Tulevaisuudentutkimuksen avulla pyritään vahvistamaan tulevaisuustietoisuutta, avustamaan päätöksentekoa ja tulevaisuuden hallintaa. Tulevaisuudentutkimuksen erilaisten menetelmien avulla mm. kerätään asiantuntijoilta näkemyksiä tulevaisuudesta ja luodaan vaihtoehtoisia skenaarioita.
Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityssuuntia pohditaan monissa tutkimuksissa, ja esimerkiksi liikennemallien lähtötiedot vaativat maankäytön skenaarioita ja liikenne-ennusteita. Lähtötietojen tuottamisen lisäksi Vernessä on vahva osaaminen tulevaisuudentutkimuksessa ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamisessa. Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityssuuntia voidaan kuvata laadullisesti tai määrällisesti (menetelminä esimerkiksi trendianalyysi ja -ekstrapolointi), taikka yhdistäen näitä molempia lähestymistapoja. Business as usual (BAU)-skenaarion, jossa nykyisten kehityssuuntien oletetaan jatkuvan, sijaan kiinnostavimmat kehitysvaihtoehdot liittyvät uusiin mahdollisuuksiin, joiden toteutumista myös aktiiviset toimijat voivat edistää.
Näkemyksellistä tietoa tulevaisuuden kehityksestä voidaan kerätä erilaisilla asiantuntijamenetelmillä, kuten työpajatyöskentelyllä tai Delfoi-menetelmällä. Työpajatyöskentelyyn kutsutaan mukaan keskeisimmät sidosryhmät, joiden näkemykset ja toiminta ovat tärkeitä tulevaisuuden muodostumisen kannalta. Usein työpajan alussa esitellään työskentelyn lähtökohdat ja aihealuetta yleisesti, ja näin luodaan yhteistä pohjaa keskustelulle. Työpajassa valittua aihetta pohditaan teemoittain esimerkiksi 4–7 hengen pienryhmissä. Pienryhmien tulokset kootaan yhteen, ja työskentelyä voidaan jatkaa myöhemmin toisen aiheen tiimoilta tai syventää jo käsiteltyä aihealuetta. Lopuksi voidaan järjestää seminaaritilaisuus, jossa työpajatyöskentelyn tulokset käydään yhdessä läpi, ja voidaan esimerkiksi saada kommentteja loppuraportin luonnokseen. Työpajatyöskentelyssä voidaan kerätä kvalitatiivista tietoa, mutta myös kvantitatiivista tietoa esimerkiksi erilaisten äänestysten perusteella.
Asiantuntijatyöskentelyssä voidaan hyödyntää myös Delfoi-menetelmää, jossa asiantuntijat esittävät tulevaisuutta koskevat näkemyksensä anonyymisti ja argumentoiden. Delfoi-menetelmää hyödynnetään esimerkiksi tulevaisuuden kehityssuuntien arvioimiseen asiantuntijapaneelissa, esimerkiksi eri tapahtumien todennäköisyyden ja toivottavuuden määrittämiseen. Menetelmään kuuluu myös tulosten iteraatio, ts. vastaajat arvioivat omia vastauksiaan nähtyään muiden vastaukset, ja voivat määritellä ja perustella oman näkemyksensä uudelleen toisella kyselykierroksella. Delfoi-menetelmän eräs lopputulemana on asiantuntijanäkemysten mielipiteiden jakauma, joka voidaan ryhmitellä (klusteroida) ja näin tutkia, millaisia näkemyksiä vastaajien eri alaryhmillä on. Asiantuntijoiden perustelut näkemyksilleen ovat erityisen kiinnostavia. Työkaluna menetelmässä voidaan haastattelujen lisäksi käyttää muun muassa verkkopohjaisia kyselyitä, myös reaaliaikaista verkkotyöskentelyä, kuten Real-Time Delphi-menetelmää.