Artikkeli: Mennään robottibussilla

Mennään robottibussilla

Tänä syksynä nähtiin Tampereen Hervannassa välähdys lähitulevaisuuden joukkoliikenneratkaisusta, kun autonomiset, ns. robottibussit operoivat Hervannan keskustan ja Tampereen teknillisen yliopiston välillä osana 6Aika-kaupunkien SOHJOA-hanketta (Suomen Olosuhteet Huomioiva Joukkoliikenteen Omatoiminen Ajoneuvo). Busseja oli ajettu loppukesän ja syksyn aikana jo Helsingin Hernesaaressa ja Espoon Otaniemessä. Tampereen teknillinen yliopisto on mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämässä SOHJOA-hankkeessa mm. tutkiakseen matkustuskäyttäytymistä ja autonomisen liikenteen potentiaalia joukkoliikenteen liityntäliikenneratkaisuna.

Kaksi ranskalaisen EasyMile-yhtiön pikkubussia saapui Hervannan kampusalueelle lokakuun puolivälissä. Aluksi busseille opetettiin kuljettava, noin kilometrin mittainen reitti: ympäristö kuten rakennukset ja puut kuvattiin bussiin asennetuilla, laservaloa käyttävillä LIDAR-kaukokartoituslaitteilla. Bussi käyttää tätä karttaa yhdessä satelliittipaikannuksen sekä bussin liikettä mittaavien teknologioiden kanssa pysyäkseen reitillä. Pilotin bussien järjestelmä vaatii nykyisellään vielä bussiin henkilön, operaattorin, valvomaan kulkua ja tarvittaessa ajamaan käsiohjauksella, jos reitiltä pitää esimerkiksi esteen vuoksi poistua. Tulevaisuudessa bussi on jo täysin autonominen ajoneuvo, jolloin riittää, että etävalvomossa on henkilö seuraamassa, mitä robottibussien sisä- ja ulkopuolella tapahtuu.

Lokakuun puolivälissä bussit ajoivat vielä testi- ja koulutusajoa, mikä herätti ihmisten uteliaisuuden ja mielenkiinnon välittömästi: bussin oveen koputeltiin ja kyytiin haluttiin. Matkustajat pääsivät lopulta testaamaan bussia, kun operointi aloitettiin lokakuun lopulla. Yllättävää oli, miten luontevasti robottibussi otettiin vastaan: vaikka kyseessä oli lähinnä pienimuotoinen teknologiapilotti rajoitetuin operointiajoin, nähtiin robottibussi jo aivan luonnollisena joukkoliikenneratkaisuna, jonka odotettiin operoivan säännöllisellä aikataululla. Kyselyitä tuli erityisesti, jos bussilla ei olosuhteiden vuoksi päässytkään ajamaan.

Koska operoimme osittain yliopiston alueella, matkustajissa oli paljon teknisesti orientoituneita opiskelijoita, jotka ovat tottuneet ja ihastuneet uuteen teknologiaan. Näiltä osin luonteva ja peloton suhtautuminen busseihin ei ollut yllätys. Mutta se, että läheisen senioritalon asukkaat tulivat sankoin joukoin tutustumaan ja matkustamaan robottibussilla, oli positiivinen yllätys. Itse asiassa lähes kotiovelle ajavat autonomiset ajoneuvot soveltuvat nimenomaan huonosti liikkumaan pääseville vanhuksille. Matkustajilta tuli kehuja hiljaisesta ja mukavasta kyydistä.  Pilotin tärkeänä osa-alueena on matkustajatutkimuksen tekeminen, jotta saadaan tietoa, miten robottibussit koetaan ja mitä parannusehdotuksia matkustajilta niihin liittyen tulee. Matkustajat olivatkin hyvin aktiivisia, ja ehdottivat robottibussille paljon uusia käyttökohteita ja teknisiä parannuskohteita.

markus-pajarre_20161026_1431a_mp

Autonomisten ajoneuvojen kehitys on nopeaa, eivätkä pilotissa käytetyt robottibussit edes edustaneet alan viimeisintä kehitystä. Tämä näkyi mm. heikkona soveltuvuutena talvisiin olosuhteisiin. Tämä onkin tärkeä kehitysalue, jotta autonomiset ajoneuvot voivat Suomen olosuhteissa kulkea. Sanonta ”se mikä toimii Suomessa, toimii koko maailmassa” on hyvin totta robottiajoneuvojen kohdalla. Tuotekehitys on vahvassa roolissa myös SOHJOA-hankkeessa: bussit toimivat suomalaisten yritysten testipenkkinä, jolla pystyttiin testaamaan uusimpia teknisiä ratkaisuja. Tänä syksynä busseissa testattiin mm. robotin ajotapaa sekä konenäköä, ensi vuonna kenties jotain ihan muuta – bussit ovat avoimena innovaatioille ja niiden testaamiselle!

Siinä missä henkilöautojen robotisoitumisen nähdään parantavan yleistä liikenneturvallisuutta, joukkoliikennepuolella kannusteena on kustannustehokkuus ja parempi joukkoliikenteen palvelu. Noin puolet kaupunkiliikenteen joukkoliikennekuluista aiheutuu palkkakustannuksista ja noin kolmannes polttoainekuluista. Näitä saadaan leikattua huomattavasti sähkökäyttöisten, autonomisten ajoneuvojen avulla. Toisaalta palvelua voidaan parantaa, kun autonomiset ajoneuvot voivat olla kustannustehokkaasti myös pienempiä yksiköitä, jotka ajavat lähemmäs kotiovea tai kulkevat aiempaa tiheämmällä vuorovälillä.

SOHJOA-hankkeen jatkuessa vielä ensi vuoden ajan, robottibussit palaavat Hervantaan heti kevätauringon sulatellessa sohjon pois tienvarsilta. Jos missasit bussit syksyllä, hyppää rohkeasti kyytiin ensi keväänä!