Avainsana: kyselytutkimus

Tutkimusraportti: Suomalaisten mielipiteitä MaaS-palveluista, liikennejärjestelmästä ja ilmastostrategiasta

Tässä raportissa esitellään keväällä 2018 toteutetun kansalaiskyselyn tuloksia. Kyselyssä pääpaino oli uusien liikkumispalveluiden, eli MaaS-konseptin (Mobility as a Service) potentiaalin selvittämisessä. MaaS-teeman lisäksi kyselyssä käsiteltiin kansalaisten kokemuksia liikkumisesta sekä kansalaisten mielipiteitä Suomen kansallisen ilmastostrategian keinovalikoimasta liikenteen osalta. Sama kysely toteutettiin myös suomalaisille liikennesektorin asiantuntijoille syksyllä 2018. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata kyselyn päätulokset ja vertailla asiantuntijoiden ja kansalaisten vastauksia. Tulosten tarkempi ja tieteellisempi analysointi toteutetaan myöhemmin julkaistavissa tieteellisissä artikkeleissa. Kyselytutkimus toteutettiin Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä osana Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta (apuraha b4b919).

Continue reading Tutkimusraportti: Suomalaisten mielipiteitä MaaS-palveluista, liikennejärjestelmästä ja ilmastostrategiasta

Tutkimusraportti: Robottiautot voivat lisätä liikennettä, mutta pienentää autokantaa

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki Trafin ja Liikenneviraston tilauksesta automaattiautojen vaikutuksia liikkumistottumuksiin. Suurin osa suomalaisista suhtautuu robottiautoihin myönteisesti. Continue reading Tutkimusraportti: Robottiautot voivat lisätä liikennettä, mutta pienentää autokantaa

Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää kaukojunaliikenteen eri asiakasryhmien kokeman epätäsmällisyyden arvoa sekä erilaisten tekijöiden vaikutusta siihen, miten junamatkustajat kokevat junan myöhästymisen tai myöhästymisen mahdollisuuden. Tutkimus on toteutettu Liikenneviraston ja VR:n toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tamperelaiset antoivat aktiivisesti palautetta elinympäristönsä kehittämiseksi

Tampereen kaupunki on viime vuoden ja alkuvuoden aikana kerännyt asukkailta näkemyksiä elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi kaupunkiympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista.

Kysely toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tekesin rahoittaman Urbaani arki -tutkimushankkeen kanssa. Kyselyyn osallistui yli 3 000 vastaajaa. Tutkimuksella saatiin erittäin arvokasta lähtötietoa elinympäristön suunnittelun pohjaksi. Koska kehittämiskohteet ja ympäristön laatuarvioinnit on merkitty kartalle, niitä on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina monipuolisesti alueiden kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä palveluverkon suunnittelussa.

Asukkaat arvostavat tunnelmaa ja toimintamahdollisuuksia

Oman asuinympäristönsä palveluille asukkaat antoivat melko hyviä kokonaisarvioita. Virkistysalueisiin asukkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä eri alueilla. Sen sijaan kauppapalvelut sekä pankki- ja postipalvelut herättivät monilla alueilla tyytymättömyyttä. Asukkaat arvioivat kyselyssä kartalla oman elinympäristönsä ulkoista ilmettä, ympäristön tunnelmaa, toimintamahdollisuuksia ja sosiaalista ilmapiiriä.

Eniten palautetta vastaajat antoivat ympäristönsä ulkoisesta ilmeestä. Ympäristön ulkoiseen ilmeeseen ja tunnelmaan olivat tyytyväisimpiä Olkahisissa, Hallilassa, Ruotulassa, Amurissa ja Petsamossa asuvat. Toimintamahdollisuudet arvioitiin parhaaksi Amurissa, Kalevassa, Hervannassa ja Tammelassa. Sosiaaliselle ilmapiirille annettiin lähes kaikilla osa-alueilla huonompia yleisarvosanoja kuin ympäristön tunnelmalle, ulkoiselle ilmeelle ja toimintamahdollisuuksille.

Keskustassa ulkoista ilmettä ja ympäristön tunnelmaa arvioitiin myönteiseksi erityisesti Koskenrannassa, Patosillan ympäristössä, Finlaysonin alueella, Sorsapuistossa, Laukontorilla, Tammelan torilla ja Näsinpuistossa. Kielteisiä arvioita annettiin erityisesti rautatieaseman ja Keskustorin ympäristöstä, yleisesti Hämeenkadun ympäristöstä, Kuninkaankadun pohjoisosasta sekä Tullin ja Sorin alueesta.

Pyöräilyolosuhteista paljon kehittämisehdotuksia

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa myös oman elinympäristönsä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita ja kuvasivat kartalle käyttämiään tärkeitä reittejä. Keskustassa asuvat olivat selvästi muualla asuvia tyytymättömimpiä asuinalueensa pyöräilyolosuhteisiin. Keskustassa ja sen reunamilla asuvat antoivat myös eniten palautetta pyörätieverkon kehittämiseksi.

Ankeiksi jalankulku- ja pyöräily-ympäristöiksi arvioitiin useimmiten ne reitit, jotka kulkevat isojen teiden tai katujen vierellä. Yleisimpiä havaittuja ongelmia olivat korkeat reunakivet, autojen ehdoilla toimiva valo-ohjaus, kapeat jalkakäytävät, suojateiden puute, opasteiden puute sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteisessä käytössä olevien väylien tilanjako-ongelmat. Pyörällä liikkuvat merkitsivät kartalle erityisesti turvallisuuden kannalta ongelmallisia reittejä.

