Artikkeli: Kestävämpää ja automatisoidumpaa logistiikkaa

Kestävämpää ja automatisoidumpaa logistiikkaa

Toimintaympäristön muutokset, kuten voimistuva tarve hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, digitalisaation mahdollistamat uudet toimintamallit ja automatisoitumiskehitys, vaikuttavat logistiikkaan ja kuljetuksiin 2020-lukua lähestyttäessä. Vaikka ympäristöhaittojen vähentäminen ja päästöjen pienentäminen ovat olleet esillä jo vuosikymmeniä, nykyiset muutospaineet ohjaavat kehittämistä huomattavasti aiempaa suuremmalla painoarvolla.
Monet kaupan ja teollisuuden yritykset ovat ilmoittaneet hiilineutraalisuustavoitteista tai huomattavista hiilidioksidipäästöjen alentamistavoitteista, joissa tähtäin on tyypillisesti aikahaarukassa 2025 – 2050. Huomattavaa on, että tyypillisesti uudemmat tavoitteet ovat sekä kireämpiä aikaikkunaltaan että suurempia päästöjen vähentämisen määrässä. Kiinnostavaa onkin nähdä, miten näiden tavoitteiden saavuttamiseen tullaan pyrkimään. Ovatko yritykset valmiita siihen, että esimerkiksi logistiikan kustannukset nousevat tai palvelutaso heikkenee aiemmasta, jotta päästötavoitteet saadaan lunastettua? Mihin toimenpiteisiin ryhdytään ja millä aikataululla?

Aiemmin ympäristöhaittojen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä on tehty pitkälle ulkoisista vaatimuksista, esimerkiksi sääntelyn kiristyttyä, tai silloin, kun taloudelliset hyödyt ovat selvästi ja nopeasti saatavissa. Nyt yritykset tekevät myös logistiikan kehittämiseen liittyviä ilmastoratkaisuja, joissa pääpaino voi olla saavutettavan ekologisemman toimintatavan myötä pidettävillä nykyisillä ja saavutettavilla uusilla asiakkuuksilla sekä pitkän aikavälin toiminnan, kasvun ja kehityksen mahdollistamisella eri sidosryhmät huomioiden. Ilmastonäkökulmasta tehtävät logistiset ratkaisut voivat saavutettavien asiakashyötyjen lisäksi parantaa yrityksen työnantajamielikuvaa samoin kuin arvoa omistajien ja sijoittajien silmissä.

Hyvä suunnittelu ja prioriteettien asettaminen 2020-luvun toimintaympäristön edellyttämällä tavalla mahdollistavat nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamisen. Logistiikan osalta tämä voi tarkoittaa, että yhä harvemmin tavoitellaan toimitusajan minimointia. Sen sijaan korostuu toimitusten luotettavuus ja täsmällisyys. Verkkokaupassa, jonka kasvun uskotaan jatkuvan voimakkaana, kuluttajaa voidaan ohjata hinnoittelemalla ympäristöä vähiten kuormittavat toimitusvaihtoehdot huomattavasti muita toimitustapoja edullisemmaksi. Pidemmällä tähtäimellä kaikkien toimitusvaihtoehtojen tulisi olla kestäviä.

Kestävyystavoitteen hallitessa tämän hetken tulevaisuuskeskustelua samalla automatisoitumiskehitys ja digitalisaation ratkaisut uudistavat logistiikan toimintamalleja. Kuluttajille rajapintoina verkkokaupan logistiikkaan näkyvät esimerkiksi sovellukset, joilla omia lähetyksiä voi seurata ja hallita. Kuluttaja voi esimerkiksi valita, mihin toimituspisteeseen haluaa lähetyksensä. Fyysisenä rajapintana kuluttajaverkkokaupassa on tihenevä pakettiautomaattiverkosto, jonka myötä vaikeaksi, kalliiksi ja myös energiatehottomaksi todettu kotijakelu jää pienempään rooliin. Kuluttajan näkymättömissä taustalla toimii mm. yhä automatisoidummin toimivia varastointiratkaisuja. Myös koko toimitusketjun läpi haetaan tehokkuutta automatisoimalla aluksi rajattuja toimintoja tai alueita, kuten satamia ja toimipaikkojen sisäisiä kuljetuksia. Verkkokaupan kasvu, ja erityisesti sen kestävä kasvu, vaatii pienjakelun tehostamista ja kestävämpiä jakeluratkaisuja, esimerkiksi ajoneuvojen käyttövoimien vaihtoa sähköksi tai biokaasuksi.

Tampereen yliopiston logistiikkaan ja kuljetusjärjestelmiin liittyvillä opintojaksoilla tulevaisuuden toimintaympäristö, reaalimaailman ongelmat ja mahdolliset ratkaisukeinot ovat monipuolisesti esillä. Opintojaksoilla vierailevat yritysten edustajat tuovat esille omia kehittämistarpeitaan ja -toimiaan ja opiskelijat pääsevät myös pohtimaan ratkaisuja yrityksiltä saatuihin ongelmiin ja aiheisiin opintojaksojen harjoitustyössä. Kestävämmän logistiikan kehittäminen onkin mitä suurimmissa määrin yhteiskehittämistä, jossa yliopisto voi toimia esimerkiksi tiedon kokoajana, analysoijana ja välittäjänä. Tutkimustoiminnan, opintojaksojen ja opinnäytteiden kautta linkki yliopiston ja yhteiskunnan välillä pysyy vahvana.