Avainsana: kaupunkiliikenne

Ote Manchesteriin tehdystä palvelutasokartasta

Diplomityö: Kaupunkiliikenteen järjestämistavan vaikutus palvelutasoon

Urbanisaatio on globaali megatrendi, joka luo paineen kaupunkien liikenteen järjestämiseksi mahdollisimman toimivasti, ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti. Joukkoliikenteellä voidaan vastata kasvavien kaupunkien liikenteen haasteisiin, mutta tehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen myös maksaa kaupungeille. Suomessa pitkämatkaisen linja-autoliikenteen deregulaation seurauksena kysyntä ja tarjonta ovat kasvaneet ja lippujen hinnat ovat alentuneet. Voisiko myös kaupunkijoukkoliikenne hyötyä markkinaehtoisuudesta?

Continue reading Diplomityö: Kaupunkiliikenteen järjestämistavan vaikutus palvelutasoon

Mennään robottibussilla

Tänä syksynä nähtiin Tampereen Hervannassa välähdys lähitulevaisuuden joukkoliikenneratkaisusta, kun autonomiset, ns. robottibussit operoivat Hervannan keskustan ja Tampereen teknillisen yliopiston välillä osana 6Aika-kaupunkien SOHJOA-hanketta (Suomen Olosuhteet Huomioiva Joukkoliikenteen Omatoiminen Ajoneuvo). Busseja oli ajettu loppukesän ja syksyn aikana jo Helsingin Hernesaaressa ja Espoon Otaniemessä. Tampereen teknillinen yliopisto on mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämässä SOHJOA-hankkeessa mm. tutkiakseen matkustuskäyttäytymistä ja autonomisen liikenteen potentiaalia joukkoliikenteen liityntäliikenneratkaisuna.

Continue reading Mennään robottibussilla

Book: Vitality from walking and cycling

The promotion of walking and cycling is a key question when improving the vitality of our cities. This book brings together information on walking and cycling for the base of urban planning for planners and decision makers. The book will hopefully increase enthusiasm and knowledge on how to develop walking and cycling conditions in cities. Continue reading Book: Vitality from walking and cycling

Väitöskirja: Aloittelijasta mestariksi – Pyöräilyn kasvuun vaikuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tuottaa tietoa, millä toimenpiteillä pyöräilyn kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa kaupunkiliikenteessä. Erityinen kiinnostus kohdistuu siihen, mitkä toimenpiteet kaupunkien täytyy tehdä, jotta kulkutapaosuus on mahdollista kasvattaa yli 15 prosenttiin ja edelleen yli 30 prosenttiin. Nämä rajat pohjautuvat EU-rahoitteisessa PRESTO-projektissa (2009−2012) kehitettyyn malliin, jossa kaupungit jaettiin pyöräilyn kulkutapaosuuden mukan kolmeen luokkaan: aloittelijat, nousijat ja mestarit.

Continue reading Väitöskirja: Aloittelijasta mestariksi – Pyöräilyn kasvuun vaikuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa

Kaupunkipyöräilyn suosioon vaikuttaa pyöräteiden laatu, ei määrä

Kaupungeissa pyöräillään enemmän, jos niissä on hyvät pyörätiet, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko ja etenkin pyöräilymyönteiset päättäjät, väittää diplomi-insinööri, teologian maisteri Kalle Vaismaa. Hän tutki väitöstyössään, miten kaupunkiliikkujat saataisiin vaihtamaan neljä pyörää kahteen. Vaismaan väitöskirja on ensimmäinen Suomessa tehty pyöräilyn edistämiseen liittyvä väitöskirja. Väitöstilaisuus on oivaan aikaan, sillä se osuu kansalliselle pyöräilyviikolle.

Continue reading Kaupunkipyöräilyn suosioon vaikuttaa pyöräteiden laatu, ei määrä

Tutkimusraportti: Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa

Pysäköintijärjestelyillä on suuri merkitys keskustan vetovoiman ja viihtyisyyden näkökulmasta. Kaupunkikeskustoissa pysäköinti on tärkeä osa liikennejärjestelmää, ja vaikuttaa matkojen suuntautumiseen, kulkutavan valintaan ja myös laajemmin liikkumistottumuksiin. Tässä tutkimuksessa on kerätty tietoa Tampereen keskustan pysäköinnin nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Continue reading Tutkimusraportti: Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa

Conference presentation: From seat to saddle – How to get people to cycle

Traffic and urban planning is a powerful way to promote active mobility in cities. Cycling should be faster, easier and more convenient way to move than using car. Then bicycle is a real alternative and people may more likely choose bicycle instead of car. It requires short cuts to cyclists when car drivers have to make detours.  It is enabled in comprehensive traffic network plan that is based on cycling-friendly policy in a city. Continue reading Conference presentation: From seat to saddle – How to get people to cycle

Tutkimusraportti: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Vyöhykemenetelmä antaa monia mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnitteluun ja analysointiin. Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelussa kaupunkiseudut jaetaan jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin alueen sijaintiin ja joukkoliikenteen palvelutasoon perustuvien kriteereiden avulla. Continue reading Tutkimusraportti: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Mistä Hervantaan tullaan töihin?

