Avainsana: kuljetusjärjestelmä

Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Esitys perustuu vuonna 2011 tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu Itämeren alueen toimintaympäristön kannalta merkittäviä megatrendejä ja arvioitu, miten ne vaikuttavat toimintaympäristön kehittymiseen. Lisäksi on tarkasteltu, miten tämä kehitys heijastuu Itämeren alueen kuljetusjärjestelmään Suomen näkökulmasta. Tulevaisuuden tarkastelun aikaperspektiivinä on vuosi 2020. Tavoitteena on ollut tuottaa visionäärinen kuvaus, joka palvelee erityisesti kokonaisuuden hahmottamista. Työn tulokset on koottu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkaisemaan Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot – Vaikutukset Suomen näkökulmasta -raporttiin. Continue reading Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Tutkimusraportti: Kuljetusjärjestelmän strateginen kehittäminen mallintamisen avulla

Tämä hanke, jossa joidenkin kuljetusjärjestelmän vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutuksia on arvioitu mallintamista hyödyntäen, on toteutettu Yleisen Teollisuusliiton aloitteesta ja toimeksiannosta. Työ on jatkoa KombiSuomi-työskentelylle. Mallintaminen ja skenaariotarkastelut kytkeytyvät tarpeeseen arvioida strategisella tasolla Suomen kuljetusjärjestelmän muutoksia ja muutosten vaikutuksia. Tavoitteena on tarjota välineitä ja näkökulmia kuljetusten tehostamiseen ja sen kautta elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kilpailukyvyn lisäämiseen. Continue reading Tutkimusraportti: Kuljetusjärjestelmän strateginen kehittäminen mallintamisen avulla

Polttoainekustannukset pakottavat kuljetusyrityksiä energiatehokkuuteen

Polttoaineveron korotus nosti dieselin hintaa vuodenvaihteessa. Tämä pakottaa kuljetusyrityksiä säästämään polttoainetta ja parantamaan kuljetusten energiatehokkuutta. Monipuolisten toimenpiteiden avulla ne ovatkin pienentäneet polttoaineenkulutustaan jopa neljänneksellä.

Käytetyimpiä toimenpiteitä ovat tyhjäkäynnin välttäminen, auton valinta kuljetettavan tavaraerän koon mukaan ja ajonopeuksien rajoittaminen. Yritykset ovat hyvin perillä mahdollisista toimenpiteistä kulutuksen pienentämiseksi, mutta monien toimenpiteiden todellisista vaikutuksista ei ole tarjolla riittävästi tietoa yrityksille. Pienillä kuljetusyrityksillä ei myöskään ole taloudellisia edellytyksiä kalliita investointeja vaativien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tiedot käyvät ilmi Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksesta, jossa 295 suomalaista tiekuljetusyritystä vastasi energiatehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan kustannusten pienentäminen polttoaineen hinnan noustessa on ensisijainen motivaatiotekijä energiatehokkuuden parantamisessa.

Kuljetusyrityksen ja -asiakkaan yhteistyöllä energiatehokkuutta

Monet kuljetusyritykset ovat hyvin riippuvaisia yhden asiakkaan kuljetuksista. Suurimman asiakkaan osuudeksi liikevaihdosta vastaajat arvioivat keskimäärin 65 %.

–Tällaisessa toimintaympäristössä suurimman asiakkaan odotuksilla on hyvin suuri merkitys siihen kuinka kuljetusyritys mittaa, johtaa ja raportoi energiatehokkuuttaan, sanoo tutkija Heikki Liimatainen.

Kuljetusyrityksistä kuitenkin vain 18 % kertoi kuljetusasiakkaan olevan kiinnostunut yrityksen energiatehokkuustoimenpiteistä tai alan energiatehokkuussopimukseen liittymisestä.

Asiakkaan ja kuljetusyrityksen yhteistyö kuljetusten suunnittelussa olisi vastaajien mielestä toivottavaa, mutta tämä edellyttäisi nykyistä pitkäkestoisempia kuljetussopimuksia. Toiveena on myös, että asiakkaat maksaisivat kuljetuksista enemmän, jotta kuljetusyritykset voisivat investoida energiatehokkaampaan kalustoon. Asiakkaat voisivat myös käyttää hinnan lisäksi muita kriteerejä kuljetuspalvelujen toimittajaa valitessaan. Samoin kuljetusyrittäjät toivoivat asiakkailta kuljetusten parempaa suunnittelua tyhjänä ajon vähentämiseksi ja kuormakoon kasvattamiseksi. Asiakkaat voisivat myös joustaa toimitusten aikaikkunoissa, jotta turhalta kiireeltä kuljetuksissa vältyttäisiin.

–Ensimmäinen askel yhteistyön syventämiseen on energiatehokkuuden mittaamisen ja raportoinnin kehittäminen.

Liimataisen mukaan mittaamisen ei pitäisi rajoittua vain polttoaineenkulutukseen, vaan siinä olisi otettava huomioon lastin, kuljetuskaluston ja kuljettajan vaikutus polttoaineenkulutukseen. Tavoitteena on, että jokainen kuljetustehtävä kirjataan yksityiskohtaisesti, jotta energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia pystytään arvioimaan ja hiilidioksidipäästöjä raportoimaan asiakkaille.

–Mittaamiseen ei useimmiten tarvita uusia teknisiä apuvälineitä vaan kyse on olemassa olevan tiedon paremmasta hyödyntämisestä. Tutkimuksen perusteella kuljetusyrityksillä on runsaasti kehitettävää tällä alueella, mutta kehitys kannattaa. Yksityiskohtaisen mittaamisen kautta löytyy varmasti tehokkuutta parantavia ja kustannuksia pienentäviä kehityskohteita, Liimatainen toteaa.

Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne
Tutkija Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi
Linkki tutkimusraporttiin: http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1410718

Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Tiekuljetusalalta vaaditaan muiden yhteiskunnan sektoreiden tapaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus (KULJETUS) -hankkeen tavoitteena oli

  1. ennakoida saavutetaanko alalle asetetut energiatehokkuus- ja hiilidioksidipäästötavoitteet
  2. antaa suosituksia toimenpiteistä, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää.

Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseksi Tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten, energiankulutuksen ja päästöjen yhteyksistä. Menetelmällä analysoitiin vuosien 1995–2010 tilastoja, ja analyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Lisäksi tutkimuksessa toteutettiin Internet-kysely suomalaisille tiekuljetusalan yrityksille niiden energiatehokkuuteen liittyvien asenteiden ja toimintatapojen selvittämiseksi. Continue reading Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Tutkimusraportti: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaarioita

Pienenä ja avoimena taloutena ulkomaankaupan merkitys Suomelle on suuri. Tästä kaupasta valtaosa on Itämeren merikuljetusten varassa. Toimintaympäristön muuttuessa, esimerkiksi energian hinnan kohotessa, myös Itämeren kuljetusjärjestelmään kohdistuu jatkuva muutospaine. Kyky hallita tätä muutosta vaikuttaa ratkaisevasti pitkän aikavälin kilpailukykyymme.

Tässä visionäärisessä tutkimuksessa on kartoitettu Itämeren toimintaympäristön kannalta merkittäviä megatrendejä ja arvioitu, miten ne vaikuttavat toimintaympäristön kehittymiseen ja miten tämä kehitys edelleen heijastuu Itämeren alueen kuljetusjärjestelmään Suomen näkökulmasta. Continue reading Tutkimusraportti: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaarioita

Energiatehokkuus tuo kilpailukykyä

Kuljetusalaan kohdistuva paine energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvaa jatkuvasti. Energiatehokkuuden parantaminen leikkaa kuljetusyrityksen kustannuksia ja parantaa suoraan tulosta ja kilpailukykyä. Kuljetusyrityksillä on käytettävissään laaja joukko toimenpiteitä, mutta niiden kunnollinen hyödyntäminen edellyttää energiatehokkuuden mittaamista.

