Artikkeli: Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Esitys perustuu vuonna 2011 tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu Itämeren alueen toimintaympäristön kannalta merkittäviä megatrendejä ja arvioitu, miten ne vaikuttavat toimintaympäristön kehittymiseen. Lisäksi on tarkasteltu, miten tämä kehitys heijastuu Itämeren alueen kuljetusjärjestelmään Suomen näkökulmasta. Tulevaisuuden tarkastelun aikaperspektiivinä on vuosi 2020. Tavoitteena on ollut tuottaa visionäärinen kuvaus, joka palvelee erityisesti kokonaisuuden hahmottamista. Työn tulokset on koottu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkaisemaan Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot – Vaikutukset Suomen näkökulmasta -raporttiin.

Tutkimuksessa tunnistettiin Itämeren kuljetusjärjestelmään vaikuttavat keskeisimmät megatrendit, kuten ympäristötietoisuus ja maailmankaupan kasvuun liittyvä globalisaatio, ja pohdittiin megatrendien ja muiden tunnistettujen trendien ja ilmiöiden mahdollisia vaikutuksia. Tämän jälkeen muodostettiin tulevaisuustaulukko, johon koottiin keskeisimmät toimintaympäristön muuttujat, kuten energian hinta ja mahdolliset päästörajoitukset. Tulevaisuustaulukon muuttujille pohdittiin mahdollisia eri arvoja, kuten korkea tai matala energian hinta. Tulevaisuustaulukosta muodostettiin vaihtoehtoisia toimintaympäristöskenaarioita. Lopuksi jokaiseen toimintaympäristöskenaarioon kuvattiin sitä vastaava kuljetusjärjestelmä, jossa otettiin huomioon tunnistetut järjestelmän yleiset lainalaisuudet.

Työssä muodostettiin seuraavat toimintaympäristöskenaariot:

  • Kasvua ja kumppanuutta
  • Hyvin menee kaikesta huolimatta
  • Aikalisä
  • Rikkiä prosessin rattaissa
  • Energiakriisi

Toimintaympäristön muutokset luovat kehyksen sille, millaiseksi kuljetusjärjestelmä kehittyy. Kuljetusjärjestelmä on kokonaisuus, johon liittyy osaltaan paljon kiinteää, kallista ja pitkäikäistä infrastruktuuria. Isot muutokset vaativat paljon valmistelua, suunnittelua ja aikaa, joten pitkän aikavälin muutoksiin tulee varautua jo nyt. Varautuminen ohjaa tämän hetken strategisen tason päätöksentekoa, vaikka konkreettiset asiat eivät heti näkyisikään kuljetusjärjestelmässä.

Ympäristöasioiden merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa: käyttäjä ja saastuttaja maksavat aiheuttamistaan päästöistä. Kuljetuskustannukset eivät tule alenemaan, joten logististen toimintojen tehostamistarve korostuu. Merikuljetukset pysyvät merkittävänä Suomen ulkomaankaupan kuljetusmuotona. Vaihtoehtoisia kuljetustapoja ja -reittejä aletaan lähitulevaisuudessa käyttää laajemmin vasta, jos merikuljetusten kustannukset nousevat useita kymmeniä prosentteja. Merenkulun energiatehokkuutta parannetaan muun muassa kasvattamalla laivakokoja ja laskemalla ajonopeuksia. Kehityksen seurauksena paineet keskittää kuljetusvirtoja ja tehostaa logistista ketjua kasvavat.


Erika Kallionpää, Tommi Mäkelä, Jouni Wallander, Markus Pöllänen & Heikki Liimatainen: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot
Väylät & Liikenne 2012, Turku 30.8.2012
Esitelmäteksti: Väylät ja Liikenne 2012 -seminaariesitelmät, s. 222–227