Keskeinen osa kehityskuvatyön pohjustusta on ollut ALLI-kartaston tuottaminen, josta ovat vastanneet Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Työssä on kartoitettu ja analysoitu aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytilaa, kehitystä ja linjauksia. Aluerakenne ja liikennejärjestelmä muodostuvat erilaisten teemojen yhteisvaikutuksesta. Teemat vaikuttavat vahvasti toisiinsa muodostaen verkostomaisen syy-seuraussuhteiden rakenteen. ALLI-työssä teemat on jaettu viiteen klusteriin:

• väestö
• ympäristö, luonnonvarat ja ekosysteemit
• tuotanto ja palvelut
• infrastruktuuri ja liikennejärjestelmä
• lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö.

Työssä on lisäksi kiteytetty ennakointiteemoja eli muutostekijöitä, jotka erityisesti tulevat vaikuttamaan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen, ja joihin varsinaisen kehityskuvan laadinnassa olisi tarpeen keskittyä. Tarkastellut ennakointiteemat ovat

• Kaupungistuminen jatkuu
• Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät
• Ikärakenne vanhenee ja palvelutarve kasvaa
• Riippuvuus ekosysteemien toiminnasta ja luonnonvaroista lisääntyy
• Tuotanto ja palvelut jakaantuvat uudelleen
• Vähähiilisyys ja vihreä talous veturina
• Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa.

ALLI-kartasto – Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus (pdf, 36 Mt)
‹ Ympäristöministeriön julkaisu · ISBN 978-952-11-4162-1 ›

Työn esittely ALLI-foorumissa 14.2.2013 (pdf)

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI ympäristöministeriön sivuilla

In the study a new method was introduced for connecting the fuel consumption data and goods transport data gathered from the official Finnish road statistics. This method enabled a detailed analysis of the interrelations between the economy, road freight transport, energy consumption and emissions. This analysis was conducted for the years 1995–2010 and the results were used as background information in the Delphi panel of experts. The experts estimated the development of the Finnish road freight sector to the year 2030. Furthermore, a web-based survey was conducted among Finnish road freight hauliers and shippers in order to explore the attitudes and measures related to the energy efficiency. Expert panel workshops were also organised to identify obstacles for the development of the energy efficiency of road freight transport as well as a wide selection of measures to overcome them.

The results indicate that the economic development of different branches has a great effect on the energy efficiency and carbon dioxide emissions of road freight transport. Reaching the carbon emission target for the year 2030 is possible in the light of the scenarios which were formed based on expert forecasts. However, the target can be achieved with very different development paths, e.g. the structure of the national economy and the volume of transport seem to vary widely in the different scenarios. In the proposed recommendations on the measures for achieving the targets, cooperation and division of responsibilities between various stakeholders of the road freight sector are emphasized.

M.Sc. Heikki Liimatainen will publicly defend his doctoral thesis “Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport” on Friday,17th May 2013 at 12 in Festia Small Auditorium 1 at TUT, Faculty of Business and Built Environment.

Professor Nils-Olof Nylund (VTT) will act as the opponent and Professor Jarkko Rantala from the Department of Business Information Management and Logistics will act as custos for the occasion.

The dissertation is available at: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9

Suomen tiekuljetusalan hiilidioksidipäästöt ovat vakiintuneet noin 2,3 miljoonaan tonniin 2000-luvulla. EU:n liikennepolitiikkaa ohjaavan valkoisen kirjan mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tasaisella vähennystahdilla tämä tarkoittaa noin 1,6 miljoonan tonnin päästötavoitetta vuodelle 2030.

Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rautatiekuljetusten infrastruktuuriin investoimalla, lisäämällä yhteistyötä, tarjoamalla investointitukea logistiikkayrityksille vähäpäästöisen kaluston hankintaan ja kehittämällä standardoitua kuljetusten päästöjen raportointia yritysten ympäristöystävällisyyden vertailemiseksi.

–Päästöjen vähentäminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla toimitusketjun hallinnan tasoilla. Monet toimenpiteistä ovat myös kustannustehokkaita polttoainekulujen pienentyessä. Päästö- ja kustannusvaikutusten todentaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa mittaamista, Liimatainen sanoo.

