Avainsana: Tampere

Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011–2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki ‐tutkimushanketta, joka kuuluu Tekesin Tila-tutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavat Aalto‐yliopiston yhdyskuntasuunnittelun täydennys‐ ja koulutuskeskus YTK ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Continue reading Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma täsmentää tuoreet, vuoden 2012 alussa valmistuneet valtakunnalliset kävelyn ja pyöräilyn linjaukset kaupunkiseudulle sopiviksi. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visiona 2030 on, että kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi nykyistä enemmän ja että kaupunkiseutu on kestävän liikkumisen esimerkkialue Suomessa. Visio saavutetaan kolmen stategisen tavoitteen avulla: Continue reading Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030

Tutkimusraportti: Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa

Tässä työssä perehdytään pyöräilyn ja kävelyn olosuhteisiin kahdeksassa Suomen kaupungissa, jotka ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Pori, Lappeenranta, Hyvinkää ja Porvoo. Aineistoa olosuhteista saatiin PYKÄLÄ-projektin osana toteutetun pyöräily- ja kävelyolosuhdekyselyn vastauksista. Continue reading Tutkimusraportti: Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa

Auta kohentamaan elinympäristöäsi – tamperelaisten palautetta tarvitaan

Tampereen kaupunki kerää asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella internetkyselyllä, joka on auki vuoden loppuun saakka. Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyvyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin.

Asukkaat voivat antaa palautetta esimerkiksi elinympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydentämismahdollisuuksista. Kysely avattiin toukokuussa, ja siihen on jo osallistunut yli 800 vastaajaa. Marraskuussa noin 20 000 tamperelaiselle postitetaan osallistumiskutsu tutkimukseen, jotta vastauksia saataisiin riittävästi eri puolilta Tamperetta. Verkkokysely on auki aina vuoden vaihteeseen asti.

Tutkimus liittyy Tampereen kaupungin EHYT-hankkeeseen (Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella). Kysely toteutetaan yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, ja se liittyy TEKESin rahoittamaan Urbaani Arki -tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan eliympäristöjen laatua useissa suomalaisissa kaupungeissa.

Asukkaiden kokemukset suunnittelun perustaksi

EHYT-työssä on etsitty uusia asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Työn näkökulmana on arjen asuin- ja elinympäristön parantaminen.

Tarkoituksena on luoda edellytyksiä esimerkiksi palvelujen säilymiselle ja kehittymiselle, toimivalle joukkoliikenteelle, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiselle, viheralueiden viihtyisyyden parantamiselle sekä luonnonalueiden ja -varojen säästämiselle. Onnistunut täydennysrakentaminen edellyttää myös ympäristön arvojen tunnistamista.

EHYT-työn lisäksi tuloksia käytetään esimerkiksi kaavojen valmistelussa, kävely- ja pyöräilyverkon suunnittelussa ja keskustan liikennesuunnittelussa. Asukkaiden kokemukset omasta elinympäristöstään ovat arvokkaita tietoja kaupunkiympäristön suunnittelussa.

Tulosten perusteella voidaan tunnistaa viihtyisiä ja miellyttäviä ja toisaalta kehittämistä edellyttäviä epämiellyttäviä kohteita ja paikkoja omasta elinympäristöstä. Kyselyyn vastaajat voivat antaa oman arvionsa siitä, mitkä kohteet omassa elinympäristössä kaipaisivat kohennusta.

Tietoja kerätään karttapohjalle aina vuoden vaihteeseen asti

Internetissä olevalla tutkimuslomakkeella vastaaja voi suoraan karttapohjalle merkitä esimerkiksi elinympäristön kehittämiskohteita ja muuta kokemusperäistä tietoa ja antaa näin tärkeää tietoa oman elinympäristönsä suunnitteluun. Karttapohjan avulla vastaaja voi kuvata itselleen tärkeiden kohteiden sijaintia omassa elinympäristössään.

Vastauksia on tähän mennessä saatu eniten keskustassa ja sen lähikaupunginosissa asuvilta. Vastaajat ovat merkinneet lomakkeille paljon esimerkiksi käyttämiään jalankulku- ja pyöräreittejä ja arvioitaan niiden laadusta.

Eniten kehittämiskohteita on annettu asuinpaikan lähiympäristössä sijaitsevista kohennusta vaativista paikoista. Kartalle on paikannettu myös paljon toiveita uusista rakennuksista sekä uusista jalankulku- ja pyöräreiteistä ja joukkoliikenneyhteyksistä.

Elinympäristöä koskevaan kysely:
PehmoGIS – Tampere (www.pehmogis.fi/tampere)

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen -työn kuvaus:
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen – EHYT

Tiedotteen teksti: Hanna Kalenoja ja Anna-Leea Hyry
Tiedote on julkaistu myös Tampereen kaupungin sivuilla 14.11.2011.

