Artikkeli: Seminaariesitys: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

Seminaariesitys: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne teki alkuvuonna 2012 Liikenneviraston toimeksiannosta tutkimuksen Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035, joka julkaistaan syksyllä 2012. Työn tavoitteena oli luoda perusteltu näkemys siitä, mihin suuntaan Suomen henkilö- ja tavaraliikenne on kehittymässä pitkällä aikavälillä. Aineistona käytettiin olemassa olevien arvioita sekä hankkeen aikana kerättyjä asiantuntijanäkemyksiä. Tämä esitelmäaineisto tiivistää tutkimuksen eräitä keskeisiä havaintoja.

Liikenteen toimintaympäristössä on paljon muutostekijöitä, eikä itsestään selviä kehityssuuntia ole. Keskeiset matkustus- ja kuljetuskysyntää määrittävät tekijät ovat väestön ja talouden kehitys. Vuoteen 2035 mennessä monissa suhteellisen vakaastikin kehittyvissä tekijöissä – kuten väestö – ehtii tapahtua merkittäviä muutoksia. Monissa huomattavaa epävarmuutta sisältävissä tekijöissä – kuten Suomen toimialarakenne tai teknologiakehitys – kehitysvaihtoehtoja on laajalti. Teknologian osalta on odotettavaa, että kehitys jatkuu nopeana. Mahdollisten teknologiaharppausten vaikutukset voivat olla suuret erityisesti pitkällä aikavälillä.

Tulevaisuudessa − kuten on ollut viime vuosikymmeninä − kulkutapojen ja kuljetusmuotojen käytön muutokset ovat todennäköisesti verrattain vähäisiä. Eri kulkutavoilla ja kuljetusmuodoilla on omat vahvuutensa ja ominaiset käyttöalueet, joihin toimintaympäristön muutokset eivät merkittävästi vaikuta. Lähiliikkumisen kulkutavat, esimerkiksi kävely ja pyöräily, eivät kilpaile pitkämatkaisen lentoliikenteen kanssa, eikä tiekuljetusta pääsääntöisesti voida korvata rautatie- tai vesikuljetuksena. Matka- ja kuljetusketjut kuitenkin nostavat tulevaisuudessa merkitystään, kun kunkin kulkutavan ja kuljetusmuodon parhaat ominaisuudet pyritään hyödyntämään. Energiatehokkuuden merkitys lisääntyy. Osassa matkoissa nopeuden merkitys kasvaa suosien esimerkiksi nopeaa junaliikennettä ja lentoliikennettä, kun taas osassa matkoista hinnan merkitys korostuu. Vastaavasti kuljetuksissa tasapainoillaan erityisesti kuljetuskustannusten ja -ajan kanssa.

Liikennejärjestelmää tulisi tarkastella järjestelmänä systeemiajattelua hyödyntäen. Liikennejärjestelmän tulevaisuutta tulisi tarkastella sektori- ja liikennemuotokohtaisuuden sijaan kokonaisuutena. Tulevaisuuden kehitysarviot tulisi laatia yhteiseltä pohjalta ja ottaen huomioon eri tekijöiden väliset vuorovaikutukset. Toimintaympäristö on laajasti tarkasteltuna yhteinen ja eri liikennemuotojen ennusteet tulisi laatia samojen lähtökohtien mukaan, mikä mahdollistaisi ennusteiden vertailun. Tarkasteluissa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi, miten talouskehitys vaikuttaa väestöön ja toisaalta väestökehitys talouden kehitykseen pitkällä aikavälillä − ja edelleen, mitä tästä seuraa liikenteen tulevaisuudelle.


Markus Pöllänen: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035
Väylät & Liikenne 2012, Turku 30.8.2012
Esitelmäteksti: Väylät ja Liikenne 2012 -seminaariesitelmät, s. 217–221