Avainsana: kuljetusjärjestelmä

Tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet saavutettavissa

Heikki Liimatainen esittelee väitöskirjassaan kuusi asiantuntija-arvioihin perustuvaa skenaariota, joilla vuodelle 2030 asetetut tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet ovat saavutettavissa.

Suomen tiekuljetusalan hiilidioksidipäästöt ovat vakiintuneet noin 2,3 miljoonaan tonniin 2000-luvulla. EU:n liikennepolitiikkaa ohjaavan valkoisen kirjan mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tasaisella vähennystahdilla tämä tarkoittaa noin 1,6 miljoonan tonnin päästötavoitetta vuodelle 2030.

Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rautatiekuljetusten infrastruktuuriin investoimalla, lisäämällä yhteistyötä, tarjoamalla investointitukea logistiikkayrityksille vähäpäästöisen kaluston hankintaan ja kehittämällä standardoitua kuljetusten päästöjen raportointia yritysten ympäristöystävällisyyden vertailemiseksi.

– Päästöjen vähentäminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla toimitusketjun hallinnan tasoilla. Monet toimenpiteistä ovat myös kustannustehokkaita polttoainekulujen pienentyessä. Päästö- ja kustannusvaikutusten todentaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa mittaamista, Liimatainen sanoo.

Hän esittelee väitöskirjassaan skenaarioita, joissa tiekuljetusten kysyntä on hyvin erilaista, mutta päästöt lähellä tavoitetasoksi määritettyä 1,6 miljoonaa tonnia.

Asiantuntijat eivät usko tavarakuljetusten siirtyvän raiteille

1,6 miljoonan tonnin päästötavoitteen saavuttaminen on mahdollista, ja siihen on asiantuntijoiden laatimien skenaarioiden mukaan useita erilaisia reittejä. Perusskenaariossa tiekuljetusten päästöt laskevat merkittävästi, koska kuorma-autojen polttoaineenkulutus laskee, keskikuorma kasvaa, tyhjänä ajo vähenee ja biopolttoaineita käytetään nykyistä laajemmin. Kuljetusten laajamittaista siirtymistä tieltä raiteille asiantuntijat eivät odota.

– Myös tavaroiden arvo suhteessa kuljetustarpeeseen nousee asiantuntijoiden perusennusteessa merkittävästi. Tavoitetaso kuitenkin saavutetaan, vaikka talouskasvun vaikutuksesta päästöt nousisivat lähes 3 miljoonaan tonniin ilman muita muutoksia.

Tiekuljetusten kysyntä ja tehokkuus riippuu toimialojen taloudellisesta kehityksestä. Suomessa metsäteollisuuden merkityksen pieneneminen ja teknologiateollisuuden kasvu ovat vähentäneet kuljetusten kysyntää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Samalla kuitenkin siirtyminen massatavaran kuljetuksesta kappaletavaroiden kuljettamiseen on pienentänyt keskikuormia ja siten heikentänyt tiekuljetusten energiatehokkuutta.

– Toimialojen taloudellinen kehitys vaikuttaa päästöihin myös tulevaisuudessa. Tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei pidä rajoittaa, mutta tiekuljetusten päästöjen kehitystä voidaan ohjata, Liimatainen toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 17.5.

Diplomi-insinööri Heikki Liimataisen liikenne- ja kuljetustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport (“Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 17.5.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund (VTT). Tilaisuutta valvoo professori Jarkko Rantala TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

Heikki Liimatainen (29) asuu Jyväskylässä ja työskentelee tutkijana TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Lisätietoja: Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9


Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Research on the future of carbon dioxide (CO2) emissions of road freight transport in Finland is reported in this paper. Delphi method is utilized to forecast the changes of GDP and seven indicators which determine the CO2 emissions of road freight. Continue reading Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Tutkimusraportti: Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut

Liikenteen turvallisuuden parantaminen ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ovat kaksi keskeistä tavoitetta, jotka liittyvät kestävän liikenteen kehittämiseen. Turvallisuutta voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia vähentää osin samoilla toimenpiteillä. Voi olla myös tilanteita, joissa turvallisuuden parantamiseksi tehtävä toimenpide lisää kielteisiä ympäristövaikutuksia tai ympäristöhaittojen vähentämiseksi tehtävä toimenpide heikentää turvallisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata liikenteen turvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin ja erityisesti -toimenpiteisiin liittyviä synergioita ja vastakkainasetteluja. Tutkimuksen ovat tilanneet Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto, ja se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Liikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut

Journal article: The impact of sectoral economic development on the energy efficiency and CO2 emissions of road freight transport

The branches of economy differ in the amount and characteristics of freight transport services they require and use. Thus, different branches also have different energy efficiencies and carbon dioxide emissions from transport. Previous research has highlighted a serious lack of data inhibiting the understanding of these issues.

Continue reading Journal article: The impact of sectoral economic development on the energy efficiency and CO2 emissions of road freight transport

Tutkimusraportti: Suomen meriliikenteen skenaariot 2030

Suomen meriliikenteen strategian laatiminen käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön johdolla syksyllä 2012. Strategian on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Meriliikenteen strategialla pystytään tukemaan toivottavaa kehitystä. Siksi on tärkeä tunnistaa erilaisia tulevaisuuden kehittymisvaihtoehtoja ja aktiivisesti vaikuttaa toivottavan tulevaisuuden toteutumiseen.

Tämä tutkimus tukee meriliikenteen strategian valmistelua ja erityisesti meriliikenteen kokonaisuuden ja sen eri osa-alueiden hahmottamista. Siinä on kuvattu Suomen meriliikenteen toimintaympäristön kehittymisen kannalta keskeisiä tekijöitä, niiden vaihtoehtoisia tulevaisuuden tiloja ja laadittu näitä yhdisteleviä loogisia tulevaisuuskuvia ja skenaarioita merenkulun tulevaisuudesta. Tulevaisuuden tarkastelun aikaperspektiivinä on vuosi 2030. Tutkimuksen ovat tilanneet liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, ja se on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Suomen meriliikenteen skenaariot 2030

Research report: Mining industry in Finland and Sweden

The Bothnian corridor is a vital  transport infrastructure for the economies of Finland and Sweden connecting them to the European network. This corridor is especially important for heavy industry transportation and the importance is increasing due to the development of mining industry and its raw material transportation.

This study is related to the Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) project’s WP5 called Economic impact of infrastructure on regional and industrial growth. It was issued to study the industrial future of Bothnian corridor area concentrating on mining and refining industries. The studied themes were transport infrastructure, the utilization of economic energy, and the potential for the development of refining industry. Also the influence of these themes on the Northern Central Europe was studied. The study was performed by VTT Technical Research Centre of Finland and Tampere University of Technology during February–May 2012. It is based on a review of previous research and available databases, on specialist interviews, on an internal workshop and on the knowledge and experience of the project group. Continue reading Research report: Mining industry in Finland and Sweden

Diplomityö: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen vertailu

Tiekuljetukset ovat elinehto nykyiselle kaupankäynnille ja tavaroiden liikkumiselle. Samaan aikaan tiekuljetukset aiheuttavat merkittävän osan ympäristölle haitallisista hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat hälyttävän paljon väheneviä fossiilisia polttoainevarantoja. Tässä työssä tutkitaan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kehitystä vuosina 2000–2010. Työn tavoitteena on löytää mahdolliset yhtenevyydet ja eroavaisuudet maiden tiekuljetusalan historiallisessa kehityksessä ja etsiä niille mahdolliset selitykset. Continue reading Diplomityö: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen vertailu

Tutkimusraportti: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

Tutkimuksen tavoitteena on ollut luoda liikenteen kehityskuva olemassa olevien arvioiden sekä asiantuntijanäkemysten perusteella. Työssä on muodostettu perusteltu näkemys siitä, mihin suuntaan Suomen henkilö- ja tavaraliikenne on kehittymässä pitkällä aikavälillä, vuoteen 2035. Lisäksi esitetään kuusi entä jos -­tarkastelua yksittäisten merkittävien muutosten vaikutuksista liikenteeseen. Tutkimus on tehty Liikenneviraston toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuutta. Tavoitteena oli selvittää näiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ennakoida, saavutetaanko asetetut tavoitteet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseen tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten ja päästöjen yhteyksistä. Tämä analyysi tehtiin vuosille 1995–2010 ja tilastoanalyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Työn tulokset on julkaistu raportissa Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus. Continue reading Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Seminaariesitys: Tiekuljetusjärjestelmän tulevaisuuskuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten perustana

Markkina- ja hankinta-alueet ovat globalisoituneet ja elinkeinoelämän toiminta-alueena ja ainakin kilpailuympäristönä on koko maailma. Tämä koskee myös kuljetusjärjestelmiä, niiden ominaisia käyttöalueita ja lainalaisuuksia sekä niiden kehitystarpeita. Tässä toimintaympäristössä ja kehityksessä on oleellista myös kuljetusjärjestelmien eri osa-alueiden, niiden toimintaperiaatteiden, ohjauskeinojen ja yhteensopivuuden hallinta.

Voidaan todeta tiekuljetusalan tutkimustoiminnan olevan alan merkitykseen verrattuna täysin laiminlyöty. Tähän Suomella ei ole pitkällä aikavälillä varaa tarkastellaan tilannetta sitten kansalaisten tai elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteena tulisikin olla nostaa alan kilpailukykyä, elinvoimaisuutta, varmistaa elinkeinoelämälle kustannustehokkaat kuljetuspalvelut yhä kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa sekä myös auttaa kuljetusalaa vastaamaan erilaisiin toimintaympäristöön liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita asetetaan muun muassa EU-tasolla. Continue reading Seminaariesitys: Tiekuljetusjärjestelmän tulevaisuuskuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten perustana