Artikkeli: ITS European Congress Helsinki

ITS European Congress Helsinki

16.–19. kesäkuuta Helsingin messukeskuksessa järjestettiin 10. ITS European congress, johon osallistui noin 2500 kävijää. Kongressia oli pitkään odotettu, sillä on hieno kunnia ja mahdollisuus saada Euroopan kongressi Suomeen. Ja näin alkuun onkin todettava, että järjestelyiltään Helsingin kongressi oli todella hyvin onnistunut. Messukeskus tarjosi hyvät puitteet näyttelyalueelle ja esitelmille. Paikalle oli saapunut paljon tuttuja ITS-alan ihmisiä, joiden kanssa esitelmien välillä pääsi vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan viimeisimmät uutiset alan projekteista ja kehityksestä. Oli myös ilo nähdä, että monet TTY:n opiskelijat ja etenkin Liittymäläiset olivat lähteneet vapaaehtoisiksi avustajaksi auttamaan kongressin järjestelyissä.

I
Alakerran näyttelyalue

Verne näkyi kongressissa vahvasti kaikkina päivinä läsnäolollaan, minkä lisäksi Vernellä oli myös kaksi hyväksyttyä paperia esitettävänä kongressissa. Markus Pölläsen ja Lasse Nykäsen paperi, jonka Lasse esitteli tiistaina, käsitteli megatrendien mahdollisia vaikutuksia automaattiajamiseen, ja keskiviikkona Pasi Metsäpuro esitti oman paperinsa pyörällä tehtävien asiointimatkojen mallintamisesta.

Kongressin teemat ja anti

Helsingissä suuria teemoja olivat automaattiajaminen, mobiiliapplikaatiot, ITS-markkinat, liikenne ja liikkuminen palveluna, co-operative systemes ja liikenteen päästöjen vähentäminen ITS:n avulla. Sessioissa näitä teemoja käytiin läpi hyvin monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla. Yhteistä kuitenkin suurimmalle osalle esityksistä oli se, että ITS-alaa pitäisi selkeyttää ja eri sidosryhmien välille kaivataan lisää yhteistyötä. Yhteistyötä kaivataan niin yksityisen- kuin myös julkisen sektorin sisällä kuin myös julkisen- ja yksityisen välillä. Yhteistyön puuttuminen korostui plenary-sessioissa, joissa julkinen sektori pyysi yrityksiltä ohjeita kuinka heidän tulisi menetellä ja samaan aikaan yritykset toivoivat julkiselta sektorilta määrätietoisempaa ohjeistusta ja standardisointia, jotta yritykset pääsisivät kehittämään alaa.

Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.
Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.

Asiakkaan eli liikkujan kuunteleminen ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen nostettiin keskusteluissa myös todella isoon rooliin, mutta todettakoon, että kongressin esitelmissä tämä ei vielä kovin paljoa näkynyt. Esitelmissä korostui erilaiset kokeilut ja pilotit, joita osassa esitelmissä vasta suunniteltiin ja osassa kokeilut olivat jo käynnissä. LVM:n käynnistämät kokeiluhankkeet tukevat hyvin tätä ajattelua ja kongressin esitelmien perusteella voidaan todeta, että ainakin Euroopan tasolla Suomea voidaan pitää edelläkävijänä. Kokeilujen merkitys nousi vahvasti esiin myös kongressin päätöstilaisuudessa, jossa LiVin ylijohtaja Tiina Tuurnala sanoi, että Suomessa ei haluta enää vain tehdä suunnitelmia vaan nyt vaaditaan toimintaa, minkä vuoksi Suomessa panostetaan runsaasti kokeiluihin.

Kokeilujen lisäksi Suomea voidaan pitää Euroopan tasolla edelläkävijänä myös koko ITS-alan hyödyntämisessä. Monet ITS-ratkaisut, joista esitelmissä vielä haaveiltiin tai ne olivat vasta tulevaisuuden suunnitelmissa, ovat Suomessa olleet käytössä jo vuosia, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen priorisointi liikennevaloissa, vaihtuvat nopeusrajoitukset, pysäköinnin maksaminen mobiiliapplikaatiolla…

En tiedä johtuiko tämä Suomen esimerkkiroolin esiintuominen vierailijoiden vieraanvaraisuudesta vai onko Suomi oikeasti niin kehittynyt muuhun Eurooppaan nähden. Esitysten perusteella ITS-alasta kiinnostuneiden kannattaa kääntää katseensa Euroopassa myös Hollantiin ja Ranskaan, joissa on kehitetty monia hienoja ja kiinnostavia ITS-ratkaisuja. Erityisesti hollantilaisten ratkaisut ja pilotoinnit tuntuivat todella rohkeilta ja järkeviltä, ja tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutustua syvällisemmin Hollannin ITS-ratkaisuihin.

Kongressin herättämät ajatukset ITS:n tilasta ja kehityksestä

Kongressin esityksiä kuunnellessa vahvistui käsitys siitä, että reaaliaikainen tieto ei ole enää missään määrin riittävä, vaan nyt pitää pystyä jo ennakoimaan. Liikenteen ja liikkumisen sujuvoittamiseksi ITS-ratkaisuiden on tuotettava tietoa, jolla pystytään vaikuttamaan ihmisten tulevaisuuden liikkumiseen.

Helsingin annin perusteella voidaan myös kärjistetysti todeta, että ITS on alana vielä hyvin vahvasti autojen ja mobiiliapplikaatioiden varaan rakennettu. Tulevaisuudessa toivoisikin, että älykäs liikkuminen olisi muuta kuin vain tusina mobiiliapplikaatioita, joilla pyritään tehostamaan kuljettajien navigointia tieverkolla. Toivottavasti seuraavassa ITS European Congressissa Bordeauxissa nähdään jo paljon älykkäämpiä liikkumisen ratkaisuja. Älykkäästi liikkuvan ihmisen tulisi ottaa kaikkien liikkumismuotojen parhaat hyödyt irti helposti ja vaivattomasti ja hänen tulisi olla tietoinen hänelle tarjottavista liikkumisen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

Kongressissa läsnä olleiden kanssa käydyissä keskusteluissa monet nostivat esille sen, että ITS:stä puhutaan nyt paljon, mutta selvää kuvaa alasta ja sen konkreettisista hyödyistä on hyvin hankala hahmottaa. ITS-alaa tulisi jäsennellä ja se tulisi kehittää toimintakehikko, joka voisi paremmin kytkeä älykkäät liikennejärjestelmät muuhun liikenteeseen. Tällaisen kokonaisuuden hahmottaminen ja vaikutusten analysointi voisi hyvin kuulua Vernen to do -listalle.