Lisätietoja

  • Tampereen kaupunki: yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen, puhelin 040 801 6952
  • Tampereen teknillinen yliopisto: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, puhelin 040 849 0290

Tutkimusraportti: Yleisöpalaute liikennevalo-ohjauksesta Tampereella

Tampereen kaupungin liikennevalojen yleissuunnitelmaa varten kerättiin alkuvuonna 2011 yleisöpalautetta nettikyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Kyselytutkimuksen tavoitteena on ollut kerätä tietoa tyytyväisyydestä liikennevalo-ohjaukseen sekä kartoittaa valoohjauksen kehittämistarpeita. Continue reading Tutkimusraportti: Yleisöpalaute liikennevalo-ohjauksesta Tampereella

Liikennevalojen toiminta keräsi paljon kehittämisehdotuksia

Tampereella liikennevalojen toiminnassa eniten tyytymättömyyttä herättää liikennevalojen vihreän aallon huonoksi koettu toimivuus. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennevalo-ohjaukseen ollaan keskimäärin tyytyväisempiä kuin ajoneuvoliikenteen ohjaukseen. Tiedot selviävät internet-kyselystä, jolla kerättiin näkemyksiä liikennevalojen toimivuudesta Tampereella.

Tampereen kaupunki tekee parhaillaan liikennevalo-ohjauksen yleissuunnitelmaa, jonka tukena kyselyn tuloksia hyödynnetään.

Alkuvuonna tehdyn kyselyn vastaajilla oli mahdollisuus antaa arvionsa liikennevalojen toimivuudesta ja antaa palautetta niistä liittymistä ja reiteistä, joissa liikenteen valo-ohjausta tulisi kehittää. Kyselytutkimuksen teki Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Autolla liikkuvat melko tyytymättömiä liikenteen valo-ohjaukseen

Hieman alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä liikennevalo-ohjaukseen Tampereella. Erittäin tyytymättömien vastaajien osuus oli hieman alle viidennes. Tyytymättömimpiä oltiin vihreän aallon toimivuuteen – vain viidennes vastaajista arvioi vihreän aallon toimivan hyvin Tampereella. Vastaajat olivat tyytymättömiä myös yöajan liikennevalo-ohjaukseen ja vain noin viidennes vastaajista arvioi valo-ohjauksen olevan tarpeellisen yöaikana.

Myös odotusaikaan liikennevaloissa oltiin keskimäärin melko tyytymättömiä, sillä kaksi kolmannesta arvioi, että liikennevaloissa joutuu odottamaan kauan vihreää vaihetta. Vastaajat olivat tyytyväisiä mahdollisten toimintahäiriöiden korjaamiseen. Lähes 90 prosenttia vastaajista arvioi liikennevalojen merkityksen tärkeäksi liikenneturvallisuuden parantamisessa. Vastaajat suhtautuivat myönteisesti vapaan oikean järjestelyjen lisäämiseen ja joukkoliikenteen valoetuuksien lisäämiseen.

Ammattiautoilijat suhtautuivat huomattavasti kriittisemmin valo-ohjaukseen kuin muut vastaajat. Ammattiautoilijat olivat erityisen tyytymättömiä yöaikaiseen valo-ohjaukseen ja vihreän aallon toimivuuteen. Yli 80 prosenttia ammattiautoilijoista arvioi, että liikennevalo-ohjattuja liittymiä on yleisesti liikaa.

Vastaajat tyytyväisempiä suojateiden liikennevalo-ohjaukseen kuin ajoneuvoliikenteen valo-ohjaukseen

Vastaajien näkemykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennevalo-ohjauksesta olivat jonkin verran myönteisempiä kuin autoliikenteen valo-ohjauksesta. Hieman yli 60 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä suojateiden liikennevalo-ohjaukseen. Lähes kaikki vastaajat arvioivat ns. vilkkuvihreän käytön lisäävän suojateiden käytettävyyttä. Yli 70 prosenttia vastaajista toivoi, että pyöräilijöille suunnatut painonapit olisi mahdollista sijoittaa nykyistä paremmin pyöräilijöiden reiteille sopiviksi. Suurin osa vastaajista ei toivonut lisää valo-ohjattuja suojateitä.

Yleisimpiä liittymien ongelmia pitkät odotusajat ja vihreän aallon huono toimivuus

Eniten palautetta annettiin pitkästä odotusajasta, vihreän aallon huonosta toimivuudesta ja liian lyhyestä vihreästä vaiheesta sekä suojateiden liikennevalojen toiminnasta. Kysely nosti esille erityisesti vilkasliikenteisiä liittymiä, joissa vastaajat olivat havainneet sujuvuusongelmia. Yksittäisistä liittymistä eniten mainintoja keräsivät Hervannan ja Hämeenpuiston liikennevaloliittymät, Viinikan liittymä sekä Ratapihankadun ja Viinikankadun liittymä. Muita yksittäisiä paljon mainintoja saaneita liittymiä oli Sammon valtatien ja Hervannan valtaväylän liittymä sekä Kangasalantien ja Juvankadun liittymä. Valo-ohjauksen toiminnan kannalta ongelmallisimpina reitteinä nousivat esille Hervannan valtaväylä, Teiskontie, Hämeenpuisto ja Hatanpään valtatie.

Kyselyyn osallistui 1 800 vastaajaa

Kaikille avoimeen nettikyselyyn osallistui noin 1 800 vastaajaa, jotka antoivat yhteensä noin 2 300 palautetta noin 220 liittymästä tai reitistä. Ammattiautoilijoille suunnattuun internet-kyselyyn osallistui lisäksi noin 80 vastaajaa, joista suurin osa oli taksinkuljettajia. Perinteisen internet-kyselyn lisäksi yleisöpalautetta kerättiin Tampereen keskustan liikennevaloista karttapohjaisella kyselyllä, jossa vastaajilla oli mahdollisuus antaa palautetta keskusta-alueen liikennevalojen toimivuudesta.

Teksti: Hanna Kalenoja ja Riina Kilpinen

Lisätietoja:

Tampereen kaupunki
liikenneinsinööri Mika Kulmala
Puhelin 050 382 6455

Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto
tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja
Puhelin 040 8490290

Journal article: Utilization of fuel consumption data in an ecodriving incentive system for heavy-duty vehicle drivers

Driver behavior is one of the greatest factors determining the fuel consumption and thus carbon dioxide emissions of a heavy-duty vehicle. Difference in fuel consumption can be up to 30 % depending on the driver. Education, monitoring and feedback are ways of guiding drivers towards more fuel efficient driver behavior. An incentive system related to fuel consumption is one way of giving feedback. The greatest challenge facing such incentive systems in transportation companies is fair measurement of driver’s fuel consumption. This study focused on that challenge. Continue reading Journal article: Utilization of fuel consumption data in an ecodriving incentive system for heavy-duty vehicle drivers

Tutkimusraportti: Liikenneinformaation vaikutus ajokäyttäytymiseen

Tampereella otettiin keväällä 2009 käyttöön kymmenen muuttuvaa opastetaulua, jotka tiedottavat autoilijoille ajo-olosuhteista ja pyrkivät ohjaamaan reitinvalintaa häiriötilanteiden aikana. Opasteiden tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen ja keskustan ruuhkatilanteiden sekä onnettomuuksien vähentäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia järjestelmän liikenteellisiä vaikutuksia sekä kuljettajien näkemyksiä opasteiden toiminnasta ja hyödyllisyydestä. Vaikutusten arviointiin käytettyjä menetelmiä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen perusteella. Kuljettajakokemuksia kerättiin kyselytutkimuksen avulla ja liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltiin liikenteen automaattisten mittauspisteiden sekä liikennevaloilmaisimien tuottamien tietojen avulla. Continue reading Tutkimusraportti: Liikenneinformaation vaikutus ajokäyttäytymiseen

Tutkimusraportti: Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla 2008–2009

Liikenteen sujuvuus on tärkeä matka-aikaan vaikuttava palvelutasotekijä, joka riippuu liikenteen ruuhkautumisesta. Viime vuosien aikana Tampereen seudun sisääntuloteillä ja läpikulkevilla pääväylillä liikennemäärät ovat kasvaneet ja liikenteen sujuvuuden on samalla koettu heikentyneen. Läntisen ohikulkutien valmistuminen on kuitenkin parantanut tilannetta. Tampereen seudun sujuvuustutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa liikenteen sujuvuutta eri vuorokaudenaikoina talviarkisin seudun merkittävimmillä sisääntulo- ja läpikulkuväylillä ja pääkaduilla. Lisäksi tavoitteena on ollut arvioida liikenteen sujuvuuden kehitystä vuosina 2004–2009 ja läntisen kehätien valmistumisen vaikutuksia. Continue reading Tutkimusraportti: Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla 2008–2009

Tutkimusraportti: Potilasvirtojen hallinnan tehostaminen Hatanpään sairaalassa

Tutkimus käsittelee potilasvirtojen hallinnan tehostamista Hatanpään kantasairaalassa. Tavoitteena on ollut löytää parhaat menetelmät ja mittarit potilasvirtojen hallintaan ja optimointiin. Tutkimuksessa kartoitettiin sairaalan makrotason potilasvirrat volyymeineen ja ongelmineen sekä selvitettiin kuinka niitä hallitaan. Lisäksi määritettiin teoreettisen viitekehyksen ja käytännön ongelmien perusteella parhaat käytännöt ja mittarit potilasvirtojen hallinnan tehostamiseksi. Tarkastelun kohteena ovat sairaalan makrotason toiminnot ja potilasvirrat, huomioiden saapuvaan ja lähtevään potilasvirtaan merkittävimmin vaikuttavat yhteistyökumppanit. Tutkimuksen tarkkuustaso määräytyy resurssien, sairaalan toimittamien lähtötietojen ja tehtyjen haastattelujen perusteella. Continue reading Tutkimusraportti: Potilasvirtojen hallinnan tehostaminen Hatanpään sairaalassa