Hän esittelee väitöskirjassaan skenaarioita, joissa tiekuljetusten kysyntä on hyvin erilaista, mutta päästöt lähellä tavoitetasoksi määritettyä 1,6 miljoonaa tonnia.

Asiantuntijat eivät usko tavarakuljetusten siirtyvän raiteille

1,6 miljoonan tonnin päästötavoitteen saavuttaminen on mahdollista, ja siihen on asiantuntijoiden laatimien skenaarioiden mukaan useita erilaisia reittejä. Perusskenaariossa tiekuljetusten päästöt laskevat merkittävästi, koska kuorma-autojen polttoaineenkulutus laskee, keskikuorma kasvaa, tyhjänä ajo vähenee ja biopolttoaineita käytetään nykyistä laajemmin. Kuljetusten laajamittaista siirtymistä tieltä raiteille asiantuntijat eivät odota.

– Myös tavaroiden arvo suhteessa kuljetustarpeeseen nousee asiantuntijoiden perusennusteessa merkittävästi. Tavoitetaso kuitenkin saavutetaan, vaikka talouskasvun vaikutuksesta päästöt nousisivat lähes 3 miljoonaan tonniin ilman muita muutoksia.

Tiekuljetusten kysyntä ja tehokkuus riippuu toimialojen taloudellisesta kehityksestä. Suomessa metsäteollisuuden merkityksen pieneneminen ja teknologiateollisuuden kasvu ovat vähentäneet kuljetusten kysyntää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Samalla kuitenkin siirtyminen massatavaran kuljetuksesta kappaletavaroiden kuljettamiseen on pienentänyt keskikuormia ja siten heikentänyt tiekuljetusten energiatehokkuutta.

– Toimialojen taloudellinen kehitys vaikuttaa päästöihin myös tulevaisuudessa. Tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei pidä rajoittaa, mutta tiekuljetusten päästöjen kehitystä voidaan ohjata, Liimatainen toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 17.5.

Diplomi-insinööri Heikki Liimataisen liikenne- ja kuljetustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport (“Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 17.5.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund (VTT). Tilaisuutta valvoo professori Jarkko Rantala TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

Heikki Liimatainen (29) asuu Jyväskylässä ja työskentelee tutkijana TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Lisätietoja: Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9

Pysäköintihaastatteluilla kerätään tietoa autolla keskustaan kulkevien pysäköintitottumuksista, muun muassa pysäköintipaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä, pysäköinnin pituudesta, matkan tarkoituksesta sekä tarpeista pysäköintiolosuhteiden kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään myös pysäköinnin kannalta ongelmallisia kohteita.

Muutaman minuutin mittaisia haastatteluja tehdään tiistaista torstaihin 16.–18.4.2013 keskustan pysäköintilaitoksissa sekä kadunvarsien ja erillisalueiden pysäköintipaikoilla. Haastatteluja on tekemässä noin 25 haastattelijaa.

Keskustan pysäköintijärjestelyjä kartoitetaan tammikuussa käynnistyneessä tutkimuksessa, jossa on päivitetty pysäköintipaikkojen määrää koskevat tiedot. Pysäköintitutkimuksen tietoja voidaan hyödyntää tulevina vuosina keskustan liikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Keskustan alueeseen kuuluu pysäköintitutkimuksessa Näsijärven ja Pyhäjärven välinen alue, joka rajautuu idässä Tammelan puistokatuun ja lännessä Mariankatuun ja Kortelahdenkatuun. Alueesta on rajattu pois Osmonmäki ja Armonkallio. Tutkimusta teettävät Tampereen kaupunki, Finnpark Oy ja Pirkanmaan ELY-keskus. Syyskuussa valmistuvan tutkimuksen toteuttaa Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Netissä voi antaa palautetta huhtikuun ajan

Pysäköintihaastattelujen lisäksi Tampereen keskustan pysäköintijärjestelyistä kerätään tietoa karttapohjaisella nettikyselyllä. Nettikyselyssä vastaajat voivat nostaa esille kehittämiskohteita niin asiointi‑, työpaikka- kuin asukaspysäköinninkin näkökulmista. Nettikyselyssä voi antaa palautetta myös keskustan pyöräpysäköintijärjestelyistä. Nettikyselyyn voi osallistua huhtikuun loppuun asti osoitteessa http://www.tut.fi/verne/pysakointitutkimus

Pysäköintipaikkojen määrä on Tampereen keskustassa kasvanut

Tuoreen Tampereen seudun liikennetutkimuksen mukaan Tampereen keskustaan suuntautuvien ja keskustasta lähtevien matkojen määrä on arkisin noin 275 000, josta henkilöautoilla tehdään noin 110 000. Pysäköinti on yksi tärkeimmistä kaupunkikeskustan liikenteen sujuvuuteen, kulkutavan valintaan ja keskustan viihtyisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Keskustan pysäköintitarjontaa hyödyntävät niin keskustassa asioivat, siellä työskentelevät kuin keskustan asukkaatkin. Tarve pysäköinnille vaihtelee muutaman minuutin lyhytaikaispysäköinnistä aina pitkäaikaiseen monen vuorokauden mittaiseen pysäköintiin. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla, sijoittelulla sekä hinnoittelulla voidaan vaikuttaa pysäköinnin sujuvuuteen ja laajemmin keskustan vetovoimaan.

Tampereen keskustassa on noin 11 600 julkista pysäköintipaikkaa, joista lähes 60 prosenttia sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja loput kadunvarsilla tai erillisalueilla. Lähes 85 prosenttia paikoista on maksullisia. Kiekolla rajoitettuja pysäköintipaikkoja on hieman alle 1000 ja rajoittamattoman pysäköinnin paikkoja noin 600. Kadunvarsipaikoista noin 60 prosenttia on maksullisia.

Edellinen Tampereen keskustan pysäköintitutkimus tehtiin 10 vuotta sitten keväällä 2003. Tuolloin keskustassa oli noin 9500 julkista pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikkojen määrä on kymmenen vuoden aikana kasvanut hieman yli viidenneksellä. Lähes kaikki uudet paikat on tehty pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsilla sijaitsevien paikkojen määrä ei ole juurikaan viime vuosina muuttunut. Pysäköinnin maksullisuusalue on hieman kasvanut ja pysäköintikiekolla sallittujen pysäköintipaikkojen määrä on vähentynyt noin 100 paikalla.

Paikkojen määrä on kasvanut eniten Tampellan alueella, joka on pääosin rakentunut viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana. Hämpin parkki on lisännyt paikkojen määrää huomattavasti keskustan itäosassa. Paikkojen määrä on kasvanut kaikilla alueilla lukuun ottamatta keskustan lounaisosaa, jossa paikkojen määrä on hieman pienentynyt, kun aiemmin pysäköintikäytössä olleita rakentamattomia tontteja on otettu käyttöön.

Lisätietoja

Tampereen teknillinen yliopisto: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, puh. 040 849 0290 ja tutkija Kaisa Karhula puh. 050 300 9053

Tampereen kaupunki: suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 564 4518

The airline itself is well known for their innovations. Have you heard about Shoevertising, BalticTaxi or BalticBike? Shoevertising was an advertising campaign that was so successful they had to design an actual shoe for retail. BalticTaxi and BalticBike are examples of how an airline can get involved in the local transport chains; you arrive to Riga Airport on an airBaltic flight. BalticTaxi will then take you to the city centre, where you can rent a BalticBike for sightseeing. How clever is that!

After our visit to AirBaltic, we were lucky to have some spare time, so we had a great chance to get to know a bit about beautiful, but still a bit wintry chilly Riga. We would like to thank AirBaltic for offering us this wonderful opportunity to get to know the innovative airline and for having us in Riga.

Authors: Heikki Liimatainen (Verne), Erika Kallionpää (Verne), Markus Pöllänen (Verne), Pekka Stenholm (University of Turku), Petri Tapio (University of Turku), Alan McKinnon (Kühne Logistics University, Hamburg)

Published in: Technological Forecasting & Social Change
http://dx.doi.org/10.1016/j.techfore.2013.03.001

Niitä toimenpiteitä, joiden turvallisuus- ja ympäristövaikutuksilla on synergia, on kaikkein helpoin myös viedä eteenpäin. Etenkin energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen liittyvien toimenpiteiden avulla voidaan usein vähentää liikennöinnin kustannuksia. Onnettomuuksista aiheutuvien kustannusten ja ympäristöhaittojen vähentyminen tuottaa myös taloudellisesti mitattavaa hyötyä. Synergianäkökulmasta olisi perusteltua edistää esimerkiksi ennakoivan ajotavan koulutusta, ajoneuvokannan uusiutumista, joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja rautatieliikenteen luotettavuutta.