Uusia jalankulku- ja pyöräreittitoiveita kartalle hahmoteltiin lähes 600. Eniten uusia reittejä ehdotettiin muun muassa keskustaan, Lielahteen, Iidesjärven ympäristöön, Koivistonkylään ja Tohloppiin. Suurin osa toiveista liittyi uusiin pyöräreitteihin. Varsinkin järvien rannoille toivottiin korkealuokkaisia pyöräilyyn ja jalankulkuun soveltuvia reittejä.

Joukkoliikennepalveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä

Joukkoliikennepalveluihin tyytyväisiä olivat erityisesti keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa asuvat. Huonoimmiksi oman asuinalueensa joukkoliikennepalvelut arvioivat Tampellassa, Vehmaisissa, Lukonmäessä ja Hallilassa asuvat. Myös joukkoliikenteen reittitoiveita annettiin kyselyssä paljon, suurin osa niistä koski uusia linja-autoreittejä tai katuratikkaa.

Uusia bussireittejä esitettiin esimerkiksi Armonkallion alueelle, Härmälän ja TAYSin välille. Lisäksi toivottiin uusia poikittaislinjoja ja keskustan ohittavia nopeita itä-länsi-suuntaisia linjoja. Uusien linjojen lisäksi palautetta annettiin nykyisten linjojen aikatauluista varsinkin iltaisin, viikonloppuisin ja yöliikenteessä.

Kartalle merkittiin paljon yksittäisiä kehittämiskohteita

Vastaajilla oli kyselyssä lisäksi mahdollista merkitä kartalle yksittäisiä kohennettavia paikkoja, poistettavia kohteita ja uusia rakennuksia. Eniten kohennettavia kohteita nostettiin esille viherverkon, liikenneolosuhteiden ja asumisen aihealueista. Eniten kohentamiskohteita merkittiin kartalle Hervannassa, keskustassa, Kaukajärvellä, Santalahden alueella, Nekalassa ja Hatanpäällä.

Kohennettavia kohteita olivat yleisimmin epäsiistit, epäviihtyisät vastaajan mielestä huonosti kaupunkiympäristöön sopivat alueet tai rakennukset. Myös liikenneympäristö keräsi paljon kohennusehdotuksia, erityisesti teiden varsien istutukset ja katujen yleisilme sekä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö nousivat usein esille kohentamiskohteina. Paljon palautetta annettiin myös puistojen, virkistysalueiden ja kaupunkiluonnon kehittämiseksi.

Uusia rakennuksia toivottiin eniten Linnainmaalle, Kalevanharjulle, Tammelaan ja Nalkalaan sekä Hatanpäälle, Tullin alueelle ja Lielahteen. Yleisimmin uudet toivotut rakennukset olivat asuinrakennuksia, palvelu- tai liikerakennuksia tai vapaa-ajan kohteita.


Tiedotteen teksti: Hanna Kalenoja
Tiedote on julkaistu myös Tampereen kaupungin sivuilla 8.6.2012.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0290

Tutkimusraportti ja kyselyn tulosten esittely Tampereen kaupungin sivuilla


Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011–2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki ‐tutkimushanketta, joka kuuluu Tekesin Tila-tutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavat Aalto‐yliopiston yhdyskuntasuunnittelun täydennys‐ ja koulutuskeskus YTK ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Continue reading Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Tutkimusraportti: Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa

Tässä työssä perehdytään pyöräilyn ja kävelyn olosuhteisiin kahdeksassa Suomen kaupungissa, jotka ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Pori, Lappeenranta, Hyvinkää ja Porvoo. Aineistoa olosuhteista saatiin PYKÄLÄ-projektin osana toteutetun pyöräily- ja kävelyolosuhdekyselyn vastauksista. Continue reading Tutkimusraportti: Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa

Conference paper: The role of Internet survey in travel diary surveys

Increasing non-response rate have been identified to be one of the most severe risks in travel surveys. In many countries traditional mail and telephone surveys suffer from low response rates. Internet survey can be seen as a means to reduce the non-response rates among the most typical non-response groups in telephone surveys: respondent’s telephone number cannot be found or respondent is not reached by phone. In addition, Internet survey offers many options to improve the response rate and quality of data.

This paper analyzes regional travel diary data collected with mixed modes – Internet survey, telephone interviews and mail survey. The regional travel survey data was collected in Oulu Region in Finland in 2009. Continue reading Conference paper: The role of Internet survey in travel diary surveys

Tutkimusraportti: Internet-tutkimuksen soveltuvuus henkilöliikennetutkimukseen

Internet-tutkimusta on Suomessa käytetty viimeaikaisissa alueellisissa liikennetutkimuksissa vaihtoehtoisena tutkimusmenetelmänä perinteisille puhelin- ja postikyselyille. Varsinkin työikäiset vastaajat suosivat mielellään Internet-tutkimusta tutkimustapana, joka antaa vapauden osallistua tutkimukseen vastaajan itse valitsemana ajankohtana. Internettutkimuksen hyödyntämisestä liikennetutkimusmenetelmänä on vasta vähän kokemuksia Suomessa, mutta alueellisten liikennetutkimusten tulosten perusteella Internet-tutkimus soveltuu hyvin matkapäiväkirjatutkimuksen menetelmäksi. Continue reading Tutkimusraportti: Internet-tutkimuksen soveltuvuus henkilöliikennetutkimukseen

Tutkimusraportti: Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin

Raportissa on esitetty vuonna 2011 ensimmäistä kertaa toteutetun Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin -kyselytutkimuksen päätulokset. Lisäksi raportissa on kuvattu tutkimuksen toteuttamistapa ja kyselylomakkeen muodostamisprosessi. Monipuolinen kyselyaineisto on käytettävissä myös moniin jatkoselvityksiin ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Continue reading Tutkimusraportti: Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin