Avainsana: kävely

Tutkimusraportti: Liikkuminen – liikennettä ja liikuntaa

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät velvoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ovat kiristyneet. Samaan aikaan huoli väestön terveydentilasta (ylipaino, vähäinen liikunta) ja liikunnan kallistumisesta kasvaa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiminen kulkutapoina edistää kansanterveyttä, on edullista ja vähentää liikenteen tuottamia kasvihuonekaasujen päästöjä, joten siksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen kannattaa panostaa yhteiskunnan taholta.

Continue reading Tutkimusraportti: Liikkuminen – liikennettä ja liikuntaa

Pedia – kävelyn hakuteos tuo kävelytiedon kaikkien saataville

Kävelyn edistäminen on yksi tärkeimmistä keinoista liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä ja kaupunkien elävöittämisessä. Jotta kävelyn edistämiselle asetetut korkeat tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, tulee suunnittelijoilla, virkamiehillä ja päättäjillä olla viimeisin tieto kävelyn suunnittelusta ja edistämisestä. Osana kävelyn tietotarpeita kartoittavaa Uusin askelin kohti elinvoimaista kaupunkia -hanketta toteutettiin Pedia – kävelyn hakuteos, joka tarjoaa laajasti tietoa kävelyliikenteestä. Continue reading Pedia – kävelyn hakuteos tuo kävelytiedon kaikkien saataville

Book: Vitality from walking and cycling

The promotion of walking and cycling is a key question when improving the vitality of our cities. This book brings together information on walking and cycling for the base of urban planning for planners and decision makers. The book will hopefully increase enthusiasm and knowledge on how to develop walking and cycling conditions in cities. Continue reading Book: Vitality from walking and cycling

Kirja: Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – Toimenpidesuosituksia kaupungeille

Kaupunkikeskustojen liikennemäärän kasvu aiheuttaa ongelmia eurooppalaisissa kaupungeissa yhä enenevässä määrin ympäristöhaittojen lisääntymisenä, liikenteen ruuhkautumisena sekä liikenneturvallisuuden vähenemisenä. Samat ongelmat ovat ajankohtaisia myös suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Pyöräilyn ja kävelyn lisääminen vähentävät haittoja, minkä vuoksi eri puolilla maailmaa on lähdetty vahvasti edistämään lihasvoimaista liikkumista. Monet Keski-Euroopan kaupungit ovat edelläkävijöitä pyöräilyn ja kävelyn kehittämisessä, joten eri puolilta maailmaa otetaan niistä mallia. Tässä kirjassa sovelletaan parhaimpia eurooppalaisia käytäntöjä Suomeen ja esitetään toimenpidesuosituksia suomalaisille kaupungeille. Suositukset antavat näkökulmia, ratkaisumalleja sekä virikkeitä kaupunkiseutujen ja kuntien sekä valtionhallinnon suunnittelijoille ja päättäjille. Yksi kuva puhuu paljon, joten tuloksia on havainnollistettu sadoilla värikuvilla. Continue reading Kirja: Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – Toimenpidesuosituksia kaupungeille

Tehokkaampaa autoilua

Suomessa on liikenteessä 2,6 miljoonaa henkilöautoa, joiden keski-ikä on noin 12 vuotta. Kunnianhimoisten hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden edessä on Suomessakin puhuttu paljon autokannan uudistamisesta päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähentäminen uuden autotekniikan kautta on kuitenkin hidasta nykyisillä autojen käyttötavoilla.

Keskimääräinen suomalainen auto on liikenteessä 30 minuuttia vuorokaudessa ja silloinkin kyydissä on keskimäärin vain 1,4 henkilöä. Auton tuottamana matkustussuorite on noin 70 henkilökilometriä vuorokaudessa. Teoreettisesti henkilöauton kuljetuskapasiteetti on vähintään 2000 hkm vuorokaudessa (13 tuntia liikenteessä keskinopeudella 30 km/h, kyydissä 5 henkilöä). Henkilöauton kuljetuskapasiteetista käytetään siis n. 3 %.

Autoa voisi käyttää tehokkaamminkin. Suomessakin toimii autojen yhteiskäyttöyrityksiä ja kimppakyytipalveluja, kuten City Car Club ja GreenRiders. Uusin innovaatio on yksityisautojen vuokrauspalvelut, kuten ranskalainen Buzzcar ja amerikkalainen RelayRides. Ei liene mahdotonta yhdistää nämä konseptit ”yksityisautojen kimppayhteiskäytöksi”, jolla autojen käyttöaste saadaan nostettua aivan uudelle tasolle.  Jos samaan konseptiin saadaan vielä yhdistettyä valtakunnan kaikissa joukkoliikennevälineissä matkustaminen ja kaupunkipyörien vuokraus yhdellä kuukausilaskulla jälkikäteen maksettuna, alkaa 2000-luvun kestävä liikennejärjestelmä olla kasassa.

Saumaton joukkoliikenne ja hyvät pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuudet vähentävät henkilöauton osuutta matkustussuoritteesta. Kimppakyyti vähentää matkustussuoritteen täyttämiseksi tarvittavaa henkilöautojen liikennesuoritetta ja jäljelle jääneet kilometrit ajetaan puhtaammin, koska tehokkaassa yhteiskäytössä olevat vanhat autot kuluvat nopeasti ja yhteiskäytön tulot mahdollistavat uusimpien vähäpäästöisten autojen hankinnan. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa päästäisiin pitkälle henkilöautojen tehokkaammalla käytöllä.

Liikenteen ympäristövaikutukset -kurssilla pohditaan näitäkin asioita jälleen tänä syksynä.

Tamperelaiset antoivat aktiivisesti palautetta elinympäristönsä kehittämiseksi

Tampereen kaupunki on viime vuoden ja alkuvuoden aikana kerännyt asukkailta näkemyksiä elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi kaupunkiympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista.

Kysely toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tekesin rahoittaman Urbaani arki -tutkimushankkeen kanssa. Kyselyyn osallistui yli 3 000 vastaajaa. Tutkimuksella saatiin erittäin arvokasta lähtötietoa elinympäristön suunnittelun pohjaksi. Koska kehittämiskohteet ja ympäristön laatuarvioinnit on merkitty kartalle, niitä on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina monipuolisesti alueiden kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä palveluverkon suunnittelussa.

Asukkaat arvostavat tunnelmaa ja toimintamahdollisuuksia

Oman asuinympäristönsä palveluille asukkaat antoivat melko hyviä kokonaisarvioita. Virkistysalueisiin asukkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä eri alueilla. Sen sijaan kauppapalvelut sekä pankki- ja postipalvelut herättivät monilla alueilla tyytymättömyyttä. Asukkaat arvioivat kyselyssä kartalla oman elinympäristönsä ulkoista ilmettä, ympäristön tunnelmaa, toimintamahdollisuuksia ja sosiaalista ilmapiiriä.

Eniten palautetta vastaajat antoivat ympäristönsä ulkoisesta ilmeestä. Ympäristön ulkoiseen ilmeeseen ja tunnelmaan olivat tyytyväisimpiä Olkahisissa, Hallilassa, Ruotulassa, Amurissa ja Petsamossa asuvat. Toimintamahdollisuudet arvioitiin parhaaksi Amurissa, Kalevassa, Hervannassa ja Tammelassa. Sosiaaliselle ilmapiirille annettiin lähes kaikilla osa-alueilla huonompia yleisarvosanoja kuin ympäristön tunnelmalle, ulkoiselle ilmeelle ja toimintamahdollisuuksille.

Keskustassa ulkoista ilmettä ja ympäristön tunnelmaa arvioitiin myönteiseksi erityisesti Koskenrannassa, Patosillan ympäristössä, Finlaysonin alueella, Sorsapuistossa, Laukontorilla, Tammelan torilla ja Näsinpuistossa. Kielteisiä arvioita annettiin erityisesti rautatieaseman ja Keskustorin ympäristöstä, yleisesti Hämeenkadun ympäristöstä, Kuninkaankadun pohjoisosasta sekä Tullin ja Sorin alueesta.

Pyöräilyolosuhteista paljon kehittämisehdotuksia

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa myös oman elinympäristönsä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita ja kuvasivat kartalle käyttämiään tärkeitä reittejä. Keskustassa asuvat olivat selvästi muualla asuvia tyytymättömimpiä asuinalueensa pyöräilyolosuhteisiin. Keskustassa ja sen reunamilla asuvat antoivat myös eniten palautetta pyörätieverkon kehittämiseksi.

Ankeiksi jalankulku- ja pyöräily-ympäristöiksi arvioitiin useimmiten ne reitit, jotka kulkevat isojen teiden tai katujen vierellä. Yleisimpiä havaittuja ongelmia olivat korkeat reunakivet, autojen ehdoilla toimiva valo-ohjaus, kapeat jalkakäytävät, suojateiden puute, opasteiden puute sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteisessä käytössä olevien väylien tilanjako-ongelmat. Pyörällä liikkuvat merkitsivät kartalle erityisesti turvallisuuden kannalta ongelmallisia reittejä.

