Avainsana: väylänpito

Painavat kuorma-autot parantaneet kuljetusten energiatehokkuutta

Vuonna 2013 Suomessa sallitut, jopa 76 tonnia painavat kuorma-autot vähensivät ajokilometrejä kolme prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä neljä prosenttia. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksen mukaan tiekuljetuskustannukset pienenivät 58 miljoonaa euroa.

 Suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat ottaneet nopeasti hyötykäyttöön lokakuussa 2013 voimaan tulleet kuorma-autojen mitta- ja massarajojen muutokset. Heti vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä lakimuutoksen mahdollistamat kuljetukset yli 60 tonnin kokonaispainolla muodostivat noin viidenneksen kuorma-autojen kuljetuskapasiteetista. Vuoden 2014 aikana osuus vakiintui lähelle 40 prosenttia.

– Kuorma-autokuljetusten keskikuorma on noussut jopa kolme tonnia, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Dieseliä 24 miljoonaa litraa vähemmän

Kuormien kasvun taustalla on siirtymä 7-akselisista kuorma-autoista 8- ja 9-akselisiin, joilla kuormien kokoa saadaan kasvatettua. Kasvaneet kuormat vähensivät kuorma-autojen ajoja 47 miljoonalla kilometrillä vuonna 2015, mikä on noin kolme prosenttia kaikista kuorma-autoilla ajetuista kilometreistä. Dieseliä säästyi noin 24 miljoonaa litraa, mikä vastaa noin 0,07 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemää.

– Polttoaineen säästö on tietysti selvää rahaa kuljetusyrityksille ja kun tähän lisätään muut säästyneet kustannukset, kuljetuskustannukset ovat 58 miljoonaa euroa pienemmät kuin ilman massarajojen nostoa, Liimatainen arvioi.

Hyödyt ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin ennen muutosta arvioitiin.

– Ennen asetusmuutosta Liikennevirasto ja me arvioimme hyötyjen olevan enintään noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneviraston arvioissa hyödyt olivat vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt näyttää, että ihan sille tasolle ei päästä, tutkija Lasse Nykänen huomauttaa.

Hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin arvioitu investointitarve siltojen ja teiden rakenteiden vahvistamiseksi painavia kuorma-autoja kestäviksi.

Suomi nähdään liikennealan edelläkävijänä

Muualla Euroopassa käydään keskustelua 60 tonnia painavien täysperävaunuyhdistelmien sallimisesta, joten Suomen kokemuksista ollaan hyvin kiinnostuneita. Tutkimuksen tulokset julkaistiin viime viikolla vihreän logistiikan tutkimusseminaarissa Napolissa.

– Painavien kuorma-autojen, robottiautokokeilujen ja liikenne palveluna -ideoiden myötä Suomi nähdään liikennealan innovaattorina. Tutkimustiedolle on runsaasti kysyntää maailmalla, joten alan tutkimukseen tarvitaan lisää resursseja Suomessa, Liimatainen peräänkuuluttaa.

Linkki tutkimusartikkeliin: Artikkeli

Lisätietoja:

Assistant Professor Heikki Liimatainen, 0408490320, heikki.liimatainen@tut.fi

Towards the development of winter road maintenance with Nordic co-operation

Winter maintenance has significant impact on our society. With properly managed winter maintenance it is possible to create safe conditions to travel in the point of view of both individuals and the business life. But when there are problems in maintenance the effects for the whole traffic system can be significant. Winter maintenance does not have an impact only on the traffic safety and traffic flow but it also affects the reliability of business life and creates significant economic consequences. Continue reading Towards the development of winter road maintenance with Nordic co-operation

Kohti tie- ja katuverkon talvihoidon kehittämistä pohjoismaisella yhteistyöllä

Tie- ja katuverkon talvihoidolla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan toimivuuteen. Kaiken sujuessa ongelmitta liikkuminen on turvallista ja sujuvaa niin yksittäisen liikkujan kuin elinkeinoelämän näkökulmasta. Mutta kun talvihoidossa on ongelmia, voivat vaikutukset liikennejärjestelmälle ja liikkumiselle olla merkittäviä. Talvihoidolla ei ole vaikutusta ainoastaan ihmisten liikkumiseen ja liikkumisen turvallisuuteen, vaan se vaikuttaa myös muun muassa liike-elämän toimivuuteen ja luo merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Continue reading Kohti tie- ja katuverkon talvihoidon kehittämistä pohjoismaisella yhteistyöllä

Seminaariesitys: Rataverkon käytettävyyden mittarit – mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Esityksessä kuvataan, miten käytettävyyttä ja sen mittaamista voitaisiin hyödyntää arvioitaessa rataverkon palvelukykyä. Käytettävyyden mittarien avulla on mahdollista tarjota rautatieliikennejärjestelmän näkökulmasta helposti ymmärrettävä tapa havaita ja esittää rataverkon ongelmakohtia ja arvioida kehittämistoimien kohdentamista. Käytetävyys on tärkeä sekä järjestelmän että tavoitteellisuuden näkökulmasta. Continue reading Seminaariesitys: Rataverkon käytettävyyden mittarit – mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Tutkimusraportti: Helsingin seudun lähijunaliikenteen luotettavuuden parantaminen

Luotettavuus on yksi kriittisimmistä tekijöistä rautatieliikennejärjestelmän toiminnan ja asiakkaille tarjotun palvelun laadun kannalta. Helsingin seudun integroidussa joukkoliikennejärjestelmässä lähijunat toimivat koko järjestelmän runkona, mikä lisää niiden luotettavuuden tärkeyttä entisestään. Tässä valossa rautateiden viimeaikainen luotettavuus ei ole ollut lähimainkaan riittävällä tasolla. Tämän työn tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä siitä, kuinka pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen luotettavuutta voisi ja tulisi kehittää HSL:n näkökulmasta. Continue reading Tutkimusraportti: Helsingin seudun lähijunaliikenteen luotettavuuden parantaminen

Selvitys: Talvi 2009–2010 Suomen rautateillä – tapahtumat ja johtopäätökset

Vuoden 2009–2010 kaltaista talvea ei ole aiemmin koettu nykyisessä mittakaavassa hoidetun rautatieliikenteen aikana. Poikkeuksellinen talvi oli rautateille haasteellinen, ja junien heikko täsmällisyys oli rautatieliikenteen matkustajille ja asiakkaille erittäin harmillinen asia. Tässä julkaisussa esitetään yhteenveto talven tapahtumista: miten ja miksi talvi vaikutti rautatieliikenteen toimivuuteen. Continue reading Selvitys: Talvi 2009–2010 Suomen rautateillä – tapahtumat ja johtopäätökset

Raportti: Tavaraliikenteen ratapihojen kehittämistarpeet

Tavaraliikenteen ratapihojen toimintatavat ja infrastruktuuri ovat osa kilpailukykyistä liikennejärjestelmää. Lähes kaikki isot tavaraliikenteen ratapihat on korjattava vuoteen 2020 mennessä. Liikennejärjestelmän ja kuljetusten kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseksi ratapihoja ja ratapihatoimintoja tulee yksinkertaistaa, tehostaa ja automatisoida. Tavoitteena on koko rautatietoimialan kustannusten vähentäminen. Continue reading Raportti: Tavaraliikenteen ratapihojen kehittämistarpeet

Tutkimusraportti: Rataverkon kunnon ja sen liikenteellisten vaikutusten visualisoinnin lähtökohdat

Perusradanpidon rahoituksen ja rataverkon liikennöitävyyden kehittymisen välisen yhteyden hahmottaminen on haasteellista, sillä rataverkko muodostuu suuresta määrästä luokitukseltaan, iältään ja kunnoltaan erilaisia rataosia. Visualisointi parantaa oleellisesti edellytyksiä saada tieto perille ja omaksua tietoa. Tällaista viestintää ei ole aikaisemmin systemaattisesti hyödynnetty. Continue reading Tutkimusraportti: Rataverkon kunnon ja sen liikenteellisten vaikutusten visualisoinnin lähtökohdat

Tutkimusraportti: Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää

Työn tavoitteena on ollut selvittää perussolmuratapihojen merkitystä ja näkymiä osana kuljetusjärjestelmää ja niihin liittyviä ratapihojen teknisiä ja toiminnallisia toteutusvaihtoehtoja ja -mahdollisuuksia. Tarkoituksena on ollut hahmottaa kehityssuuntia ja ratkaisuja, jotka soveltuvat erityisesti perussolmuratapihoille. Perussolmuratapihat ovat rataverkon solmukohtia, jotka palvelevat lähinnä alueellisia tavaraliikenteen tarpeita. Continue reading Tutkimusraportti: Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää

Tutkimusraportti: Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa

Liikenneväylät sekä logistiikka- ja kuljetuspalvelut ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksessa kuvataan Keski-Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kuljetusten ja maakunnan liikenneväylien näkökulmasta. Väylänpidossa korostuu asiakaslähtöinen ajattelutapa, jossa tärkeää on tunnistaa eri asiakasryhmien tarpeet väyläverkostolle. Oleellinen osa tutkimusta oli elinkeinoelämän edustajien haastattelut. Haastattelujen ja muun lähdeaineiston perusteella muodostettiin käsitys kuljetusten toimivuudesta ja elinkeinoelämän väylänpidolle kohdistamista tarpeista Keski-Suomessa. Continue reading Tutkimusraportti: Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa