Avainsana: tulevaisuus

Diplomityö: Maailman lentoliikenteen nykytila ja kehitysnäkymät

Lentoliikenteen markkinat muuttuvat jatkuvasti eri tavoin sekä alueellisesti että globaalisti. Lentoyhtiöt pyrkivät vastaamaan matkustuskäyttäytymisen ja kysynnän muutoksiin, mutta myös luomaan uutta kysyntää. Lentoyhtiöiden strategioiden ja toimintatapojen muuttuessa myös lentoasemien rooli ja merkitys muuttuvat. Työssä on tutkittu, millainen on lentoliikenteen nykytila globaalilla tasolla ja mitkä ilmiöt siihen ovat vaikuttaneet. Tämän perusteella on arvioitu lentoliikenteen tulevaisuudennäkymiä 5–10 vuoden aikajänteellä ja niiden vaikutuksia pääasiassa Euroopassa ja Suomessa. Continue reading Diplomityö: Maailman lentoliikenteen nykytila ja kehitysnäkymät

Tutkimusraportti: Älykäs kaupunkilogistiikka – CityLog

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen kevään 2014 aikana tekemässä CityLog-tutkimuksessa kaupunkilogistiikkaan liittyviä haasteita ja ongelmia tarkasteltiin keskustan kauppojen ja palvelualojen toimipisteiden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa älykkään kaupunkilogistiikan kehittämismahdollisuuksia tiiviisti rakennetussa toimintaympäristössä. Tutkimus toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena ja case-alueeksi valittiin Tampereen keskusta. Continue reading Tutkimusraportti: Älykäs kaupunkilogistiikka – CityLog

Ilmastopaneelin selvitys kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

Suomen ilmastopaneelin ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” -selvityshanke kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan. Hanketta vetänyt tutkijatohtori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä pitää tutkijaryhmän analyysiä ainutlaatuisena Suomessa erityisesti siksi, että selvitys antaa aivan uutta tietoa päästövähennysten kustannuksista ja hyödyistä. Continue reading Ilmastopaneelin selvitys kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

ITS European Congress Helsinki

16.–19. kesäkuuta Helsingin messukeskuksessa järjestettiin 10. ITS European congress, johon osallistui noin 2500 kävijää. Kongressia oli pitkään odotettu, sillä on hieno kunnia ja mahdollisuus saada Euroopan kongressi Suomeen. Ja näin alkuun onkin todettava, että järjestelyiltään Helsingin kongressi oli todella hyvin onnistunut. Messukeskus tarjosi hyvät puitteet näyttelyalueelle ja esitelmille. Paikalle oli saapunut paljon tuttuja ITS-alan ihmisiä, joiden kanssa esitelmien välillä pääsi vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan viimeisimmät uutiset alan projekteista ja kehityksestä. Oli myös ilo nähdä, että monet TTY:n opiskelijat ja etenkin Liittymäläiset olivat lähteneet vapaaehtoisiksi avustajaksi auttamaan kongressin järjestelyissä.

I
Alakerran näyttelyalue

Verne näkyi kongressissa vahvasti kaikkina päivinä läsnäolollaan, minkä lisäksi Vernellä oli myös kaksi hyväksyttyä paperia esitettävänä kongressissa. Markus Pölläsen ja Lasse Nykäsen paperi, jonka Lasse esitteli tiistaina, käsitteli megatrendien mahdollisia vaikutuksia automaattiajamiseen, ja keskiviikkona Pasi Metsäpuro esitti oman paperinsa pyörällä tehtävien asiointimatkojen mallintamisesta.

Kongressin teemat ja anti

Helsingissä suuria teemoja olivat automaattiajaminen, mobiiliapplikaatiot, ITS-markkinat, liikenne ja liikkuminen palveluna, co-operative systemes ja liikenteen päästöjen vähentäminen ITS:n avulla. Sessioissa näitä teemoja käytiin läpi hyvin monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla. Yhteistä kuitenkin suurimmalle osalle esityksistä oli se, että ITS-alaa pitäisi selkeyttää ja eri sidosryhmien välille kaivataan lisää yhteistyötä. Yhteistyötä kaivataan niin yksityisen- kuin myös julkisen sektorin sisällä kuin myös julkisen- ja yksityisen välillä. Yhteistyön puuttuminen korostui plenary-sessioissa, joissa julkinen sektori pyysi yrityksiltä ohjeita kuinka heidän tulisi menetellä ja samaan aikaan yritykset toivoivat julkiselta sektorilta määrätietoisempaa ohjeistusta ja standardisointia, jotta yritykset pääsisivät kehittämään alaa.

Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.
Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.

Asiakkaan eli liikkujan kuunteleminen ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen nostettiin keskusteluissa myös todella isoon rooliin, mutta todettakoon, että kongressin esitelmissä tämä ei vielä kovin paljoa näkynyt. Esitelmissä korostui erilaiset kokeilut ja pilotit, joita osassa esitelmissä vasta suunniteltiin ja osassa kokeilut olivat jo käynnissä. LVM:n käynnistämät kokeiluhankkeet tukevat hyvin tätä ajattelua ja kongressin esitelmien perusteella voidaan todeta, että ainakin Euroopan tasolla Suomea voidaan pitää edelläkävijänä. Kokeilujen merkitys nousi vahvasti esiin myös kongressin päätöstilaisuudessa, jossa LiVin ylijohtaja Tiina Tuurnala sanoi, että Suomessa ei haluta enää vain tehdä suunnitelmia vaan nyt vaaditaan toimintaa, minkä vuoksi Suomessa panostetaan runsaasti kokeiluihin.

Kokeilujen lisäksi Suomea voidaan pitää Euroopan tasolla edelläkävijänä myös koko ITS-alan hyödyntämisessä. Monet ITS-ratkaisut, joista esitelmissä vielä haaveiltiin tai ne olivat vasta tulevaisuuden suunnitelmissa, ovat Suomessa olleet käytössä jo vuosia, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen priorisointi liikennevaloissa, vaihtuvat nopeusrajoitukset, pysäköinnin maksaminen mobiiliapplikaatiolla…

En tiedä johtuiko tämä Suomen esimerkkiroolin esiintuominen vierailijoiden vieraanvaraisuudesta vai onko Suomi oikeasti niin kehittynyt muuhun Eurooppaan nähden. Esitysten perusteella ITS-alasta kiinnostuneiden kannattaa kääntää katseensa Euroopassa myös Hollantiin ja Ranskaan, joissa on kehitetty monia hienoja ja kiinnostavia ITS-ratkaisuja. Erityisesti hollantilaisten ratkaisut ja pilotoinnit tuntuivat todella rohkeilta ja järkeviltä, ja tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutustua syvällisemmin Hollannin ITS-ratkaisuihin.

Kongressin herättämät ajatukset ITS:n tilasta ja kehityksestä

Kongressin esityksiä kuunnellessa vahvistui käsitys siitä, että reaaliaikainen tieto ei ole enää missään määrin riittävä, vaan nyt pitää pystyä jo ennakoimaan. Liikenteen ja liikkumisen sujuvoittamiseksi ITS-ratkaisuiden on tuotettava tietoa, jolla pystytään vaikuttamaan ihmisten tulevaisuuden liikkumiseen.

Helsingin annin perusteella voidaan myös kärjistetysti todeta, että ITS on alana vielä hyvin vahvasti autojen ja mobiiliapplikaatioiden varaan rakennettu. Tulevaisuudessa toivoisikin, että älykäs liikkuminen olisi muuta kuin vain tusina mobiiliapplikaatioita, joilla pyritään tehostamaan kuljettajien navigointia tieverkolla. Toivottavasti seuraavassa ITS European Congressissa Bordeauxissa nähdään jo paljon älykkäämpiä liikkumisen ratkaisuja. Älykkäästi liikkuvan ihmisen tulisi ottaa kaikkien liikkumismuotojen parhaat hyödyt irti helposti ja vaivattomasti ja hänen tulisi olla tietoinen hänelle tarjottavista liikkumisen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

Kongressissa läsnä olleiden kanssa käydyissä keskusteluissa monet nostivat esille sen, että ITS:stä puhutaan nyt paljon, mutta selvää kuvaa alasta ja sen konkreettisista hyödyistä on hyvin hankala hahmottaa. ITS-alaa tulisi jäsennellä ja se tulisi kehittää toimintakehikko, joka voisi paremmin kytkeä älykkäät liikennejärjestelmät muuhun liikenteeseen. Tällaisen kokonaisuuden hahmottaminen ja vaikutusten analysointi voisi hyvin kuulua Vernen to do -listalle.

