Kyselymenetelmät
Tutkimusaineiston keruussa voidaan käyttää erilaisia kyselytekniikoita, kuten strukturoituja puhelinhaastatteluja, postikyselyitä tai Internet-kyselyitä. Kyselyjen avulla voidaan kerätä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa.
Puhelinhaastattelut soveltuvat parhaiten otantaan perustuvien tutkimusten toteuttamiseen. Strukturoituja puhelinhaastatteluja hyödynnetään usein henkilöliikennetutkimuksissa. Verne tekee yhteistyötä puhelinhaastatteluoperaattoreiden kanssa puhelinhaastatteluaineiston keräämiseksi. Vernen asiantuntijat laativat kysymyspatteriston ja haastattelun käsikirjoituksen, joiden avulla puhelinhaastatteluoperaattori kerää haastatteluaineiston.
Myös postikyselyt soveltuvat hyvin otantaan perustuvien tutkimusten toteuttamiseen. Postikysely on teknisesti yksinkertainen toteuttaa, mutta vastaukset vaativat usein täydentämistä jälkikäteen. Postikyselyissä vastauskato on usein ongelma, minkä vuoksi postikyselyä käytetään nykyään tutkimuksissa usein täydentävänä tiedonkeruumenetelmänä.
Internet-kysely soveltuu sekä otantaan perustuvan tutkimuksen tiedonkeruuseen että tutkimuksiin, jossa vastaajat saavat valikoitua vapaasti. Otantaan perustuvissa tutkimuksissa lomakkeelle kirjaudutaan henkilökohtaisten vastaustunnusten avulla, kun taas avoimessa kyselyssä kaikki halukkaat pääsevät vastaamaan tutkimukseen.
Internet-kyselyn käyttö tarjoaa mahdollisuuden kehittää tutkimuksen tiedonkeruumalleja. Internet-kyselyn käyttö mahdollistaa monipuolisen tiedonkeruun ja modernin ulkoasun toteuttamisen tutkimukselle. Internet-kyselyihin on myös mahdollista liittää rajapinta yhteisölliseen mediaan, kuten Facebookiin tai Twitteriin. Vastaajille voidaan myös tarjota mahdollisuutta keskustelulle erillisen keskustelualueen avulla. Yhteisöllistä mediaa voidaan hyödyntää sellaisissa tutkimuksissa, joissa otosta ei ole määritelty ennakolta, vaan vastauksia halutaan kerätä laajasti erilaisilta vastaajilta. Vernessä kehitetään jatkuvasti uusia Internet-kyselytekniikoita perinteisempien (mm. Webropol) kyselyiden rinnalle. Vernessä hyödynnetään myös erilaisia karttapohjaisia Internet-tutkimuslomakkeita, joiden avulla voidaan kerätä paikkatietoa suoraan liikenteen käyttäjiltä.
Haastattelumenetelmät
Tutkimuksessa tarvittavaa tietoa voidaan kerätä myös erilaisilla haastatteluilla (mm. henkilökohtaiset haastattelut, sähköpostihaastattelut, puhelinhaastattelut, teemahaastattelut, avoimet haastattelut, ryhmäkeskustelut). Haastattelu on joustava tiedonkeruumenetelmä, minkä vuoksi se sopii moniin erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Haastattelutekniikat soveltuvat hyvin kvalitatiivisen tiedon keruuseen.
Henkilökohtaiset haastattelut ja sähköpostihaastattelut soveltuvat asiantuntijoiden haastatteluihin. Sähköpostin avulla voidaan haastatella eri puolilla maailmaa tai Suomea asuvia asiantuntijoita joustavasti. Sähköpostihaastattelu on vaivaton menetelmä sekä haastattelijalle että haastateltavalle. Haastattelupohjaa on mahdollista räätälöidä haastateltavan mukaan, joten kysymyspatteriin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia vastaajasta riippuen.
Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa kysymysten tarkkaa muotoa ja järjestystä ei ole määritelty. Teemahaastatteluilla ja avoimilla haastatteluilla voidaan kerätä pääasiassa kvalitatiivista tietoa. Ryhmäkeskusteluissa voidaan kerätä syvällistä tietoa tutkimuksen kohderyhmältä kvantitatiivisen tiedon tueksi. Ryhmäkeskusteluissa tutkija toimii keskustelun puheenjohtajana, ja toinen henkilö toimii keskustelun sihteerinä kooten ylös keskeisimmät keskustelun aihepiirit. Keskustelua johdatetaan tutkijan kannalta kiinnostaviin aiheisiin, mutta keskustelijat saavat nostaa esille itselleen tärkeitä näkökohtia aiheesta. Ryhmäkeskusteluilla voidaan kerätä sellaista tietoa, jota ei olisi mahdollista saada selville perinteisen kysymyksenasettelun avulla.