Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä, ja vastauksia saatiin yhteensä 2150 kappaletta eri kaupungeista. Tuloksista saatiin suuntaa-antavaa tietoa pyöräilyn ja kävelyn olosuhteista kohdekaupungeissa, jota hyödynnettiin PYKÄLÄ-projektin sovellusosiossa. Kyselyn tulokset on kokonaisuudessaan koottu tähän raporttiin. Osia niistä on aiemmin esitelty Vernen julkaisemassa kirjassa Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – Toimenpidesuosituksia kaupungeille.

Tuloksista käy ilmi, että Suomen kaupunkien pyöräilyn ja kävelyn olosuhteissa on parannettavaa. Kehitystä kuitenkin tapahtuu jatkuvasti ja kaupungeissa ollaan menossa pyöräily- ja kävely-ystävällisempään suuntaan perinteisten autokaupunkien sijaan. Merkittävin tarvittava muutos on pyöräilyn ja kävelyn erottaminen toisistaan omiksi kulkutavoikseen erityisesti kaupunkien keskustoissa. Osa kaupungeista on edelläkävijöitä hyvien pyöräily- ja kävelyolosuhteiden osalta. Tuloksista selviää myös, että pyöräilijöille ja kävelijöille ovat eri asiat tärkeitä. Pyöräilijät arvostavat sujuvuutta ja reittien jatkuvuutta sekä selkeyttä. Kävelijät puolestaan arvostavat ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Tutkimuksen on tehnyt tekn. yo Saara Aavajoki, ja se on myös hänen kandidaatintyönsä Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa -raportti (pdf)
‹ Tutkimusraportti 79 / Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne · ISBN 978-952-15-2771-5 ›
English summary included / Conditions of cycling and walking in Finnish cities

Uuteen pyöräilykauteen pumppaamme virtaa osallistumalla vuoden 2012 Kilometrikisaan. Kisakilometrien polkeminen alkoi toukokuun alussa ja Vernen tiimi tavoittelee kollegoiden tai ainakin itsensä voittamista.  Tulkaa mukaan kisaan haastamaan verneläiset!

Verne panostaa pyöräilyyn myös tutkimuksessa.  Pyöräilyn ja kävelyn menestystekijöitä on löydetty tutkimuksilla niin Suomesta kuin Euroopan kaupungeistakin, mutta mitä ne ovat sinun elämässä? Mikä houkuttelee hyppäämään pyörän satulaan?

Meidän motivaattorina lienee kilpailun luoma sopiva sosiaalinen paine.

Planning city traffic is a growing global challenge. The growth in traffic volumes causes problems, such as environmental nuisances, traffic congestion and traffic accidents. At the same time there is a concern of the decline of everyday physical activity and public health. To achieve ambitious goals, extensive changes need to be done in the following years. Merely improving and fine tuning the existing traffic system is not enough. During the following years cycling and walking need to be favoured in traffic and in city planning.

The material for the book has been gathered in a Finnish research project called PYKÄLÄ during 2009–2011. In the project there were ten European example cities, which are forerunners on the international level. The book offers the latest knowledge to promote cycling and walking. It gives widely point of views, solutions and ideas to planners and decision makers in cities, municipalities and public administration. One picture is worth a thousand words, which is why the best European practices have been illustrated with hundreds of color pictures.

The PYKÄLÄ-project was done in co-operation with eight Finnish cities, the Ministry of Transport and Communications, the Ministry of the Environment, the Ministry of Education and Culture, the Finnish Transport Agency and the Network of Finnish Cycling Municipalities.

For more information contact: project manager Kalle Vaismaa

Best European practices in promoting cycling and walking -book
‹ ISBN 978-952-15-2715-9 · ISBN 978-952-15-2716-6 ›

The book is available as a hardbound printed version and eBook in Juvenes webshop.

Kirja suomeksi: Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten täsmällisyystiedon jalostamista päätöksenteon tueksi voitaisiin parantaa kehittyneen data-analytiikan menetelmin. Kehittyneellä data-analytiikalla tarkoitetaan menetelmiä ja työkaluja, joilla pyritään automatisoidusti löytämään oleellinen tieto suurista tietomassoista. Rautatieliikennejärjestelmä muodostaa monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden, jonka toiminnasta kerätään paljon dataa. Näin ollen kehittynyt data-analytiikka tarjoaa suuren potentiaalin järjestelmän analysointiin. Työn teoreettinen viitekehys tarkastelee analytiikkaa ennen kaikkea päätöksenteon tukemisen näkökulmasta. Konkreettisista menetelmistä pureudutaan assosiaatio- ja sekvenssianalyysiin, klusterointiin, luokitteluun sekä visuaaliseen analytiikkaan.