Tutkimusraportti: Tieliikenteen toimintaympäristö ja liikkuminen vuonna 2030 – neljä skenaariota

Tieliikenteen kehittymiseen vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja kuvata, millaisia nämä muutostekijät ovat ja millaisiin tieliikenteen tulevaisuuksiin nämä tekijät eri tavoin toteutuessaan ja vaikuttaessaan voivat johtaa. Tutkimuksessa on muodostettu neljä skenaariota tieliikenteen ja liikkumisen kehityksestä Suomessa vuoteen 2030. Tutkimus on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ja Liikenneviraston toimeksiannosta. Continue reading Tutkimusraportti: Tieliikenteen toimintaympäristö ja liikkuminen vuonna 2030 – neljä skenaariota

Diplomityö: Suomen lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota

Lentoliikenteen merkitys Suomelle on ennen kaikkea kansainvälisissä yhteyksissä, mutta myös pitkillä kotimaan matkoilla. Suomen lentoliikenteen kasvu on  jo vuosikymmeniä tullut kansainvälisestä liikenteestä, ja usean lentoaseman kansainväliset yhteydet ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Myös tulevaisuudessa kansainvälisen liikenteen ennustetaan kasvavan: keskimäärin lähes neljä prosenttia vuosittain. Lentoyhteyksien kehittymisen ohella Suomen lentoliikenteen tulevaisuuteen vaikuttavat keskeisesti lentoasemien omistuksen ja määrän muutokset.

Tutkimuksessa on kartoitettu Suomen lentoliikenteen nykytilaa ja arvioitu sen tulevaisuuden kehitystä. Työssä on luotu neljä skenaariota, jotka kuvaavat kehityksen vaihtoehtoja vuoteen 2030. Continue reading Diplomityö: Suomen lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota

Aluerakenne ja liikennejärjestelmä tarjoavat Suomen menestymisen puitteet ja mahdollisuudet

Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat keväällä 2012 aloittaneet Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaehdotuksen (ALLI) valmistelun. Tulevaisuuteen tähtäävän kehityskuvan tavoitteena on vahvistaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehitystä siten että se edistää Suomen kehittymistä kilpailukykyisenä, hyvinvoivana ja ekotehokkaana maana sekä varautuu erilaisiin toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin.

Kehityskuva muodostaa valtakunnallisen näkemyksen tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä. Kehityskuvan muodostamisen eri vaiheissa kerätään näkemyksiä eri alueilta ja hallinnonaloilta. Alueiden näkökulmia kartoitetaan kahdella aluefoorumien sarjalla, joista toinen järjestetään marraskuussa 2013 ja toinen keväällä 2014. Marraskuun foorumeissa käydään läpi aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemoja ja kehityskuva-aihioita.

Kehityskuvan laatimisesta vastaa ympäristöministeriön keväällä 2013 asettama työryhmä. Työryhmää tukee ja avustaa konsulttiryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita Tampereen teknillisen yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Lisätietoja ALLI-työstä löytyy kehityskuvan valmistelun sivuilta osoitteesta www.tut.fi/verne/alli


Artikkeli: Voimme vaikuttaa Suomen meriliikenteen tulevaisuuteen

Suomen meriliikenne on osa globaalia ja erityisesti pohjoisen Itämeren meriliikennettä ja talouden toimintaympäristöä. Siksi merenkulun tulevaisuutta tulee tarkastella Suomea laajemmasta näkökulmasta – ulkoa sisäänpäin, toimintaympäristön ja markkinoiden kokonaiskuva hahmottaen. Huomiota on kiinnitettävä myös niihin tekijöihin, joihin ei voida vaikuttaa yksin Suomen toimilla. Skenaarioiden avulla tuleviin muutoksiin on mahdollista varautua jo ennakolta. Continue reading Artikkeli: Voimme vaikuttaa Suomen meriliikenteen tulevaisuuteen

Artikkeli: Alueiden ja liikenteen kehittämisessä tarvitaan järjestelmätason ajattelua

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys sekä sen tarkastelu logistiikan näkökulmasta edellyttää laajempien näkökulmien hallintaa. Suomessa kansallisetkaan toimintaympäristön kehitykseen liittyvät tekijät eivät ole täysin omassa hallinnassamme, vaan globaalissa pelikentässä tarvitaan ymmärrystä ja kykyä analysoida laajempia ilmiöitä ja vaikuttavia tekijöitä. Kaikki tasot ovat oleellisia. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittymisessä? Continue reading Artikkeli: Alueiden ja liikenteen kehittämisessä tarvitaan järjestelmätason ajattelua

ALLI-kartasto – Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

Valtioneuvosto on antanut asianomaisille ministeriöille tehtäväksi laatia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan eli valtakunnallisen näkemyksen pitkällä aikavälillä tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä. Toimeksianto perustuu valtakunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin sekä liikennepoliittiseen selontekoon. Kehityskuvaa laaditaan ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä.

Keskeinen osa kehityskuvatyön pohjustusta on ollut ALLI-kartaston tuottaminen, josta ovat vastanneet Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Työssä on kartoitettu ja analysoitu aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytilaa, kehitystä ja linjauksia. Continue reading ALLI-kartasto – Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus