Avainsana: liikenne ja maankäyttö

Ilmastopaneelin selvitys kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

Suomen ilmastopaneelin ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” -selvityshanke kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan. Hanketta vetänyt tutkijatohtori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä pitää tutkijaryhmän analyysiä ainutlaatuisena Suomessa erityisesti siksi, että selvitys antaa aivan uutta tietoa päästövähennysten kustannuksista ja hyödyistä. Continue reading Ilmastopaneelin selvitys kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

Book: Vitality from walking and cycling

The promotion of walking and cycling is a key question when improving the vitality of our cities. This book brings together information on walking and cycling for the base of urban planning for planners and decision makers. The book will hopefully increase enthusiasm and knowledge on how to develop walking and cycling conditions in cities. Continue reading Book: Vitality from walking and cycling

Väitöskirja: Aloittelijasta mestariksi – Pyöräilyn kasvuun vaikuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tuottaa tietoa, millä toimenpiteillä pyöräilyn kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa kaupunkiliikenteessä. Erityinen kiinnostus kohdistuu siihen, mitkä toimenpiteet kaupunkien täytyy tehdä, jotta kulkutapaosuus on mahdollista kasvattaa yli 15 prosenttiin ja edelleen yli 30 prosenttiin. Nämä rajat pohjautuvat EU-rahoitteisessa PRESTO-projektissa (2009−2012) kehitettyyn malliin, jossa kaupungit jaettiin pyöräilyn kulkutapaosuuden mukan kolmeen luokkaan: aloittelijat, nousijat ja mestarit.

Continue reading Väitöskirja: Aloittelijasta mestariksi – Pyöräilyn kasvuun vaikuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa

Kaupunkipyöräilyn suosioon vaikuttaa pyöräteiden laatu, ei määrä

Kaupungeissa pyöräillään enemmän, jos niissä on hyvät pyörätiet, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko ja etenkin pyöräilymyönteiset päättäjät, väittää diplomi-insinööri, teologian maisteri Kalle Vaismaa. Hän tutki väitöstyössään, miten kaupunkiliikkujat saataisiin vaihtamaan neljä pyörää kahteen. Vaismaan väitöskirja on ensimmäinen Suomessa tehty pyöräilyn edistämiseen liittyvä väitöskirja. Väitöstilaisuus on oivaan aikaan, sillä se osuu kansalliselle pyöräilyviikolle.

Continue reading Kaupunkipyöräilyn suosioon vaikuttaa pyöräteiden laatu, ei määrä

Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen valtakunnalliset taksavyöhykkeet

Työssä on muodostettu seudulliseen liikkumiseen soveltuvia yhdyskunta- ja aluerakenteeseen perustuvia etäisyyspohjaisia taksavyöhykkeitä siten, että ne kytkeytyvät alueilla sijaitsevien kaupunkiseutujen toimivaltaisten viranomaisten alueille suunniteltuihin taksavyöhykkeisiin. Tavoitteena on samalla ollut luoda yhteiset yleisesti hyväksytyt periaatteet kaupunkiseutujen reunalle jäävien alueiden joukkoliikenteen taksavyöhykkeiden ja niiden hinnoitteluperiaatteiden muodostamiseen.

Continue reading Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen valtakunnalliset taksavyöhykkeet

Tutkimusraportti: Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa

Pysäköintijärjestelyillä on suuri merkitys keskustan vetovoiman ja viihtyisyyden näkökulmasta. Kaupunkikeskustoissa pysäköinti on tärkeä osa liikennejärjestelmää, ja vaikuttaa matkojen suuntautumiseen, kulkutavan valintaan ja myös laajemmin liikkumistottumuksiin. Tässä tutkimuksessa on kerätty tietoa Tampereen keskustan pysäköinnin nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Continue reading Tutkimusraportti: Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa

Tutkimusraportti: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Vyöhykemenetelmä antaa monia mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnitteluun ja analysointiin. Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelussa kaupunkiseudut jaetaan jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin alueen sijaintiin ja joukkoliikenteen palvelutasoon perustuvien kriteereiden avulla. Continue reading Tutkimusraportti: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Mistä Hervantaan tullaan töihin?

Merkittävä työpaikkakeskittymä

Hervanta on Tampereen yksi merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä keskustan, Hatanpään ja TAYS:n alueiden ohella. Hervannassa oli vuonna 2009 yhteensä 11000 työpaikkaa, joista valtaosa on kaupan-, teollisuuden- ja opetusalan työpaikkoja.

Tampereella on havaittavissa muutama selkeä työpaikkakeskittymä (menetelmä: kiinteäsäteinen estimointi IDW, aineisto: © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

Hervanta houkuttelee työntekijöitä monesta ilmansuunnasta

Työmatka-aineiston avulla voidaan selvittää työmatkojen suuntautumista koti- ja työpaikan koordinaatin avulla. Hervannan työmatka-aineisto tarkasteaessa havaitaan, että yli puolessa (56,7 %) Hervantaan tulevista työmatkoista työntekijän kotipaikka on Tampereella. Toiseksi eniten työmatkoja Hervantaan saapuu Kangasalta (8,3 %) ja kolmanneksi eniten Lempäälästä (6,5 %). Nokialta (4,9), Ylöjärveltä (4,6) ja Pirkkalasta (3,9) Hervantaan saapuu yhteensä noin tuhat työmatkalaista.

Siitä, miten Hervantaan päätyvät työmatkat kuormittavat liikenneverkkoa, on visualisoitu oheiseen kuvaan. Reitityksen perusteena on käytetty lyhintä mahdollista reittiä tie- ja katuverkkoa pitkin mitattuna. Jos reitityksen perusteena olisi ollut matka-aika, niin Kekkosentie olisi saanut todennäköisesti enemmän kuormitusta.

(menetelmä: lyhyimmän polun menetelmä, aineisto © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

———————————————————————

Analyyseissä käytetty lähdeaineisto:

Työpaikat 2009, Työmatkat 2009. YKR/SYKE.

Aineistolähde:

  • Väestölaskenta 1980, väestölaskenta 1985, Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot, verotietokanta (Verohallitus), työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus)
  • työpaikat-aineistossa yhteensä 11000 matkaa Hervannan alueella
  • työmatka-aineistossa yhteensä 8000 Hervantaan saapuvaa matkaa eli n. 3000 matkaa on salattu tietosuojaan perustuen

Tampereen suunnittelualueet

http://palvelut2.tampere.fi/tietovaranto/tietovaranto.php?id=19

Digiroad-tietoverkko

www.digiroad.fi/

 

Raportti: Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä

Työssä on arvioitu suunnitellun Jyväskylän Kankaan alueen läpi kulkevan pyöräväylän potentiaalia. Potentiaalin arviointi perustuu väylän varrella sijaitsevaan asumiseen ja työpaikkoihin, työmatkojen pituuksiin sekä väylän korkeusvaihteluun. Analyysissa on otettu huomioon Kankaan alueen ja Palokärjen teollisuusalueen osayleiskaavan muutokset. Pääpaino on työmatkojen tarkastelussa. Työ on tehty Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Raportti: Työmatkapyöräilyn potentiaali Jyväskylän Kankaan alueen uudella pyöräväylällä

Tutkimusraportti: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

Tutkimuksen tavoitteena on ollut luoda liikenteen kehityskuva olemassa olevien arvioiden sekä asiantuntijanäkemysten perusteella. Työssä on muodostettu perusteltu näkemys siitä, mihin suuntaan Suomen henkilö- ja tavaraliikenne on kehittymässä pitkällä aikavälillä, vuoteen 2035. Lisäksi esitetään kuusi entä jos -­tarkastelua yksittäisten merkittävien muutosten vaikutuksista liikenteeseen. Tutkimus on tehty Liikenneviraston toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035