Avainsana: skenaariot

Tutkimusraportti: Tieliikenteen toimintaympäristö ja liikkuminen vuonna 2030 – neljä skenaariota

Tieliikenteen kehittymiseen vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja kuvata, millaisia nämä muutostekijät ovat ja millaisiin tieliikenteen tulevaisuuksiin nämä tekijät eri tavoin toteutuessaan ja vaikuttaessaan voivat johtaa. Tutkimuksessa on muodostettu neljä skenaariota tieliikenteen ja liikkumisen kehityksestä Suomessa vuoteen 2030. Tutkimus on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ja Liikenneviraston toimeksiannosta. Continue reading Tutkimusraportti: Tieliikenteen toimintaympäristö ja liikkuminen vuonna 2030 – neljä skenaariota

Diplomityö: Suomen lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota

Lentoliikenteen merkitys Suomelle on ennen kaikkea kansainvälisissä yhteyksissä, mutta myös pitkillä kotimaan matkoilla. Suomen lentoliikenteen kasvu on  jo vuosikymmeniä tullut kansainvälisestä liikenteestä, ja usean lentoaseman kansainväliset yhteydet ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Myös tulevaisuudessa kansainvälisen liikenteen ennustetaan kasvavan: keskimäärin lähes neljä prosenttia vuosittain. Lentoyhteyksien kehittymisen ohella Suomen lentoliikenteen tulevaisuuteen vaikuttavat keskeisesti lentoasemien omistuksen ja määrän muutokset.

Tutkimuksessa on kartoitettu Suomen lentoliikenteen nykytilaa ja arvioitu sen tulevaisuuden kehitystä. Työssä on luotu neljä skenaariota, jotka kuvaavat kehityksen vaihtoehtoja vuoteen 2030. Continue reading Diplomityö: Suomen lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota

Artikkeli: Voimme vaikuttaa Suomen meriliikenteen tulevaisuuteen

Suomen meriliikenne on osa globaalia ja erityisesti pohjoisen Itämeren meriliikennettä ja talouden toimintaympäristöä. Siksi merenkulun tulevaisuutta tulee tarkastella Suomea laajemmasta näkökulmasta – ulkoa sisäänpäin, toimintaympäristön ja markkinoiden kokonaiskuva hahmottaen. Huomiota on kiinnitettävä myös niihin tekijöihin, joihin ei voida vaikuttaa yksin Suomen toimilla. Skenaarioiden avulla tuleviin muutoksiin on mahdollista varautua jo ennakolta. Continue reading Artikkeli: Voimme vaikuttaa Suomen meriliikenteen tulevaisuuteen

Dissertation: Future of energy efficiency and carbon dioxide emissions of Finnish road freight transport

The targets to reduce the carbon dioxide emissions to mitigate climate change are as much applicable to the road freight transport sector as they are to all other sectors of society. The aim of this research is to support the initiatives of the Finnish government for improving the energy efficiency and reducing the CO2 emissions of road freight transport. This is done by forecasting the future development and giving the policy makers guidance on effective measures for promoting road freight energy efficiency and CO2 reduction. Continue reading Dissertation: Future of energy efficiency and carbon dioxide emissions of Finnish road freight transport

Tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet saavutettavissa

Heikki Liimatainen esittelee väitöskirjassaan kuusi asiantuntija-arvioihin perustuvaa skenaariota, joilla vuodelle 2030 asetetut tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet ovat saavutettavissa.

Suomen tiekuljetusalan hiilidioksidipäästöt ovat vakiintuneet noin 2,3 miljoonaan tonniin 2000-luvulla. EU:n liikennepolitiikkaa ohjaavan valkoisen kirjan mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tasaisella vähennystahdilla tämä tarkoittaa noin 1,6 miljoonan tonnin päästötavoitetta vuodelle 2030.

Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rautatiekuljetusten infrastruktuuriin investoimalla, lisäämällä yhteistyötä, tarjoamalla investointitukea logistiikkayrityksille vähäpäästöisen kaluston hankintaan ja kehittämällä standardoitua kuljetusten päästöjen raportointia yritysten ympäristöystävällisyyden vertailemiseksi.

– Päästöjen vähentäminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla toimitusketjun hallinnan tasoilla. Monet toimenpiteistä ovat myös kustannustehokkaita polttoainekulujen pienentyessä. Päästö- ja kustannusvaikutusten todentaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa mittaamista, Liimatainen sanoo.

Hän esittelee väitöskirjassaan skenaarioita, joissa tiekuljetusten kysyntä on hyvin erilaista, mutta päästöt lähellä tavoitetasoksi määritettyä 1,6 miljoonaa tonnia.

Asiantuntijat eivät usko tavarakuljetusten siirtyvän raiteille

1,6 miljoonan tonnin päästötavoitteen saavuttaminen on mahdollista, ja siihen on asiantuntijoiden laatimien skenaarioiden mukaan useita erilaisia reittejä. Perusskenaariossa tiekuljetusten päästöt laskevat merkittävästi, koska kuorma-autojen polttoaineenkulutus laskee, keskikuorma kasvaa, tyhjänä ajo vähenee ja biopolttoaineita käytetään nykyistä laajemmin. Kuljetusten laajamittaista siirtymistä tieltä raiteille asiantuntijat eivät odota.

– Myös tavaroiden arvo suhteessa kuljetustarpeeseen nousee asiantuntijoiden perusennusteessa merkittävästi. Tavoitetaso kuitenkin saavutetaan, vaikka talouskasvun vaikutuksesta päästöt nousisivat lähes 3 miljoonaan tonniin ilman muita muutoksia.

Tiekuljetusten kysyntä ja tehokkuus riippuu toimialojen taloudellisesta kehityksestä. Suomessa metsäteollisuuden merkityksen pieneneminen ja teknologiateollisuuden kasvu ovat vähentäneet kuljetusten kysyntää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Samalla kuitenkin siirtyminen massatavaran kuljetuksesta kappaletavaroiden kuljettamiseen on pienentänyt keskikuormia ja siten heikentänyt tiekuljetusten energiatehokkuutta.

– Toimialojen taloudellinen kehitys vaikuttaa päästöihin myös tulevaisuudessa. Tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei pidä rajoittaa, mutta tiekuljetusten päästöjen kehitystä voidaan ohjata, Liimatainen toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 17.5.

Diplomi-insinööri Heikki Liimataisen liikenne- ja kuljetustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport (“Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 17.5.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund (VTT). Tilaisuutta valvoo professori Jarkko Rantala TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

Heikki Liimatainen (29) asuu Jyväskylässä ja työskentelee tutkijana TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Lisätietoja: Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9


Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Research on the future of carbon dioxide (CO2) emissions of road freight transport in Finland is reported in this paper. Delphi method is utilized to forecast the changes of GDP and seven indicators which determine the CO2 emissions of road freight. Continue reading Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Meriliikenteen tulevaisuus kiinni valinnoista

Suomen meriliikenteen menestyminen tulevaisuudessa on kiinni valituista toimintatavoista, painotetaan Vernen juuri valmistuneessa tutkimuksessa Suomen meriliikenteen skenaariot 2030. Työn teettivät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja liikenne- ja viestintäministeriö.

”Meriliikenteen kehittymiseen vaikuttavat useat sekä alan sisäiset että ulkoiset tekijät, joista suureen osaan voimme itse Suomessa vaikuttaa”, korostaa Trafin ylijohtaja ja merenkulkujohtaja Tuomas Routa: ”Tekijät liittyvät kuitenkin kiinteästi toisiinsa ja siksi on erittäin tärkeää suunnata paukut oikein.”

Tutkimuksessa tunnistettiin Suomen meriliikenteen kehittymisen kannalta merkittävämmiksi tekijöiksi Suomen elinkeinopolitiikka, satamiin liittyvät väyläratkaisut, eri merenkulun tuet ja maksut sekä kansainvälinen yhteistyö. Näihin tekijöihin on myös parhaat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan toimilla.

Lue koko tiedote Trafin nettisivuilta.

Lataa tutkimus Trafin nettisivuilta.

Tutkimusraportti: Suomen meriliikenteen skenaariot 2030

Suomen meriliikenteen strategian laatiminen käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön johdolla syksyllä 2012. Strategian on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Meriliikenteen strategialla pystytään tukemaan toivottavaa kehitystä. Siksi on tärkeä tunnistaa erilaisia tulevaisuuden kehittymisvaihtoehtoja ja aktiivisesti vaikuttaa toivottavan tulevaisuuden toteutumiseen.

Tämä tutkimus tukee meriliikenteen strategian valmistelua ja erityisesti meriliikenteen kokonaisuuden ja sen eri osa-alueiden hahmottamista. Siinä on kuvattu Suomen meriliikenteen toimintaympäristön kehittymisen kannalta keskeisiä tekijöitä, niiden vaihtoehtoisia tulevaisuuden tiloja ja laadittu näitä yhdisteleviä loogisia tulevaisuuskuvia ja skenaarioita merenkulun tulevaisuudesta. Tulevaisuuden tarkastelun aikaperspektiivinä on vuosi 2030. Tutkimuksen ovat tilanneet liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, ja se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Suomen meriliikenteen skenaariot 2030

Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuutta. Tavoitteena oli selvittää näiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ennakoida, saavutetaanko asetetut tavoitteet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseen tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten ja päästöjen yhteyksistä. Tämä analyysi tehtiin vuosille 1995–2010 ja tilastoanalyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Työn tulokset on julkaistu raportissa Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus. Continue reading Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Esitys perustuu vuonna 2011 tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu Itämeren alueen toimintaympäristön kannalta merkittäviä megatrendejä ja arvioitu, miten ne vaikuttavat toimintaympäristön kehittymiseen. Lisäksi on tarkasteltu, miten tämä kehitys heijastuu Itämeren alueen kuljetusjärjestelmään Suomen näkökulmasta. Tulevaisuuden tarkastelun aikaperspektiivinä on vuosi 2020. Tavoitteena on ollut tuottaa visionäärinen kuvaus, joka palvelee erityisesti kokonaisuuden hahmottamista. Työn tulokset on koottu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkaisemaan Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot – Vaikutukset Suomen näkökulmasta -raporttiin. Continue reading Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot