Avainsana: tieliikenne

Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Research on the future of carbon dioxide (CO2) emissions of road freight transport in Finland is reported in this paper. Delphi method is utilized to forecast the changes of GDP and seven indicators which determine the CO2 emissions of road freight. Continue reading Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Tutkimusraportti: Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut

Liikenteen turvallisuuden parantaminen ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ovat kaksi keskeistä tavoitetta, jotka liittyvät kestävän liikenteen kehittämiseen. Turvallisuutta voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia vähentää osin samoilla toimenpiteillä. Voi olla myös tilanteita, joissa turvallisuuden parantamiseksi tehtävä toimenpide lisää kielteisiä ympäristövaikutuksia tai ympäristöhaittojen vähentämiseksi tehtävä toimenpide heikentää turvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata liikenteen turvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin ja erityisesti -toimenpiteisiin liittyviä synergioita ja vastakkainasetteluja. Tutkimuksen ovat tilanneet Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto, ja se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut

Diplomityö: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen vertailu

Tiekuljetukset ovat elinehto nykyiselle kaupankäynnille ja tavaroiden liikkumiselle. Samaan aikaan tiekuljetukset aiheuttavat merkittävän osan ympäristölle haitallisista hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat hälyttävän paljon väheneviä fossiilisia polttoainevarantoja. Tässä työssä tutkitaan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kehitystä vuosina 2000–2010. Työn tavoitteena on löytää mahdolliset yhtenevyydet ja eroavaisuudet maiden tiekuljetusalan historiallisessa kehityksessä ja etsiä niille mahdolliset selitykset. Continue reading Diplomityö: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen vertailu

Journal article: Energy efficiency practices among road freight hauliers

Abstract

The reduction of greenhouse gases (GHG) is a highly prevalent public policy goal among European Union member countries. In the new White Paper on transport, the role of road freight transports in this is strongly emphasized. This far, however, the efficiency practices utilised in logistics firms are less studied. Drawing from policy goals and new survey data on 295 road transport firms our results show that hauliers are aware of the possible energy efficiency actions but lack the knowledge and resources to fully utilize them. Energy efficiency seems also to be unimportant for many shippers, so there are no incentives for hauliers to improve it. Examples from various countries show that clear energy efficiency improvements can be achieved with active cooperation between hauliers, shippers and policy makers. Continue reading Journal article: Energy efficiency practices among road freight hauliers

Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuutta. Tavoitteena oli selvittää näiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ennakoida, saavutetaanko asetetut tavoitteet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseen tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten ja päästöjen yhteyksistä. Tämä analyysi tehtiin vuosille 1995–2010 ja tilastoanalyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Työn tulokset on julkaistu raportissa Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus. Continue reading Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Seminaariesitys: Tiekuljetusjärjestelmän tulevaisuuskuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten perustana

Markkina- ja hankinta-alueet ovat globalisoituneet ja elinkeinoelämän toiminta-alueena ja ainakin kilpailuympäristönä on koko maailma. Tämä koskee myös kuljetusjärjestelmiä, niiden ominaisia käyttöalueita ja lainalaisuuksia sekä niiden kehitystarpeita. Tässä toimintaympäristössä ja kehityksessä on oleellista myös kuljetusjärjestelmien eri osa-alueiden, niiden toimintaperiaatteiden, ohjauskeinojen ja yhteensopivuuden hallinta.

Voidaan todeta tiekuljetusalan tutkimustoiminnan olevan alan merkitykseen verrattuna täysin laiminlyöty. Tähän Suomella ei ole pitkällä aikavälillä varaa tarkastellaan tilannetta sitten kansalaisten tai elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteena tulisikin olla nostaa alan kilpailukykyä, elinvoimaisuutta, varmistaa elinkeinoelämälle kustannustehokkaat kuljetuspalvelut yhä kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa sekä myös auttaa kuljetusalaa vastaamaan erilaisiin toimintaympäristöön liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita asetetaan muun muassa EU-tasolla. Continue reading Seminaariesitys: Tiekuljetusjärjestelmän tulevaisuuskuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten perustana

Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Esitys perustuu vuonna 2011 tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu Itämeren alueen toimintaympäristön kannalta merkittäviä megatrendejä ja arvioitu, miten ne vaikuttavat toimintaympäristön kehittymiseen. Lisäksi on tarkasteltu, miten tämä kehitys heijastuu Itämeren alueen kuljetusjärjestelmään Suomen näkökulmasta. Tulevaisuuden tarkastelun aikaperspektiivinä on vuosi 2020. Tavoitteena on ollut tuottaa visionäärinen kuvaus, joka palvelee erityisesti kokonaisuuden hahmottamista. Työn tulokset on koottu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkaisemaan Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot – Vaikutukset Suomen näkökulmasta -raporttiin. Continue reading Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Polttoainekustannukset pakottavat kuljetusyrityksiä energiatehokkuuteen

Polttoaineveron korotus nosti dieselin hintaa vuodenvaihteessa. Tämä pakottaa kuljetusyrityksiä säästämään polttoainetta ja parantamaan kuljetusten energiatehokkuutta. Monipuolisten toimenpiteiden avulla ne ovatkin pienentäneet polttoaineenkulutustaan jopa neljänneksellä.

Käytetyimpiä toimenpiteitä ovat tyhjäkäynnin välttäminen, auton valinta kuljetettavan tavaraerän koon mukaan ja ajonopeuksien rajoittaminen. Yritykset ovat hyvin perillä mahdollisista toimenpiteistä kulutuksen pienentämiseksi, mutta monien toimenpiteiden todellisista vaikutuksista ei ole tarjolla riittävästi tietoa yrityksille. Pienillä kuljetusyrityksillä ei myöskään ole taloudellisia edellytyksiä kalliita investointeja vaativien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tiedot käyvät ilmi Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksesta, jossa 295 suomalaista tiekuljetusyritystä vastasi energiatehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan kustannusten pienentäminen polttoaineen hinnan noustessa on ensisijainen motivaatiotekijä energiatehokkuuden parantamisessa.

Kuljetusyrityksen ja -asiakkaan yhteistyöllä energiatehokkuutta

Monet kuljetusyritykset ovat hyvin riippuvaisia yhden asiakkaan kuljetuksista. Suurimman asiakkaan osuudeksi liikevaihdosta vastaajat arvioivat keskimäärin 65 %.

–Tällaisessa toimintaympäristössä suurimman asiakkaan odotuksilla on hyvin suuri merkitys siihen kuinka kuljetusyritys mittaa, johtaa ja raportoi energiatehokkuuttaan, sanoo tutkija Heikki Liimatainen.

Kuljetusyrityksistä kuitenkin vain 18 % kertoi kuljetusasiakkaan olevan kiinnostunut yrityksen energiatehokkuustoimenpiteistä tai alan energiatehokkuussopimukseen liittymisestä.

Asiakkaan ja kuljetusyrityksen yhteistyö kuljetusten suunnittelussa olisi vastaajien mielestä toivottavaa, mutta tämä edellyttäisi nykyistä pitkäkestoisempia kuljetussopimuksia. Toiveena on myös, että asiakkaat maksaisivat kuljetuksista enemmän, jotta kuljetusyritykset voisivat investoida energiatehokkaampaan kalustoon. Asiakkaat voisivat myös käyttää hinnan lisäksi muita kriteerejä kuljetuspalvelujen toimittajaa valitessaan. Samoin kuljetusyrittäjät toivoivat asiakkailta kuljetusten parempaa suunnittelua tyhjänä ajon vähentämiseksi ja kuormakoon kasvattamiseksi. Asiakkaat voisivat myös joustaa toimitusten aikaikkunoissa, jotta turhalta kiireeltä kuljetuksissa vältyttäisiin.

–Ensimmäinen askel yhteistyön syventämiseen on energiatehokkuuden mittaamisen ja raportoinnin kehittäminen.

Liimataisen mukaan mittaamisen ei pitäisi rajoittua vain polttoaineenkulutukseen, vaan siinä olisi otettava huomioon lastin, kuljetuskaluston ja kuljettajan vaikutus polttoaineenkulutukseen. Tavoitteena on, että jokainen kuljetustehtävä kirjataan yksityiskohtaisesti, jotta energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia pystytään arvioimaan ja hiilidioksidipäästöjä raportoimaan asiakkaille.

–Mittaamiseen ei useimmiten tarvita uusia teknisiä apuvälineitä vaan kyse on olemassa olevan tiedon paremmasta hyödyntämisestä. Tutkimuksen perusteella kuljetusyrityksillä on runsaasti kehitettävää tällä alueella, mutta kehitys kannattaa. Yksityiskohtaisen mittaamisen kautta löytyy varmasti tehokkuutta parantavia ja kustannuksia pienentäviä kehityskohteita, Liimatainen toteaa.

Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne
Tutkija Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi
Linkki tutkimusraporttiin: http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1410718

Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Tiekuljetusalalta vaaditaan muiden yhteiskunnan sektoreiden tapaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus (KULJETUS) -hankkeen tavoitteena oli

  1. ennakoida saavutetaanko alalle asetetut energiatehokkuus- ja hiilidioksidipäästötavoitteet
  2. antaa suosituksia toimenpiteistä, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää.

Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseksi Tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten, energiankulutuksen ja päästöjen yhteyksistä. Menetelmällä analysoitiin vuosien 1995–2010 tilastoja, ja analyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Lisäksi tutkimuksessa toteutettiin Internet-kysely suomalaisille tiekuljetusalan yrityksille niiden energiatehokkuuteen liittyvien asenteiden ja toimintatapojen selvittämiseksi. Continue reading Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Tutkimusraportti: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaarioita

Pienenä ja avoimena taloutena ulkomaankaupan merkitys Suomelle on suuri. Tästä kaupasta valtaosa on Itämeren merikuljetusten varassa. Toimintaympäristön muuttuessa, esimerkiksi energian hinnan kohotessa, myös Itämeren kuljetusjärjestelmään kohdistuu jatkuva muutospaine. Kyky hallita tätä muutosta vaikuttaa ratkaisevasti pitkän aikavälin kilpailukykyymme.

Tässä visionäärisessä tutkimuksessa on kartoitettu Itämeren toimintaympäristön kannalta merkittäviä megatrendejä ja arvioitu, miten ne vaikuttavat toimintaympäristön kehittymiseen ja miten tämä kehitys edelleen heijastuu Itämeren alueen kuljetusjärjestelmään Suomen näkökulmasta. Continue reading Tutkimusraportti: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaarioita