Artikkeli: Tamperelaiset antoivat aktiivisesti palautetta elinympäristönsä kehittämiseksi

Tamperelaiset antoivat aktiivisesti palautetta elinympäristönsä kehittämiseksi

Tampereen kaupunki on viime vuoden ja alkuvuoden aikana kerännyt asukkailta näkemyksiä elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi kaupunkiympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista.

Kysely toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tekesin rahoittaman Urbaani arki -tutkimushankkeen kanssa. Kyselyyn osallistui yli 3 000 vastaajaa. Tutkimuksella saatiin erittäin arvokasta lähtötietoa elinympäristön suunnittelun pohjaksi. Koska kehittämiskohteet ja ympäristön laatuarvioinnit on merkitty kartalle, niitä on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina monipuolisesti alueiden kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä palveluverkon suunnittelussa.

Asukkaat arvostavat tunnelmaa ja toimintamahdollisuuksia

Oman asuinympäristönsä palveluille asukkaat antoivat melko hyviä kokonaisarvioita. Virkistysalueisiin asukkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä eri alueilla. Sen sijaan kauppapalvelut sekä pankki- ja postipalvelut herättivät monilla alueilla tyytymättömyyttä. Asukkaat arvioivat kyselyssä kartalla oman elinympäristönsä ulkoista ilmettä, ympäristön tunnelmaa, toimintamahdollisuuksia ja sosiaalista ilmapiiriä.

Eniten palautetta vastaajat antoivat ympäristönsä ulkoisesta ilmeestä. Ympäristön ulkoiseen ilmeeseen ja tunnelmaan olivat tyytyväisimpiä Olkahisissa, Hallilassa, Ruotulassa, Amurissa ja Petsamossa asuvat. Toimintamahdollisuudet arvioitiin parhaaksi Amurissa, Kalevassa, Hervannassa ja Tammelassa. Sosiaaliselle ilmapiirille annettiin lähes kaikilla osa-alueilla huonompia yleisarvosanoja kuin ympäristön tunnelmalle, ulkoiselle ilmeelle ja toimintamahdollisuuksille.

Keskustassa ulkoista ilmettä ja ympäristön tunnelmaa arvioitiin myönteiseksi erityisesti Koskenrannassa, Patosillan ympäristössä, Finlaysonin alueella, Sorsapuistossa, Laukontorilla, Tammelan torilla ja Näsinpuistossa. Kielteisiä arvioita annettiin erityisesti rautatieaseman ja Keskustorin ympäristöstä, yleisesti Hämeenkadun ympäristöstä, Kuninkaankadun pohjoisosasta sekä Tullin ja Sorin alueesta.

Pyöräilyolosuhteista paljon kehittämisehdotuksia

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa myös oman elinympäristönsä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita ja kuvasivat kartalle käyttämiään tärkeitä reittejä. Keskustassa asuvat olivat selvästi muualla asuvia tyytymättömimpiä asuinalueensa pyöräilyolosuhteisiin. Keskustassa ja sen reunamilla asuvat antoivat myös eniten palautetta pyörätieverkon kehittämiseksi.

Ankeiksi jalankulku- ja pyöräily-ympäristöiksi arvioitiin useimmiten ne reitit, jotka kulkevat isojen teiden tai katujen vierellä. Yleisimpiä havaittuja ongelmia olivat korkeat reunakivet, autojen ehdoilla toimiva valo-ohjaus, kapeat jalkakäytävät, suojateiden puute, opasteiden puute sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteisessä käytössä olevien väylien tilanjako-ongelmat. Pyörällä liikkuvat merkitsivät kartalle erityisesti turvallisuuden kannalta ongelmallisia reittejä.

Uusia jalankulku- ja pyöräreittitoiveita kartalle hahmoteltiin lähes 600. Eniten uusia reittejä ehdotettiin muun muassa keskustaan, Lielahteen, Iidesjärven ympäristöön, Koivistonkylään ja Tohloppiin. Suurin osa toiveista liittyi uusiin pyöräreitteihin. Varsinkin järvien rannoille toivottiin korkealuokkaisia pyöräilyyn ja jalankulkuun soveltuvia reittejä.

Joukkoliikennepalveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä

Joukkoliikennepalveluihin tyytyväisiä olivat erityisesti keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa asuvat. Huonoimmiksi oman asuinalueensa joukkoliikennepalvelut arvioivat Tampellassa, Vehmaisissa, Lukonmäessä ja Hallilassa asuvat. Myös joukkoliikenteen reittitoiveita annettiin kyselyssä paljon, suurin osa niistä koski uusia linja-autoreittejä tai katuratikkaa.

Uusia bussireittejä esitettiin esimerkiksi Armonkallion alueelle, Härmälän ja TAYSin välille. Lisäksi toivottiin uusia poikittaislinjoja ja keskustan ohittavia nopeita itä-länsi-suuntaisia linjoja. Uusien linjojen lisäksi palautetta annettiin nykyisten linjojen aikatauluista varsinkin iltaisin, viikonloppuisin ja yöliikenteessä.

Kartalle merkittiin paljon yksittäisiä kehittämiskohteita

Vastaajilla oli kyselyssä lisäksi mahdollista merkitä kartalle yksittäisiä kohennettavia paikkoja, poistettavia kohteita ja uusia rakennuksia. Eniten kohennettavia kohteita nostettiin esille viherverkon, liikenneolosuhteiden ja asumisen aihealueista. Eniten kohentamiskohteita merkittiin kartalle Hervannassa, keskustassa, Kaukajärvellä, Santalahden alueella, Nekalassa ja Hatanpäällä.

Kohennettavia kohteita olivat yleisimmin epäsiistit, epäviihtyisät vastaajan mielestä huonosti kaupunkiympäristöön sopivat alueet tai rakennukset. Myös liikenneympäristö keräsi paljon kohennusehdotuksia, erityisesti teiden varsien istutukset ja katujen yleisilme sekä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö nousivat usein esille kohentamiskohteina. Paljon palautetta annettiin myös puistojen, virkistysalueiden ja kaupunkiluonnon kehittämiseksi.

Uusia rakennuksia toivottiin eniten Linnainmaalle, Kalevanharjulle, Tammelaan ja Nalkalaan sekä Hatanpäälle, Tullin alueelle ja Lielahteen. Yleisimmin uudet toivotut rakennukset olivat asuinrakennuksia, palvelu- tai liikerakennuksia tai vapaa-ajan kohteita.


Tiedotteen teksti: Hanna Kalenoja
Tiedote on julkaistu myös Tampereen kaupungin sivuilla 8.6.2012.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0290

Tutkimusraportti ja kyselyn tulosten esittely Tampereen kaupungin sivuilla