Uusia jalankulku- ja pyöräreittitoiveita kartalle hahmoteltiin lähes 600. Eniten uusia reittejä ehdotettiin muun muassa keskustaan, Lielahteen, Iidesjärven ympäristöön, Koivistonkylään ja Tohloppiin. Suurin osa toiveista liittyi uusiin pyöräreitteihin. Varsinkin järvien rannoille toivottiin korkealuokkaisia pyöräilyyn ja jalankulkuun soveltuvia reittejä.

Joukkoliikennepalveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä

Joukkoliikennepalveluihin tyytyväisiä olivat erityisesti keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa asuvat. Huonoimmiksi oman asuinalueensa joukkoliikennepalvelut arvioivat Tampellassa, Vehmaisissa, Lukonmäessä ja Hallilassa asuvat. Myös joukkoliikenteen reittitoiveita annettiin kyselyssä paljon, suurin osa niistä koski uusia linja-autoreittejä tai katuratikkaa.

Uusia bussireittejä esitettiin esimerkiksi Armonkallion alueelle, Härmälän ja TAYSin välille. Lisäksi toivottiin uusia poikittaislinjoja ja keskustan ohittavia nopeita itä-länsi-suuntaisia linjoja. Uusien linjojen lisäksi palautetta annettiin nykyisten linjojen aikatauluista varsinkin iltaisin, viikonloppuisin ja yöliikenteessä.

Kartalle merkittiin paljon yksittäisiä kehittämiskohteita

Vastaajilla oli kyselyssä lisäksi mahdollista merkitä kartalle yksittäisiä kohennettavia paikkoja, poistettavia kohteita ja uusia rakennuksia. Eniten kohennettavia kohteita nostettiin esille viherverkon, liikenneolosuhteiden ja asumisen aihealueista. Eniten kohentamiskohteita merkittiin kartalle Hervannassa, keskustassa, Kaukajärvellä, Santalahden alueella, Nekalassa ja Hatanpäällä.

Kohennettavia kohteita olivat yleisimmin epäsiistit, epäviihtyisät vastaajan mielestä huonosti kaupunkiympäristöön sopivat alueet tai rakennukset. Myös liikenneympäristö keräsi paljon kohennusehdotuksia, erityisesti teiden varsien istutukset ja katujen yleisilme sekä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö nousivat usein esille kohentamiskohteina. Paljon palautetta annettiin myös puistojen, virkistysalueiden ja kaupunkiluonnon kehittämiseksi.

Uusia rakennuksia toivottiin eniten Linnainmaalle, Kalevanharjulle, Tammelaan ja Nalkalaan sekä Hatanpäälle, Tullin alueelle ja Lielahteen. Yleisimmin uudet toivotut rakennukset olivat asuinrakennuksia, palvelu- tai liikerakennuksia tai vapaa-ajan kohteita.


Tiedotteen teksti: Hanna Kalenoja
Tiedote on julkaistu myös Tampereen kaupungin sivuilla 8.6.2012.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0290

Tutkimusraportti ja kyselyn tulosten esittely Tampereen kaupungin sivuilla


Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011–2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki ‐tutkimushanketta, joka kuuluu Tekesin Tila-tutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavat Aalto‐yliopiston yhdyskuntasuunnittelun täydennys‐ ja koulutuskeskus YTK ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Continue reading Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma täsmentää tuoreet, vuoden 2012 alussa valmistuneet valtakunnalliset kävelyn ja pyöräilyn linjaukset kaupunkiseudulle sopiviksi. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visiona 2030 on, että kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi nykyistä enemmän ja että kaupunkiseutu on kestävän liikkumisen esimerkkialue Suomessa. Visio saavutetaan kolmen stategisen tavoitteen avulla: Continue reading Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030

Tutkimusraportti: Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa

Tässä työssä perehdytään pyöräilyn ja kävelyn olosuhteisiin kahdeksassa Suomen kaupungissa, jotka ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Pori, Lappeenranta, Hyvinkää ja Porvoo. Aineistoa olosuhteista saatiin PYKÄLÄ-projektin osana toteutetun pyöräily- ja kävelyolosuhdekyselyn vastauksista. Continue reading Tutkimusraportti: Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa

Book: Best European practices in promoting cycling and walking

European countries are forerunners in promoting cycling and walking. Planners and decision makers from all over the world travel to Europe to study the best practices. Now the best European practices have been gathered to one book. Transport Research Centre Verne in Tampere University of Technology published a brand new book The best European practices in promoting cycling and walking. Continue reading Book: Best European practices in promoting cycling and walking