Raiteilla voidaan kuljettaa suuria ihmismääriä ja tavaramassoja tehokkaasti ja ekologisesti. Rautatieliikennejärjestelmä on kuitenkin toimintaympäristönä äärimmäisen haastava, ja erityisesti viime vuosina suureksi ongelmaksi on noussut liikennöinnin luotettavuus. Rautateillä yksittäinenkin viive kertautuu helposti. Kuinka ongelmat saataisiin kuriin ja asiakkaille aiheutunut haitta minimoitua?
Luotettavuus ja täsmällisyys ovat rautatieliikennejärjestelmän keskeisimpiä laatu- ja kilpailukykytekijöitä. Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys on viime vuosina ollut erittäin huonolla tasolla, osin vaikeista talviolosuhteista johtuen. Tämä epätäsmällisyys on aiheuttanut merkittäviä kustannuksia rautatieliikenteen toimijoille. Viime kädessä myöhästymisistä ovat tietenkin kärsineet asiakkaat ja sitä kautta koko yhteiskunta.
Viime vuosina tärkeimmäksi tutkimusongelmaksi onkin noussut se, kuinka rautatieliikenteen luotettavuus saataisiin paremmalle tasolle. Rautatieliikennejärjestelmä muodostaa erittäin monimutkaisen järjestelmän, jossa sisäisiä riippuvuussuhteita on paljon. Näin ollen luotettavuuden kehittäminen on kaikkea muuta kuin yksinkertainen tehtävä.
Henkilöliikenteen lisäksi rautateillä on erittäin merkittävä rooli myös tavaraliikenteessä. Suomessa rautateiden tavaraliikenne kytkeytyy kiinteästi elinkeinoelämän logistisiin prosesseihin ja usein myös kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Rautateillä on hyvä mahdollisuus palvella entistä laajemmin logistisia ketjuja konttien ja muiden suuryksikköjen kuljettajana, kun kuljetusmuodon luontaiset vahvuudet yhdistetään entistä parempaan palvelutasoon ja tehokkaampiin toimintatapoihin. Kuljetusten muuttuvat tarpeet haastavat kuitenkin samalla rataverkon palvelukyvyn, erityisesti ratakapasiteetin riittävyyden varmistamiseen.
Tutkimuksemme tähtää rautatieliikennejärjestelmän – sisältäen niin rataverkon, junat kuin eri toimijatkin, tärkeimpänä asiakkaat – kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja analysointiin. Näin pystymme tunnistamaan järjestelmästä merkittävimmät ongelmat, syy-seuraussuhteet ja näiden kautta kriittisimmät kehityskohteet. Tämän hetken kiinnostavimpana tutkimusmenetelmänä on tiedonlouhinta, jota hyödynnetään esimerkiksi junien kulkutietojen analysoinnissa. Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden, kuten Liikenneviraston, VR:n ja HSL:n kanssa.
Kaikissa tutkimuksissa rautatieliikennettä tarkastellaan viime kädessä osana liikennejärjestelmää. Usein raideliikenne toimii matka- tai kuljetusketjun runko-osuutena, eli vain osa matkasta tai kuljetuksesta tehdään junalla. Raideliikenne ei myöskään korvaa muita kulkumuotoja etenkään niillä seuduilla, joilla asutus on harvaa. Ekologisen ja tehokkaan junan osuutta liikkumisesta tulisi kuitenkin kasvattaa yhteysväleillä, joilla liikennevirrat ovat riittävän vahvoja.
Kilpailukykyiseen raideliikenteeseen liittyviä hankkeita ovat mm. Rautatieliikenteen täsmällisyys, Helsingin seudun lähijunaliikenteen luotettavuuden parantaminen ja Talviliikenteen varautumisselvitys.
Rautatieliikenteen täsmällisyys -hankekokonaisuus
- Täsmällisyysjohtamismalli: Täsmällisyyttä on johdettava -seminaariesitys (2012)
- Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin -loppuraportti (Liikennevirasto, 2011)
- Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet -loppuraportti (Liikennevirasto, 2011)
Talviliikenteen varautumisselvitys
- Talvi 2009–2010 Suomen rautateillä – mitä tapahtui ja miksi -loppuraportti (Liikennevirasto, 2010)
Helsingin seudun lähijunaliikenteen luotettavuuden parantaminen
- Loppuraportti (HSL Helsingin seudun liikenne, 2011)
Kiinnostuitko raideliikenteen tutkimuksesta? Ota yhteyttä projektipäällikkö Jouni Wallanderiin.