Merkittävä työpaikkakeskittymä

Hervanta on Tampereen yksi merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä keskustan, Hatanpään ja TAYS:n alueiden ohella. Hervannassa oli vuonna 2009 yhteensä 11000 työpaikkaa, joista valtaosa on kaupan-, teollisuuden- ja opetusalan työpaikkoja.

Tampereella on havaittavissa muutama selkeä työpaikkakeskittymä (menetelmä: kiinteäsäteinen estimointi IDW, aineisto: © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

Hervanta houkuttelee työntekijöitä monesta ilmansuunnasta

Työmatka-aineiston avulla voidaan selvittää työmatkojen suuntautumista koti- ja työpaikan koordinaatin avulla. Hervannan työmatka-aineisto tarkasteaessa havaitaan, että yli puolessa (56,7 %) Hervantaan tulevista työmatkoista työntekijän kotipaikka on Tampereella. Toiseksi eniten työmatkoja Hervantaan saapuu Kangasalta (8,3 %) ja kolmanneksi eniten Lempäälästä (6,5 %). Nokialta (4,9), Ylöjärveltä (4,6) ja Pirkkalasta (3,9) Hervantaan saapuu yhteensä noin tuhat työmatkalaista.

Siitä, miten Hervantaan päätyvät työmatkat kuormittavat liikenneverkkoa, on visualisoitu oheiseen kuvaan. Reitityksen perusteena on käytetty lyhintä mahdollista reittiä tie- ja katuverkkoa pitkin mitattuna. Jos reitityksen perusteena olisi ollut matka-aika, niin Kekkosentie olisi saanut todennäköisesti enemmän kuormitusta.

(menetelmä: lyhyimmän polun menetelmä, aineisto © YKR/SYKE, kartta: © OpenStreetMap CC-BY-SA)

———————————————————————

Analyyseissä käytetty lähdeaineisto:

Työpaikat 2009, Työmatkat 2009. YKR/SYKE.

Aineistolähde:

  • Väestölaskenta 1980, väestölaskenta 1985, Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhde-aineistot, verotietokanta (Verohallitus), työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus)
  • työpaikat-aineistossa yhteensä 11000 matkaa Hervannan alueella
  • työmatka-aineistossa yhteensä 8000 Hervantaan saapuvaa matkaa eli n. 3000 matkaa on salattu tietosuojaan perustuen

Tampereen suunnittelualueet

http://palvelut2.tampere.fi/tietovaranto/tietovaranto.php?id=19

Digiroad-tietoverkko

www.digiroad.fi/

 

Kirja: Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – Toimenpidesuosituksia kaupungeille

Kaupunkikeskustojen liikennemäärän kasvu aiheuttaa ongelmia eurooppalaisissa kaupungeissa yhä enenevässä määrin ympäristöhaittojen lisääntymisenä, liikenteen ruuhkautumisena sekä liikenneturvallisuuden vähenemisenä. Samat ongelmat ovat ajankohtaisia myös suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Pyöräilyn ja kävelyn lisääminen vähentävät haittoja, minkä vuoksi eri puolilla maailmaa on lähdetty vahvasti edistämään lihasvoimaista liikkumista. Monet Keski-Euroopan kaupungit ovat edelläkävijöitä pyöräilyn ja kävelyn kehittämisessä, joten eri puolilta maailmaa otetaan niistä mallia. Tässä kirjassa sovelletaan parhaimpia eurooppalaisia käytäntöjä Suomeen ja esitetään toimenpidesuosituksia suomalaisille kaupungeille. Suositukset antavat näkökulmia, ratkaisumalleja sekä virikkeitä kaupunkiseutujen ja kuntien sekä valtionhallinnon suunnittelijoille ja päättäjille. Yksi kuva puhuu paljon, joten tuloksia on havainnollistettu sadoilla värikuvilla. Continue reading Kirja: Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – Toimenpidesuosituksia kaupungeille