomiota. Tilaajat eivät myöskään koe, että heillä olisi riittävästi osaamista energiatehokkuuden kehittämiseen tai resursseja hankkia tällaista osaamista. Tilaajat eivät myöskään ole tietoisia tilaamansa liikenteen energiankäytöstä. Energiatehokkuuden merkityksen odotetaan kuitenkin kasvavan ja tulevaisuudessa siihen liittyviä kriteerejä käytetään kilpailutuksessa ja säännöllistä raportointia edellytetään liikennöitsijöiltä.

Operaattorikyselyn perusteella energiatehokkuutta ei ole toistaiseksi otettu lainkaan huomioon joukkoliikenteen kilpailkutuksissa eivätkä liikennöitsijät raportoi energiatehokkuudestaan yrityksen sidosryhmille. Yritykset ovat kokeilleet melko laajasti halpoja ja yksinkertaisia energiatehokkuustoimenpiteitä, kuten ajonopeuksien rajoittamista, tyhjäkäynnin välttämistä ja rengaspaineiden säännöllistä tarkastusta. Myös kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukset ovat osa monien yritysten energiatehokkuustyötä. Sen sijaan suuria investointeja vaativat toimenpiteet, kuten kevytrakenteisten tai hybridiautojen hankinta eivät ole yrityksissä käytössä. Näiden toimenpiteiden edistämiseksi voitaisiin Suomessa käynnistää hankintatukitoiminta.

Energiatehokkuussopimus ei ollut tuttu tai siihen liittyminen ei kiinnosta yli puolta kyselyyn vastaajista. ETS-tietopankin jotkin mahdolliset ominaisuudet, kuten kertomukset parhaista käytännöistä ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi omalla kalustolla, olisivat kuitenkin monien yritysten mielestä hyödyllisiä, joten potentiaalia energiatehokkuussopimuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi ETS-tietopankkia kehittämällä on olemassa. Tämän kannustavan toimenpiteen lisäksi tilaajat voivat edistää energiatehokkuussopimusta edellyttämällä siihen liittymistä kilpailutuksissa, vaikkakin tämä ei liikennöitsijöiden mielestä ole kovin käyttökelpoinen kilpailutuskriteeri. Tilaajien tulisi kuitenkin edellyttää energiatehokkuuden säännöllistä raportointia, sillä energiankulutustaan tarkasti seuraava liikennöitsijä on useimmiten myös energiatehokas.

Tutkimus on toteutettu osana sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkisen sektorin energiatehokkuuden tutkimuskokonaisuutta. Raportin ovat kirjoittaneet Pasi Metsäpuro, Heikki Liimatainen, Harri Rauhamäki ja Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta.


Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen -raportti (pdf) opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla
‹ Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja 1/2011 · ISBN 978-952-263-013-1 ›

English summary included / Monitoring, reporting and development of energy efficiency in public transportation
Med svenskt sammandragUppföljning, rapportering och utveckling av energieffektivitet i kollektivtrafik