Artikkeli: Finnair Cargo ja uusi lentorahtiterminaali Kuljetusjärjestelmät-opintojakson excursion kohteina

Finnair Cargo ja uusi lentorahtiterminaali Kuljetusjärjestelmät-opintojakson excursion kohteina

Finnair Cargon toimitusjohtaja Janne Tarvainen ja Cargo Excellence -johtaja Ari Soinola toivottivat perjantaina 25.11.2016 Kuljetusjärjestelmät-opintojakson vierailijat tervetulleiksi Finnairin pääkonttoriin Vantaalla. Oppimistapahtuman ja excursion aluksi johtajat kertoivat mm. lentorahtimarkkinoista, Finnairin ja Finnair Cargon strategiasta sekä uudesta lentorahtiterminaalista. Vierailun päätteeksi päästiin tutustumaan paikanpäälle rakenteilla olevaan lentorahtiterminaaliin. Reilut parikymmentä kiinnostunutta opiskelijaa ja Kuljetusjärjestelmät-opintojakson vastuuhenkilöt Harri Rauhamäki ja Markus Pöllänen pääsivät tutustumaan moderneihin suunnitteluratkaisuihin ja uuden teknologian ja automatisaation hyödyntämiseen yhdessä keskeisessä logistisessa solmupisteessä.

Lentorahtimarkkinoilla yksikkötuotot ovat olleet laskusuunnassa, kun lentorahdin globaali kasvu on jäänyt aiemmasta tasosta ja ennusteista, ja samaan aikaan markkinoille on tullut uutta kapasiteettia. Erityisesti uusien matkustajakoneiden myötä lentorahdin kapasiteetti (belly freight eli matkustajakoneiden ruumassa kulkeva lentorahti, noin 50 % kaikesta lentorahdista) on noussut samaan aikaan, kun merikuljetusten kilpailukyky monilla aiemmin vahvoilla lehtorahtituotteilla on parantunut mm. toimitusketjujen hallinnan kehittyessä. Toisaalta myös vanhoilla ja enemmän polttoainetta kuluttavilla koneilla lentäminen on viime aikoihin saakka ollut öljyn hinnan vuoksi halpaa. Lentorahdin ja maailmantalouden kytkentä on vahva, ja esimerkiksi Kiinan talouden muutokset, mm. keskiluokan kasvu, heijastuvat nopeasti markkinoihin. Lentorahdin on havaittu indikoivan maailmantalouden muutoksia ½ vuotta ennen muutoksia.

Finnairin 2,3 miljardin euron vuotuisesta liikevaihdosta Finnair Cargon osuus on noin 1/10. Vuonna 2015 Finnair Cargon liikevaihto oli 184 miljoonaa euroa ja sen kuljetusmäärä oli 130 000 tonnia. Vaikka lentorahdilla on koko lentoliikennealalla matkustajaliikenteeseen nähden selvästi pienempi rooli, kuvaavaa on, että esimerkiksi Finnairin kaukoliikenne ei olisi kannattavaa ilman lentorahdin tuottoja. Matkustajaliikenteeseen verrattuna merkillepantavaa on myös mm. asiakkaiden määrä – Finnair Cargon lentorahtiasiakkaita ovat muutama tuhat huolintaliikettä – ja kapasiteetin myynnin ajoittuminen. Siinä missä tietyn lentoreitin tietty matkustajapaikkoja myydään (ja perutaan) keskimäärin neljä kertaa lähes vuoden myyntiajan sisällä, lentorahti varataan käytännössä parin viikon aikaikkunassa ennen lentoa. Tämä asettaa omat haasteensa kapasiteetin ja tuottojen hallintaan.

Finnair Cargo on erikoistunut lentorahtitoimija, jolle tärkeitä tuoteryhmiä on mm. seafood (norjalainen lohi, elävät ravut) ja lääketeollisuuden tuotteet, johon liittyen Finnair Cargo on ensimmäinen IATA CEIV (Pharma) -laatusertifikaatin saanut toimija. Nämä tuoteryhmät on huomioitu myös niille ominaisina ratkaisuineen (esim. lämpötilahallinta) uudessa lentorahtiterminaalissa, jonka käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan kesäkuussa 2017. Maantieteellisessä mielessä Finnair Cargo hyödyntää matkustajaliikenteen tavoin edullista sijaintiaan pohjoisella pallonpuoliskolla erityisesti Itä-Aasian ja Euroopan välillä. Sijainti mahdollistaa tehokkaan konerotaation – yhden vuorokauden aikana voidaan lentää edestakaisin Helsingin ja useimpien Aasian kohteiden välillä. Uudet lentokoneet (Airbus A350 XWB), joiden toimitukset Finnairille ovat meneillään, lisäävät kapasiteettia erityisesti Aasian lennoilla. Samalla aiempaa pienempi polttoaineenkulutus mahdollistaa kustannustehokkaamman toiminnan.

Finnair Cargon uusi lentorahtiterminaali COOL hyödyntää varastoautomaatiota ULD-käsittelyssä (unit load device, kuvassa) ja AS/RS-järjestelmässä (automated sending/receiving system). Uuden terminaalin vuotuinen kapasiteetti on 350 000 – 400 000 tonnia. Automaation lisäksi tehokkuutta parantaa sijainti, joka on lähimmillään 1 – 1,5 kilometriä lastattavista lentokoneista, mikä on tärkeää ajatellen mm. koneiden nopeaa kääntöaikaa ja toisaalta mahdollisimman lyhyttä rahdin altistumisaikaa Suomen vaihteleville lämpötiloille. Digitalisaatio puolestaan mahdollistaa terminaalin tehokkaan ohjauksen, ja uuden järjestelmän operoinnissa työn suunnittelu korostuukin entisestään.

Liikenteen tutkimuskeskus Verne ja Kuljetusjärjestelmät-opintojakson vastuuhenkilöt Harri ja Markus haluavat kiittää Finnair Cargoa ja vierailun isäntiä erinomaisen antoisasta excursiosta!

Kuljetusjärjestelmät-opintojaksolla toinen excursio oli 18.11.2016 Rauman satamaan, jossa tutustuttiin sataman pitäjän ja satamaoperaattorin toimintaan. Aiheen blogimerkintään tästä.