Merkittävimmät vastakkainasettelut liittyvät talviliikenteeseen eri liikennemuodoissa. Esimerkkejä tällaisista ovat rautatieliikenteessä vaihteiden lämmittäminen, tieliikenteessä liukkauden torjunta ja nastarenkaiden käytön rajoittaminen sekä lentoliikenteessä kiitoteiden talvikunnossapito ja lentokoneen jäänesto ja -poisto.

Lue tiedotteet Trafin sivuilta ja TTY:n sivuilta

Lataa tutkimus Trafin sivuilta

Tutkimus on tehty kirjallisuustutkimuksena, jota on täydennetty asiantuntijahaastattelujen ja -työpajojen avulla. Tutkimus keskittyy Suomessa hyödynnettävissä olevien toimenpiteiden tarkasteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan erikseen liikennejärjestelmätason toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa liikenteen määrään ja eri kulkutapojen ja kuljetusmuotojen käyttöön, sekä tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteen turvallisuus- ja ympäristötoimenpiteitä.

Tutkimuksessa on käsitelty yli 200 toimenpidettä, joilla voidaan vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Toimenpiteistä suuri osa vaikuttaa merkittävästi vain jompaankumpaan tarkastelukohteista: turvallisuustoimenpiteen vaikutus kohdistuu pääosin turvallisuuteen ja ympäristötoimenpiteen vastaavasti ympäristöön. Keskeiset turvallisuus- ja ympäristösynergiat liittyvät liikennesuoritteen määrään ja laatuun, sillä pienempi suorite tarkoittaa myös parempaa turvallisuutta ja vähäisempiä ympäristövaikutuksia, muun muassa pienempää energiankulutusta ja päästöjen määrää.

Liikennejärjestelmätasolla suoritteeseen voidaan vaikuttaa muun muassa etätyötä suosimalla, korvaamalla liikkumista sähköisiä palveluita käyttämällä ja tavarakuljetusten täyttöastetta nostamalla. Kulkutavan ja kuljetusmuodon valinnalla on suuri turvallisuusvaikutus, sillä riskit eri liikennemuodoissa poikkeavat merkittävästi toisistaan, samoin ympäristövaikutukset. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen on esimerkki synergisestä toimenpiteestä, jolla on myönteinen vaikutus sekä turvallisuuteen että ympäristöön. Merkittäviä synergioita liittyy lisäksi muun muassa ajoneuvokannan uusiutumisen edistämiseen, rautatieliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden parantamiseen, maanteiden nopeusrajoitusten alentamiseen ja älykkäiden nopeudenhallintajärjestelmien käyttöönottoon, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan edistämiseen sekä ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutukseen, seurantaan ja kannustukseen tie- ja raideliikenteessä.

Voimakkaimmat vastakkainasettelut liittyvät talviliikenteeseen: teiden ja katujen liukkaudentorjuntaan, nastarenkaiden käytön rajoittamiseen, vaihteiden lämmittämiseen rautatieliikenteessä, lentokoneen jäänesto- ja -poistokäsittelyyn sekä kiitoteiden talvikunnossapitoon. Muita vastakkainasetteluja sisältäviä toimenpiteitä liittyy muun muassa kasvillisuuden torjuntaan, pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämiseen ja liikenteen rauhoittamiseen korotetuin suojatein ja töyssyin.

Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan pyrkiä vahvistamaan turvallisuus- ja ympäristösynergioita ja lieventämään vastakkainasetteluja. Merkittäviä synergioita sisältävien toimenpiteiden toteuttamista voidaan edistää yhdistämällä turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat myös toimenpiteiden perusteluissa.

Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut Liikenteen turvallisuusviraston sivuilla
‹ Trafin julkaisuja 4/2013 · ISBN 978-952-5893-69-4 ›

English summary included / Synergies and conflicts between safety and environmental effects of transport
Med svenskt sammandrag / Synergieffekter och motsättningar mellan trafikens säkerhet och miljöverkningar

This research presents a new method for analysing the relations between economic activity, transport demand, energy efficiency and carbon dioxide emissions with a great level of detail in different economic sectors. This is done for Finland by using the statistics that are available in many countries and are gathered in a harmonised manner in the EU member states. Hence, the method is applicable in other countries and enables in-depth comparison between countries. Understanding these relations is essential when national and also international policy targets for energy efficiency and CO₂ emissions are set and evaluated.

The CO₂ intensity of Finnish road freight transport has decreased significantly and this development is forecasted to continue. The decrease can largely be attributed to the shift of balance from transporting bulk goods to transporting parcelled goods. This shift has been driven by diminishing importance of forest cluster and growing importance of technology cluster and trade. Despite of the reduced CO₂ intensity, the energy efficiency has remained at a relatively constant level and the total CO₂ emissions of road freight transport have increased.

This study updates a previous national forecast for the energy efficiency and CO₂ emissions of Finnish road freight transport sector for the year 2016. The new national forecast makes the outlook less positive, as the CO₂ emissions are forecasted to be 8% higher than in the previous forecast. This difference is mainly due to higher estimates for average fuel consumption in some sectors. Two new branch-level forecasts are also presented and these give 20% higher CO₂ emission levels than the original forecast, because of projected greater economic growth.

Authors: Heikki Liimatainen, Markus Pöllänen
Article published in: Transport Policy, Volume 27, p. 150–157
http://dx.doi.org/10.1016/j.tranpol.2013.01.005

Hervanta on Tampereen yksi merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä keskustan, Hatanpään ja TAYS:n alueiden ohella. Hervannassa oli vuonna 2009 yhteensä 11000 työpaikkaa, joista valtaosa on kaupan-, teollisuuden- ja opetusalan työpaikkoja.

Tampereella on havaittavissa muutama selkeä työpaikkakeskittymä (menetelmä: kiinteäsäteinen estimointi IDW, aineisto: © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

Hervanta houkuttelee työntekijöitä monesta ilmansuunnasta

Työmatka-aineiston avulla voidaan selvittää työmatkojen suuntautumista koti- ja työpaikan koordinaatin avulla. Hervannan työmatka-aineisto tarkasteaessa havaitaan, että yli puolessa (56,7 %) Hervantaan tulevista työmatkoista työntekijän kotipaikka on Tampereella. Toiseksi eniten työmatkoja Hervantaan saapuu Kangasalta (8,3 %) ja kolmanneksi eniten Lempäälästä (6,5 %). Nokialta (4,9), Ylöjärveltä (4,6) ja Pirkkalasta (3,9) Hervantaan saapuu yhteensä noin tuhat työmatkalaista.

Siitä, miten Hervantaan päätyvät työmatkat kuormittavat liikenneverkkoa, on visualisoitu oheiseen kuvaan. Reitityksen perusteena on käytetty lyhintä mahdollista reittiä tie- ja katuverkkoa pitkin mitattuna. Jos reitityksen perusteena olisi ollut matka-aika, niin Kekkosentie olisi saanut todennäköisesti enemmän kuormitusta.

(menetelmä: lyhyimmän polun menetelmä, aineisto © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

———————————————————————

Analyyseissä käytetty lähdeaineisto:

Työpaikat 2009, Työmatkat 2009. YKR/SYKE.

Aineistolähde:

• Väestölaskenta 1980, väestölaskenta 1985, Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot, verotietokanta (Verohallitus), työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus)
• työpaikat-aineistossa yhteensä 11000 matkaa Hervannan alueella
• työmatka-aineistossa yhteensä 8000 Hervantaan saapuvaa matkaa eli n. 3000 matkaa on salattu tietosuojaan perustuen

Tampereen suunnittelualueet

http://palvelut2.tampere.fi/tietovaranto/tietovaranto.php?id=19

Digiroad-tietoverkko

www.digiroad.fi/