Avainsana: raideliikenne

Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää kaukojunaliikenteen eri asiakasryhmien kokeman epätäsmällisyyden arvoa sekä erilaisten tekijöiden vaikutusta siihen, miten junamatkustajat kokevat junan myöhästymisen tai myöhästymisen mahdollisuuden. Tutkimus on toteutettu Liikenneviraston ja VR:n toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tutkimusraportti: Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut

Liikenteen turvallisuuden parantaminen ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ovat kaksi keskeistä tavoitetta, jotka liittyvät kestävän liikenteen kehittämiseen. Turvallisuutta voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia vähentää osin samoilla toimenpiteillä. Voi olla myös tilanteita, joissa turvallisuuden parantamiseksi tehtävä toimenpide lisää kielteisiä ympäristövaikutuksia tai ympäristöhaittojen vähentämiseksi tehtävä toimenpide heikentää turvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata liikenteen turvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin ja erityisesti -toimenpiteisiin liittyviä synergioita ja vastakkainasetteluja. Tutkimuksen ovat tilanneet Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto, ja se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut

Mistä Hervantaan tullaan töihin?

Merkittävä työpaikkakeskittymä

Hervanta on Tampereen yksi merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä keskustan, Hatanpään ja TAYS:n alueiden ohella. Hervannassa oli vuonna 2009 yhteensä 11000 työpaikkaa, joista valtaosa on kaupan-, teollisuuden- ja opetusalan työpaikkoja.

Tampereella on havaittavissa muutama selkeä työpaikkakeskittymä (menetelmä: kiinteäsäteinen estimointi IDW, aineisto: © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

Hervanta houkuttelee työntekijöitä monesta ilmansuunnasta

Työmatka-aineiston avulla voidaan selvittää työmatkojen suuntautumista koti- ja työpaikan koordinaatin avulla. Hervannan työmatka-aineisto tarkasteaessa havaitaan, että yli puolessa (56,7 %) Hervantaan tulevista työmatkoista työntekijän kotipaikka on Tampereella. Toiseksi eniten työmatkoja Hervantaan saapuu Kangasalta (8,3 %) ja kolmanneksi eniten Lempäälästä (6,5 %). Nokialta (4,9), Ylöjärveltä (4,6) ja Pirkkalasta (3,9) Hervantaan saapuu yhteensä noin tuhat työmatkalaista.

Siitä, miten Hervantaan päätyvät työmatkat kuormittavat liikenneverkkoa, on visualisoitu oheiseen kuvaan. Reitityksen perusteena on käytetty lyhintä mahdollista reittiä tie- ja katuverkkoa pitkin mitattuna. Jos reitityksen perusteena olisi ollut matka-aika, niin Kekkosentie olisi saanut todennäköisesti enemmän kuormitusta.

(menetelmä: lyhyimmän polun menetelmä, aineisto © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

———————————————————————

Analyyseissä käytetty lähdeaineisto:

Työpaikat 2009, Työmatkat 2009. YKR/SYKE.

Aineistolähde:

  • Väestölaskenta 1980, väestölaskenta 1985, Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot, verotietokanta (Verohallitus), työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus)
  • työpaikat-aineistossa yhteensä 11000 matkaa Hervannan alueella
  • työmatka-aineistossa yhteensä 8000 Hervantaan saapuvaa matkaa eli n. 3000 matkaa on salattu tietosuojaan perustuen

Tampereen suunnittelualueet

http://palvelut2.tampere.fi/tietovaranto/tietovaranto.php?id=19

Digiroad-tietoverkko

www.digiroad.fi/

 

Tutkimusraportti: Täsmällisyysjohtaminen Suomen rautateillä

Täsmällisyys on rautatieliikennejärjestelmän tärkeimpiä laatutekijöitä. Tässä työssä muodoste­taan Suomen rautateille malli täsmällisyyden johtamiseen. Täsmällisyydellä tarkoitetaan sitä, kokeeko asiakas matkansa tai kuljetuksensa sujuneen aikataulussaan, luotettavasti, sujuvasti ja varmasti. Täsmällisyysjohtaminen pyrkii tämän täsmällisyyden kokonaisvaltaiseen ja pitkä­jänteiseen parantamiseen ja ylläpitämiseen. Se nostaa asiakkaan kaiken toiminnan lähtö­kohdaksi. Continue reading Tutkimusraportti: Täsmällisyysjohtaminen Suomen rautateillä

Tehokkaampaa autoilua

Suomessa on liikenteessä 2,6 miljoonaa henkilöautoa, joiden keski-ikä on noin 12 vuotta. Kunnianhimoisten hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden edessä on Suomessakin puhuttu paljon autokannan uudistamisesta päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähentäminen uuden autotekniikan kautta on kuitenkin hidasta nykyisillä autojen käyttötavoilla.

Keskimääräinen suomalainen auto on liikenteessä 30 minuuttia vuorokaudessa ja silloinkin kyydissä on keskimäärin vain 1,4 henkilöä. Auton tuottamana matkustussuorite on noin 70 henkilökilometriä vuorokaudessa. Teoreettisesti henkilöauton kuljetuskapasiteetti on vähintään 2000 hkm vuorokaudessa (13 tuntia liikenteessä keskinopeudella 30 km/h, kyydissä 5 henkilöä). Henkilöauton kuljetuskapasiteetista käytetään siis n. 3 %.

Autoa voisi käyttää tehokkaamminkin. Suomessakin toimii autojen yhteiskäyttöyrityksiä ja kimppakyytipalveluja, kuten City Car Club ja GreenRiders. Uusin innovaatio on yksityisautojen vuokrauspalvelut, kuten ranskalainen Buzzcar ja amerikkalainen RelayRides. Ei liene mahdotonta yhdistää nämä konseptit ”yksityisautojen kimppayhteiskäytöksi”, jolla autojen käyttöaste saadaan nostettua aivan uudelle tasolle.  Jos samaan konseptiin saadaan vielä yhdistettyä valtakunnan kaikissa joukkoliikennevälineissä matkustaminen ja kaupunkipyörien vuokraus yhdellä kuukausilaskulla jälkikäteen maksettuna, alkaa 2000-luvun kestävä liikennejärjestelmä olla kasassa.

Saumaton joukkoliikenne ja hyvät pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuudet vähentävät henkilöauton osuutta matkustussuoritteesta. Kimppakyyti vähentää matkustussuoritteen täyttämiseksi tarvittavaa henkilöautojen liikennesuoritetta ja jäljelle jääneet kilometrit ajetaan puhtaammin, koska tehokkaassa yhteiskäytössä olevat vanhat autot kuluvat nopeasti ja yhteiskäytön tulot mahdollistavat uusimpien vähäpäästöisten autojen hankinnan. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa päästäisiin pitkälle henkilöautojen tehokkaammalla käytöllä.

Liikenteen ympäristövaikutukset -kurssilla pohditaan näitäkin asioita jälleen tänä syksynä.

Journal article: Data mining in rail transport delay chain analysis

Railway systems face the demand for efficient, reliable, and low-cost logistic services. Nevertheless, in many countries, punctuality of rail traffic plummet at a poor level. Even though high quality is pursued, there seems to be a lack of broad understanding when it comes to the concatenation of delays. However, understanding rail traffic delay chains is important for improving the performance of rail transport quality. Our research uses a data-mining approach for analysing rail transport delay chains, with data from passenger train traffic on the Finnish rail network. This study illustrates data mining is a useful tool for identifying and mapping the delay chains. Continue reading Journal article: Data mining in rail transport delay chain analysis

Tutkimusraportti: Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin

Epätäsmällisyys heikentää sekä rautatieliikennejärjestelmän suorituskykyä että sen tarjoaman palvelun laatua. Tämä näkyy kustannuksina matkustajille, liikennöitsijöille, radanpitäjälle ja koko yhteiskunnalle. Asian kriittisyydestä huolimatta täsmällisyys on Suomessa laskenut jo useana vuonna, erityisesti kahden viime talven aikana. Ongelmien johdosta rautatietoimijat ovat ryhtyneet tekemään aktiivista työtä täsmällisyyden parantamiseksi. Tässä yhteydessä on havaittu, ettei täsmällisyyteen liittyvä tietopohja ole parhaalla mahdollisella tasolla: päätöksenteon tueksi tarvittaisiin nykyistä syvällisempää ja kattavampaa tietoa täsmällisyyttä heikentävistä ilmiöistä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten täsmällisyystiedon jalostamista päätöksenteon tueksi voitaisiin parantaa kehittyneen data-analytiikan menetelmin. Kehittyneellä data-analytiikalla tarkoitetaan menetelmiä ja työkaluja, joilla pyritään automatisoidusti löytämään oleellinen tieto suurista tietomassoista. Rautatieliikennejärjestelmä muodostaa monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden, jonka toiminnasta kerätään paljon dataa. Näin ollen kehittynyt data-analytiikka tarjoaa suuren potentiaalin järjestelmän analysointiin. Työn teoreettinen viitekehys tarkastelee analytiikkaa ennen kaikkea päätöksenteon tukemisen näkökulmasta. Konkreettisista menetelmistä pureudutaan assosiaatio- ja sekvenssianalyysiin, klusterointiin, luokitteluun sekä visuaaliseen analytiikkaan. Continue reading Tutkimusraportti: Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin

Seminaariesitys: Täsmällisyyttä on johdettava

Täsmällisyys – toisin sanoen aikataulunmukaisuus – on yksi kriittisimpiä tekijöitä rautatieliikennejärjestelmän toiminnan kannalta. Rautateillä viiveet ketjuuntuvat helposti,
jolloin erilaisista ongelmista aiheutuu nopeasti laajoja seurannaisvaikutuksia: yhden junan myöhästyminen johtaa helposti useiden muiden junien myöhästymisiin. Pahimmissa ongelmatilanteissa liikenteen täsmällisyys voi romahtaa täysin. Voidaan sanoa, että järjestelmän toiminnan kannalta täsmällisyys on elintärkeä asia, ja se toimiikin erinomaisena suorituskykymittarina. Continue reading Seminaariesitys: Täsmällisyyttä on johdettava

Seminaariesitys: Rataverkon käytettävyyden mittarit – mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Esityksessä kuvataan, miten käytettävyyttä ja sen mittaamista voitaisiin hyödyntää arvioitaessa rataverkon palvelukykyä. Käytettävyyden mittarien avulla on mahdollista tarjota rautatieliikennejärjestelmän näkökulmasta helposti ymmärrettävä tapa havaita ja esittää rataverkon ongelmakohtia ja arvioida kehittämistoimien kohdentamista. Käytetävyys on tärkeä sekä järjestelmän että tavoitteellisuuden näkökulmasta. Continue reading Seminaariesitys: Rataverkon käytettävyyden mittarit – mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Tutkimusraportti: Helsingin seudun lähijunaliikenteen luotettavuuden parantaminen

Luotettavuus on yksi kriittisimmistä tekijöistä rautatieliikennejärjestelmän toiminnan ja asiakkaille tarjotun palvelun laadun kannalta. Helsingin seudun integroidussa joukkoliikennejärjestelmässä lähijunat toimivat koko järjestelmän runkona, mikä lisää niiden luotettavuuden tärkeyttä entisestään. Tässä valossa rautateiden viimeaikainen luotettavuus ei ole ollut lähimainkaan riittävällä tasolla. Tämän työn tavoitteena onkin lisätä ymmärrystä siitä, kuinka pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen luotettavuutta voisi ja tulisi kehittää HSL:n näkökulmasta. Continue reading Tutkimusraportti: Helsingin seudun lähijunaliikenteen luotettavuuden parantaminen