Mittaaminen parantaa myös kuljetusyrityksen kilpailukykyä asiakkaiden suuntaan, koska tulevaisuudessa asiakas odottaa kuljetusyritykseltä entistä täsmällisempää tietoa kuljetusten ympäristövaikutuksista. Tämä käy ilmi Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kuljetusalan energiatehokkuuden raportointia ja tehostamistoimenpiteiden vaikutusten arviointia.

Hankkeen tärkeimpiä tuloksia on koottu TransEco-tutkimusohjelman tietokorttiin:
Liikenteen parhaita käytäntöjä -tietokortti: Energiatehokkuus tuo kilpailukykyä (pdf)

Hankkeen loppuraportti on julkaistu TTY:n julkaisusarjassa:
Kuljetusalan energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi -raportti

Lisätietoja tutkimuksesta: tutkija Heikki Liimatainen


Seminaariesitys: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen skenaariot 2016 ja 2030

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus asettaa Suomessa alan tavoitteeksi 9 prosentin parannuksen vuoteen 2016 mennessä vuosien 2001–2005 keskiarvosta EU:n energiapalveludirektiivin mukaisesti. Kuljetusyrityksistä 60 prosenttia pitäisi saada sopimuksen piiriin ennen vuotta 2016. Continue reading Seminaariesitys: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen skenaariot 2016 ja 2030

Journal article: Indicators of energy efficiency of supply chains

Energy issues have become increasingly important in supply chain management (SCM). Traditionally, the focus of the environmental impacts of SCM has been on transport chains, which are key functions in logistics. Therefore, many of the relevant measures to evaluate the energy efficiency of supply chains are related to transport chains and mileage. In order to affect transport demand and total energy consumption, the focus should be shifted from single shipments to the analysis of complete supply chains, including raw material procurement, inbound logistics, production and outbound logistics.

This paper presents examples of system boundaries and different types of indicators utilised in the measurement of the energy efficiency of supply chains. The case studies analyse the supply chains relating to the paper and metal industries. The results of these case study examples show that even in energy-intensive heavy industry, supply chain decisions can affect energy consumption significantly, although production phase dominates the overall energy consumption. Continue reading Journal article: Indicators of energy efficiency of supply chains

Tutkimusraportti: Kuljetusalan energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi

Kuljetusalaan kohdistuva paine energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvaa jatkuvasti. Tavoitteet ja kuljetusyritysten päivittäisen toiminnan todellisuus eivät kuitenkaan näytä kohtaavan. Pienyritysvaltaisella kuljetusalalla ei ole riittävästi tietoa, osaamista ja resursseja energiatehokkuuden parantamiseksi. Asiaa eivät myöskään auta energiatehokkuuteen liittyvän raportoinnin standardien puute, epäselvästi asetetut tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen seurannan vajavaisuus.

Tutkimuksen tuloksena on määritelty tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksen tavoite yhtenä energiatehokkuuden lukuarvona ensimmäistä kertaa. Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten arviointiin esitellään raportissa ylhäältä alas ja alhaalta ylös ­-menetelmät ja näihin liittyvät tietolähteet. Energiatehokkuuden raportointiin ja vaikutusten arviointiin yritystasolla liittyviä seikkoja havainnollistetaan laskentaesimerkin avulla. Continue reading Tutkimusraportti: Kuljetusalan energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi

Journal article: Trends of energy efficiency in Finnish road freight transport 1995–2009 and forecast to 2016

A framework for modeling and analyzing the energy efficiency of road freight transport is presented in this paper. This framework is tested by using the data from the Finnish Goods Transport by Road statistics. The data was enhanced by calculating the fuel consumption for each trip in the data. To calculate this, weight-fuel consumption functions were estimated for each Euro-class vehicles and road type. This is a new method for analyzing the energy efficiency of road freight transport and it could be applied also in other countries gathering freight transport data with continuous company surveys. Continue reading Journal article: Trends of energy efficiency in Finnish road freight transport 1995–2009 and forecast to 2016