Tällä hetkellä Suomen rautatieliikenteen toimijoiden täsmällisyysanalyysit ovat hyvällä perustasolla. Ne tarkastelevat järjestelmää melko yleisellä tasolla, tarkastelusyklin ollessa pääsääntäisesti yksi kuukausi. Raportit antavat kuvan järjestelmän yleisestä suoriutumisesta, mutta niiden käyttäminen päätöksenteon tueksi vaatii yleensä lisäselvityksiä. Datan ja sen analysoinnin nykytila ja siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet selvitettiin osallistumalla aktiivisesti Liikenneviraston ja VR:n täsmällisyystyötä tekeville foorumeille sekä analyysitoimintaan.

Kehittyneen data-analytiikan teoreettisen viitekehyksen ja nykyisessä analysointitoiminnassa tunnistettujen haasteiden pohjalta työssä toteutettiin useita erilaisia esimerkkianalyysejä hyödyntäen kehittyneen data-analytiikan menetelmiä. Analyysien tarkoituksena on osoittaa, mitä mahdollisuuksia menetelmät tarjoavat tiedontuotantoprosessin kehittämiselle ja edelleen päätöksenteolle. Lisäksi esimerkkianalyysit paljastavat, miten tietojärjestelmiä ja analyysiympäristöjä tulisi kehittää, jotta analysoinnista saataisiin paras mahdollinen hyöty. Kehittyneitä data-analytiikka-menetelmiä hyödyntämällä olisi mahdollisuus tuottaa huomattavasti nykyistä parempaa ja syvällisempää tietoa päätöksenteon tueksi. Menetelmillä analysointi on tehokasta ja nopeaa. Näin aikaa jää analyysien tulkinnalle. Menetelmien täysipainoinen hyödyntäminen kuitenkin edellyttää kehittämistä niin datan ja dataympäristön laadun, analyysitoiminnan kuin tuotetun tiedon hyödyntämisenkin osalta. Tähän kehitystyöhön tehty tukimus antaa hyvät lähtökohdat.

Tutkimus on osa Liikenneviraston ja Tampereen teknillisen yliopiston välistä tutkimusyhteistyötä, jonka pääteemana on rautatieliikenteen täsmällisyys. Tutkimuksen tekivät ja tämän raportin kirjoittivat Tampereen teknillisen yliopiston projektipäällikkö Jouni Paavilainen ja tutkija Arttu-Matti Matinlauri. Tutkimuksen ohessa Matinlauri laati diplomityönsä samasta aihepiiristä. Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä Liikenneviraston kanssa hyödyntäen Liikenneviraston asiantuntemusta ja tietovarantoja.

Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin -raportti (pdf) Liikenneviraston sivuilla
‹ Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 55/2011 · ISBN 978-952-255-073-6 ›

English summary included / Refining data on rail transport punctuality by means of sophisticated data analysis
Med svenskt sammandrag / Förädling av punktlighetsinformation i järnvägstrafiken genom avancerad dataanalys

Työ on näyte siitä, mihin mallintamista on mahdollista hyödyntää. Se kannustaa ottamaan seuraavia askelia analyyttisen lähestymistavan hyödyntämisessä kuljetusjärjestelmän strategisen kehittämisen tukena. Samalla tuodaan esiin tarve kehittää kuljetusjärjestelmää nykyistä päämäärätietoisemmin. Ensin on määriteltävä päämäärä ja sitten luotava strategia päämäärän saavuttamiseksi. Tarvitaan sekä kokonaiskäsitys liikennejärjestelmän nykytilasta että kokonaisnäkemys liikennejärjestelmän tulevaisuudesta. Mallintaminen ja mallintamisen kehittäminen tarjoavat analyyttisen ja systemaattisen apuvälineen tähän strategiatyöhön.

Maailma muuttuu entistä nopeammin. Esiin nousee uusia ja yllättäviä tilanteita ja vaihtoehtoja, joita on ehkä vain vaivoin mahdollista ennakoida. Mallintaminen tarjoaa mahdollisuuden systemaattiseen tarkasteluun, jonka avulla parhaimmillaan voidaan tuoda esiin myös näitä yllättäviltä tuntuvia vaihtoehtoja ja tilanteita. Skenaariot tarjoavat tarkastelutapana oivan mahdollisuuden riittävästi ja toistettavasti irrottautua nykyisyydestä. On tarve muodostaa selvempi kuva Suomen kuljetusjärjestelmästä kokonaisuutena ja osatekijöiden vaikutuksesta kokonaisuuteen. Esimerkiksi yksittäisiin logistiikkakeskushankkeisiin on vaikeaa ottaa kantaa yhteiskunnan tasolla, kun ei ole olemassa työkalua tai edes kuvaa kokonaisuudesta. Yksittäisten hankkeiden puntaroinnissa on tarvetta katsoa asioita osana suurempaa kokonaisuutta ja yhteiskuntatalouden näkökulmasta, ei pelkästään kyseisen hankkeen tai alueen lähtökohdista.

Raportin toimituskuntaan ovat kuuluneet Markku Käppi, Tommi Mäkelä, Antti Saarialho ja Pekka Salo.

Kuljetusjärjestelmän strateginen kehittäminen mallintamisen avulla. Jatkoa KombiSuomi-työskentelylle -raportti (pdf) Yleisen Teollisuusliiton sivuilla
‹ ISBN 978-951-96709-8-0 · ISBN 978-951-96709-9-7 ›

English summary included / Strategic development of the transport system with the aid of modelling

Vielä järjestelmänäkökulmaakin merkittävämpi seikka on, että täsmällisyys muodostaa erittäin suuren osan asiakkaille tarjotun palvelun laadusta. Henkilöliikenteessä epätäsmällisyydestä seuraa merkittäviä matkustajakohtaisia ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia menetetyn ajan seurauksena. Lisäksi epätäsmällisyys vaikuttaa hyvin kielteisesti matkustajan palvelukokemukseen: VR:n tutkimuksien mukaan täsmällisyys muodostaa yksinään yli puolet palvelukokemuksesta. Onkin perusteltua todeta, että täsmällisyys on tärkein yksittäinen junamatkan laatuun, ja siten kulkumuodon valintaan vaikuttava tekijä. Myös tavaraliikenteessä epätäsmällisyys on asiakasnäkökulmasta suuri ongelma: viiveet aiheuttavat ongelmia tuotantoprosesseille.

Nämä ongelmat voidaan tiivistää yhteen päätelmään: täsmällisyyden johtaminen ei ole ollut riittävän kokonaisvaltaista. Tästä syystä Liikennevirasto ja VR ovat yhdessä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen kanssa aktiivisesti ryhtyneet kehittämään täsmällisyyden johtamista. Tavoitteena on luoda rautateille täsmällisyysjohtamismalli, joka yhtäältä pyrkii täsmällisyyden kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen parantamiseen ja ylläpitämiseen, toisaalta ottaa huomioon sekä nykyisten että tulevien toimijoiden erilliset roolit ja tavoitteet. Tutkimusprojekti alkoi syksyllä 2011 ja kestää vuoden.

Jouni Paavilaisen esitys RATA 2012 -seminaarissa:

• esitelmäteksti julkaisussa: Rautatietekniikka 1/2012, s. 23–24 (pdf)
• esitysmateriaali (pdf) Liikenneviraston sivuilla

Rataverkko koostuu useista osista, komponenteista ja järjestelmistä, jotka vaikuttavat joko yksin tai yhdessä rataverkon käytettävyyteen. Lisäksi rataverkon käyttöön ja radanpitoon kytkeytyy useita osapuolia, jotka tarkastelevat käytettävyyttä eri tasoilta ja näkökulmista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mittareita tai työkaluja, joiden avulla voisi helposti ymmärrettävästi ja havainnollisesti kuvata koko rautatiejärjestelmän toimivuutta ja käytettävyyttä.

Toiminnan tavoitteellisuus edellyttää, että tavoitteiden saavuttamista ja strategisten päämäärien toteutumista on voitava seurata ja ennustaa. Tämä edellyttää mittareita, joiden perustalle voidaan toteuttaa seuranta- ja ennustetyökaluja. Kun mittarit on muodostettu ja työkalut otettu käyttöön, niiden avulla voidaan kehittää järjestelmää ja toimintaa tavoitteellisesti.

Tommi Mäkelän ja Riikka Salkosen esitys RATA 2012 -seminaarissa:

• esitelmäteksti (pdf)
• esitelmäteksti julkaisussa: Rautatietekniikka 1/2012, s. 21–22 (pdf)
• esitysmateriaali (pdf)

PYKÄLÄ-projektin taustalla oli huoli liikennemäärän kasvun ongelmista sekä suomalaisten arkiliikunnan vähenemisestä ja kansanterveyden heikkenemisestä. Projektissa tarkasteluun valittiin kymmenen erikokoista eurooppalaista esimerkkikaupunkia, jotka ovat kansainvälisellä tasolla edelläkävijöitä kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. Kohdekaupunkien liikenteen ja maankäytön suunnittelijoiden ja pyöräilyorganisaatioiden vapaaehtoisten haastatteluista sekä kaupunkien pyöräily- ja kävelyolosuhteiden systemaattisesta havainnoinnista kertyi laaja aineisto.

PYKÄLÄ-projektin lopputuotoksena syntyi kirja Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Julkaisussa tuodaan selkeästi esille, miten mallikaupungeissa visiot, strategiat sekä kävelyä ja pyöräilyä suosiva päätöksenteko ovat kehittyneet konkreettisiksi toimenpiteiksi kävelyn ja pyöräilyn saattamiseksi osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Teoksessa luodaan kaupunkiliikenteen kokonaiskuva paneutumalla pyörä- ja kävelyliikenteen edistämistoimenpiteiden lisäksi myös koko liikennejärjestelmään ja kestävään maankäyttöön. Pyöräilyväylien suunnittelun ja mitoituksen lisäksi huomiota on kiinnitetty liikennepolitiikkaan, kaupunkiliikenteen seurantaan sekä kävelyn ja pyöräilyn aktivointitoimenpiteisiin.

Mallikaupunkien ratkaisut kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarjoavat näkökulmia ja esimerkkejä niin suunnittelijoille kuin päätöksentekijöillekin. PYKÄLÄ-projektin aineistosta on juuri ilmestynyt myös toinen kirja Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – Toimenpidesuosituksia kaupungeille.

PYKÄLÄ-projektin kehittämisessä ovat olleet mukana liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikennevirasto, Pyöräilykuntien verkosto sekä kahdeksan suomalaista kaupunkia.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma palkitsee terveysliikuntahankkeita

Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsee vuosittain paikallisia terveysliikuntahankkeita esimerkillisestä työstä terveysliikunnan edistämiseksi. Lisäksi KKI-ohjelma palkitsee liikkumisympäristön edistämisteon.

Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson KKI-ohjelman vuosipäivänä 24.1.2012 Helsingissä.

Kuva: KKI-ohjelma

KKI-ohjelma on toiminut vuodesta 1995 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Ohjelmassa ovat mukana myös liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. Ohjelman tavoitteena on kannustaa yli 40-vuotiaita työikäisiä säännöllisen arkiliikunnan ja terveellisten elämäntapojen pariin. KKI-ohjelma tukee paikallisia terveysliikuntahankkeita muun muassa myöntämällä taloudellista avustusta. Ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.

Lisätietoja:

KKI-ohjelma, ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen, puh. 0500 542 193, jyrki.komulainen@likes.fi, http://www.kki.likes.fi

Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, projektipäällikkö Kalle Vaismaa, puh. 040 849 0224, kalle.vaismaa@tut.fi, http://www.tut.fi/verne/tutkimusalueet/kaupunkiliikenne/pykala/

This paper analyzes regional travel diary data collected with mixed modes – Internet survey, telephone interviews and mail survey. The regional travel survey data was collected in Oulu Region in Finland in 2009.

Internet and mail surveys represent active survey modes as participation requires respondent’s initiative. Telephone interview is a passive survey mode, as the respondent does not have to take any other initiative to participate than accept the call. The results show that respondents making no trips on their research day are less likely to choose active survey modes and prefer passive mode in the form of telephone interview.

Offering Internet survey as an alternative to telephone interviews increased the response rate especially among respondents aged 25–55. Internet and mail survey respondents had reported more trips than telephone respondents in all age groups. As the modes of survey attract different types of individuals, the characteristics of non-response vary according to the survey mode. The quality of data in Internet survey was high compared to other survey modes.

The paper was presented at the poster session Emerging Methods and Developments in Travel Surveys at the Transportation Research Board (TRB) 91st Annual Meeting in Washington, DC on 23 January 2012. It is written by research manager Hanna Kalenoja, researcher Hanne Tiikkaja and professor Jarkko Rantala.

Poster: The role of Internet survey in travel diary surveys (pdf)

Kirjassa sovelletaan parhaimpia eurooppalaisia käytäntöjä Suomeen ja esitetään toimenpidesuosituksia suomalaisille kaupungeille. Kirja on osa Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-tutkimusprojektia, jonka tuloksista on aiemmin julkaistu kirja Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä.

Kirjan on kustantanut Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. PYKÄLÄ-projektissa on mukana kahdeksan suomalaista kaupunkia ja neljä ministeriötä: Helsinki, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Pori, Lappeenranta, Hyvinkää ja Porvoo sekä liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi asiantuntijatahoina ovat Pyöräilykuntien verkosto ja Liikennevirasto.

Lisätietoja: PYKÄLÄ-projektin projektipäällikkö Kalle Vaismaa

Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – Toimenpidesuosituksia kaupungeille -kirja
‹ ISBN 978-952-15-2713-5 · ISBN 978-952-15-2714-2 ›

Painetun kirjan voi tilata Juvenes verkkokaupasta.