Artikkeli: Tutkimusraportti: Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa

Tutkimusraportti: Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa

Liikenneväylät sekä logistiikka- ja kuljetuspalvelut ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksessa kuvataan Keski-Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kuljetusten ja maakunnan liikenneväylien näkökulmasta. Väylänpidossa korostuu asiakaslähtöinen ajattelutapa, jossa tärkeää on tunnistaa eri asiakasryhmien tarpeet väyläverkostolle. Oleellinen osa tutkimusta oli elinkeinoelämän edustajien haastattelut. Haastattelujen ja muun lähdeaineiston perusteella muodostettiin käsitys kuljetusten toimivuudesta ja elinkeinoelämän väylänpidolle kohdistamista tarpeista Keski-Suomessa. Lisäksi luotiin yleiskatsaus maakunnan ominaispiirteisiin.

Keski-Suomessa on vahva teollinen rakenne ja laaja alihankintaverkosto. Maakunta sijaitsee valtakunnallisesti merkittävien pääliikenneväylien varrella, ja erityisesti Jyväskylä on tavaravirtojen luonnollinen solmukohta. Tämä vahvistaa Keski-Suomen elinkeinoelämän mahdollisuuksia saada kilpailukykyisiä logistiikka- ja kuljetuspalveluja. Toisaalta sijainti etäällä vientisatamista ja keskeisistä markkinoista on haaste useiden yritysten kilpailukyvylle. Haasteisiin vastaaminen edellyttää toimivia ja tarpeita vastaavia kuljetuspalveluja. Logistiikkakeskukselle on Jyväskylän seudulla kuljetusyritysten näkökulmasta ilmiselvää tarvetta, ja myös julkisen sektorin tulee omalta osaltaan luoda edellytykset logistisen solmun vahvistamiseksi.

Tiekuljetukset ovat olennainen osa kuljetusjärjestelmää Keski-Suomessa. Pääväylät, erityisesti valtatiet 4 ja 9, ovat keskeisiä maakunnan päivittäisen logistiikan kannalta palvellessaan kaupan kuljetuksia ja energiakuljetuksia. Samalla ne muodostavat elintärkeän osan koko maan tiekuljetusjärjestelmää. Keskeisin tieverkon kehittämiskohde on valtatie 4, mutta myös alempiasteinen tieverkko on maakunnassa korostuneessa asemassa. Maakunnan tieverkon oikea-aikaista talvihoitoa tulee edelleen kehittää. Metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetukset muodostavat Keski-Suomen rautatiekuljetusten rungon myös lähitulevaisuudessa. Elinkeinoelämän kannalta on keskeistä, että pääratojen kapasiteetti ja kantavuus vastaavat tarpeita. Lisäksi raakapuun kuormauspaikkaverkoston kattavuus ja toimivuus tulee turvata. Kiinnostus yhdistettyjen kuljetusten käyttämiseen on kasvamassa.

Keski-Suomen elinkeinoelämällä on kansainvälisissä kuljetuksissa mahdollisuus valita usean sataman palvelutarjonnasta. Maailmankaupan kuljetusyksikkö, kontti, vaikuttaa entistä enemmän myös Keski-Suomen kuljetusratkaisuihin. Konttien lisääntyvä käyttö luo tarpeita ja mahdollisuuksia logistisille palveluille, jotka voivat liittyä esimerkiksi alueelle ideoituun logistiikkakeskukseen. Lentorahtia maakunnassa on nykyään vähän ja se kulkee reittilentokoneiden ruumassa. Rahtilentoliikenne voi kuitenkin alkaa Jyväskylässä jos yrityksen kuljetusratkaisut sitä vaativat. Matkustajaliikenteessä lentoyhteydet Jyväskylästä ovat oleellisia elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle.

Elinkeinoelämän edustajien mukaan vuoropuhelu väylänpitäjien kanssa on pääosintoimivaa. Yhteistyömuotoja toivotaan kuitenkin edelleen kehitettävän. Suoria ja säännöllisiä yhteydenpitotarpeita on eniten metsäteollisuudella ja kuljetusyrityksillä.

Tutkimuksen ovat tilanneet Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Keski-Suomen liitto. Tutkimuksen on toteuttanut Tampereen teknillinen yliopisto, jossa työtä on johtanut professori Jorma Mäntynen. Raportin ovat kirjoittaneet tutkija Kaisuliina
Vihanti, tutkija Tommi Mäkelä, professori Jorma Mäntynen ja erikoistutkija Harri Rauhamäki.

Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden keitysnäkymät Keski-Suomessa -raportti (pdf) Keski-Suomen liiton sivuilla
‹ Julkaisu 158 / Keski-Suomen liitto · ISBN 978-951-594-307-1 · ISBN 978-951-594-308-8 ›