Artikkeli: Transportforum 2015 – Pohjoismaiden suurin liikennekonferenssi

Transportforum 2015 – Pohjoismaiden suurin liikennekonferenssi

Linköping isännöi perinteiseen tapaan – 31. kertaa – Pohjoismaiden suurinta liikennekonferenssia Transportforumia. Transportforum 2015 muodostui 90 sessiosta ja 470 esityksestä, joten kahtena päivänä oli valittava tarkkaan, mitä halusi kuunnella. Esimerkiksi pyöräilyä käsitteleviä sessioita oli myös päällekkäin, mikä kertoo paitsi konferenssin laajasta tarjonnasta, myös pyöräilytutkimuksen nosteesta. Osanottajia oli tänä vuonna 1600, joista valtaosa Ruotsista. Näkyvin anti Suomesta oli Kaisa Karhulan (Verne) esitys pyöräteiden talvihoidon parhaista käytännöistä ja HSL:n posteriesitys kuorma-autoliikenteestä pääkaupunkiseudulla.

Transportforumissa käy hyvin ilmi, miten paljon yhteistä Suomen ja Ruotsin liikennejärjestelmillä, niiden kehittämisellä ja keskeisillä haasteilla on. Transportforumissa nousivat vahvasti esille liikennesektorin ja yhteiskunnallisten haasteiden (mm. kaupungistuminen ja ilmastohaasteet) kytkentä sekä yhteistyötarpeet laajasti: kansainvälisesti, eri toimijoiden ja eri tieteenalojen välillä).

Ruotsin infrastruktuuriministeri Anna Johansson nosti avajaispuheenvuorossaan esille liikennesektorin roolin yhteiskunnallisten tavoitteiden täyttämisessä. Loppujen lopuksi sekä henkilö- että tavaraliikenteen tulisi mahdollistaa hyvä elämä kaikille ihmisille. Ajankohtaisina kehittämiskohteita Ruotsissa Johansson nosti esille kaupunkiseudut (kaupunkiliikenne ja -suunnittelu), rautateiden täsmällisyyden (erityisesti kunnossapito) ja kolmen suurkaupunkialueen väliset suurnopeusjunayhteydet. Myös vastuullisuus nousi esille ministerin puheenvuorossa, kun hän pohdiskeli, että halvimmalla hinnalla tuotetut palvelut eivät todennäköisimmin ole tuotettu kaikkein kestävimmin. Strategioiden valmistelu sekä lento- että meriliikenteeseen liittyen ja rikkidirektiivin noudattamisen valvonnan tärkeys olivat myös yhteisiä asioita naapurimaamme kanssa. Tutkimuksen osalta ministeri korosti tarpeen vahvistaa kaikkia ketjun osia: perustutkimus – soveltava tutkimus – innovaatiot.

Tämän hetken hypeilmiönä on liikenteen automatisointi, jota käsiteltiin avaussession lisäksi myös monissa muissa sessioissa. Tapahtuman järjestäjän VTI:n pääjohtaja Jonas Bjelfvenstam esitti avauspuheenvuorossaan arvioina, että kuluu 25 vuotta siihen, että autonomiset ajoneuvot ovat hallitsevia Ruotsin autokannassa. Tähän vaikuttaa teknologian kehittymisen ja ajoneuvokannan uudistumissyklin lisäksi erityisesti ihmisten ajattelutavoissa tarvittavat muutokset, jotka ovat hitaita. Aikaa kuluu, että ihmisten käsitykset autoista ja autoilusta muuttuvat. Bjelfvenstam nosti esille kiinnostavana kysymyksenä, millaisen roolin autonomiset ajoneuvot saavat liikennejärjestelmässä ja kuinka taloudellisten ohjauskeinojen avulla tuon roolin muodostumiseen voidaan ja halutaan vaikuttaa.

Volvon yhteiskunnallisten asioiden johtaja Anders Eugensson esitteli autonomista ajamista Volvon näkökulmasta. Hän pohti, että nuoret voivat jo nyt ajatella, että ajaminen häiritsee kytkettynä olemista esim. erilaisiin sosiaalisen median palveluihin. Tässä on suuri ero ajattelutapaan, että erilaisten palveluiden käyttäminen häiritsee ajamista. Volvo pohtiikin autonomisen ajamisen kehittämisessä paljon sitä, miten autossa vietetyn ajan saa käytettyä mielekkäämmin ja tehokkaammin.

Professori Neville Stanton Southhamptonin yliopistosta toi puolestaan esille kriittisiä kohtia liikenteen automatisointiin liittyen. On paljon esimerkkejä siitä, kuinka automatisointi ei todellisuudessa ole vähentänyt kuljettajan tehtäviä, esimerkiksi automaattinen jarrutus vs. manuaalinen jarrutus. Ennen kuin toiminnot ovat täysin automaattisia, on suuri työ sovittaa yhteen kuljettajan valvontatehtävä ja tarkkaavaisuuden ja ymmärryksen säilyminen ajotehtävän vaatimalla tasolla. Ihmisen työkuorma pitäisi minimoinnin sijaan optimoida, jolloin saadaan maksimisuorituskyky. Rentoutuneen kuljettajan sijaan tavoitteena tulisi olla huomiokykyinen kuljettaja. Kuljettajan korvaamisen sijaan tulisi tukea hänen toimintaansa. Tässä on oppimista myös pitkälle automatisoidussa lentoliikenteessä, jossa riskinä nähdään, että lentokapteeni ei enää eri tilanteissa välttämättä tiedä, mitä lentokone tekee ja miksi.

Kokonaisuutena Transportforum antoi paljon kehittämisen ja tutkimuksen tueksi myös Suomessa. Esitykset ovat saatavilla Transportforumin sivuilla (http://www.vti.se/sv/transportforum/).