Artikkeli: Seminaariesitys: Muuttiko Kerava–Lahti-oikorata matkustamista?

Seminaariesitys: Muuttiko Kerava–Lahti-oikorata matkustamista?

Esitys perustuu tänä vuonna valmistuneeseen diplomityöhön, jonka aiheena on kulkutavan valinta Kerava−Lahti-oikoradan vaikutusalueella. Työssä käsitellään kulkutavan valintaa, kulkutavan muutosten arvioinnin menetelmiä sekä kulkutapamuutosten jälkiarviointia. Aineistoanalyysissa on selvitetty muun muassa kulkutapavalintojen taustalla olevia tekijöitä sekä kulkutavan muutospotentiaalia. Lisäksi vertailukohteena työssä käsitellään ruotsalaista Sveanmaan oikorataa. Työ on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa nimellä Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella.

Vaikka oikorata matkustajamäärien perusteella jäikin kauas hankearvioinnin yhteydessä laaditun ennusteen ylärajasta, voidaan kyselytutkimusaineistojen perusteella todeta, että se on vaikuttanut merkittävästi junalla matkustamiseen. Odotetusti suurimmat vaikutukset ovat kohdistuneet pääkaupunkiseudun ja Lahden väliseen matkustukseen. Alueella junalla matkustaneista peräti 67 prosenttia arvioi junamatkustamisensa lisääntyneen oikoradan vaikutuksesta.

Myös pääkaupunkiseudun ja Lahden välisen alueen ulkopuolelle ulottuneita matkoja tehneiden keskuudessa oikoradan merkitys koettiin suureksi. Kyseisiä junamatkoja tehneistä 30 prosenttia arvioi oikoradan lisänneen junalla matkustamistaan. Eniten lisääntyivät vapaa-ajan matkat ja käytännössä ainoa selvästi merkittävä syy junamatkojen määrän lisääntymiseen oli nopeutunut matka-aika. Lisäksi autolla matkoja tehneistä kahdeksan prosenttia arvioi junalla matkustamisensa lisääntyneen.

Vaikka oikorata on jo vaikuttanut selvästi kulkutapavalintoihin, on sen vaikutusalueella edelleen suuri määrä potentiaalisia junamatkustajia, jotka käyttävät tällä hetkellä henkilöautoa. Lahden alueen ja pääkaupunkiseudun ja Keravan muodostaman alueen välillä muutospotentiaali kohdistuu työmatkoihin, joita välillä tehtävistä auto- ja junamatkoista on aineistojen perusteella noin puolet. Kyseisen tarkasteluyhteysvälin matkoilla erityisesti liitynnöillä on suuri merkitys. Yhteysvälillä tehdyillä junamatkoilla liitynnöistä lähtöasemalle yli 60 prosenttia ja liitynnöistä määränpäähän lähes 80 prosenttia olikin korkeintaan kolmen kilometrin mittaisia. Tärkeimpinä liityntätapoina olivat kävely ja joukkoliikenne erityisesti pääkaupunkiseudulla. Autolla liityntöjä ei juurikaan oltu valmiita tekemään.

Siirryttäessä pois oikoradan välittömästä läheisyydestä kulkutavan muutospotentiaali laskee merkittävästi. Matkojen pituuksien jatkaessa kasvuaan myös muutospotentiaali alkaa kuitenkin kasvaa. Esimerkiksi Kuopion alueella potentiaali onkin jo prosentuaalisesti selvästi Lahden aluetta suurempi.


Jaakko Mattila: Muuttiko Kerava–Lahti-oikorata matkustamista?
Väylät & Liikenne 2012, Turku 29.8.2012
Esitelmäteksti: Väylät ja Liikenne 2012 -seminaariesitelmät, s. 158–162