Avainsana: joukkoliikenne

Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää kaukojunaliikenteen eri asiakasryhmien kokeman epätäsmällisyyden arvoa sekä erilaisten tekijöiden vaikutusta siihen, miten junamatkustajat kokevat junan myöhästymisen tai myöhästymisen mahdollisuuden. Tutkimus on toteutettu Liikenneviraston ja VR:n toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tutkimusraportti: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Vyöhykemenetelmä antaa monia mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnitteluun ja analysointiin. Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelussa kaupunkiseudut jaetaan jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin alueen sijaintiin ja joukkoliikenteen palvelutasoon perustuvien kriteereiden avulla. Continue reading Tutkimusraportti: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Tutkimusraportti: Norjan valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä

Valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän sekä aikataulu- ja reittioppaan kehittäminen on kirjattu Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan. Tässä selvityksessä on tutkittu Norjan yhteiskäyttöisen lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottoprosessia sekä teknisiä ratkaisuja. Tavoitteena on ollut selvittää, missä määrin Norjan tekniset ratkaisut olisivat hyödynnettävissä Suomen järjestelmää rakennettaessa, kuinka järjestelmän taustaorganisaatio on järjestäytynyt sekä mitä norjalaisten kokemusten perusteella tulee ottaa huomioon otettaessa käyttöön yhteiskäyttöistä lippu- ja maksujärjestelmää. Continue reading Tutkimusraportti: Norjan valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä

Seminaariesitys: Muuttiko Kerava–Lahti-oikorata matkustamista?

Esitys perustuu tänä vuonna valmistuneeseen diplomityöhön, jonka aiheena on kulkutavan valinta Kerava−Lahti-oikoradan vaikutusalueella. Työssä käsitellään kulkutavan valintaa, kulkutavan muutosten arvioinnin menetelmiä sekä kulkutapamuutosten jälkiarviointia. Aineistoanalyysissa on selvitetty muun muassa kulkutapavalintojen taustalla olevia tekijöitä sekä kulkutavan muutospotentiaalia. Lisäksi vertailukohteena työssä käsitellään ruotsalaista Sveanmaan oikorataa. Työ on julkaistu Liikenneviraston julkaisusarjassa nimellä Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella. Continue reading Seminaariesitys: Muuttiko Kerava–Lahti-oikorata matkustamista?

Seminaariesitys: Koko Sveitsi yhdellä lipulla

Selvitys Sveitsin yhteislippujärjestelmästä on osa Liikennevirastolle tehtyä projektia, jossa perehdyttiin keinoihin edistää joukkoliikennettä kolmen case-esimerkin avulla: Ranskan joukkoliikennevero, Ranskan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma sekä Sveitsin yhteislippujärjestelmä. Projektin tulokset on julkaistu raportissa Joukkoliikenteen edistämiskeinoja – eurooppalaisia esimerkkejä. Continue reading Seminaariesitys: Koko Sveitsi yhdellä lipulla

Tehokkaampaa autoilua

Suomessa on liikenteessä 2,6 miljoonaa henkilöautoa, joiden keski-ikä on noin 12 vuotta. Kunnianhimoisten hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden edessä on Suomessakin puhuttu paljon autokannan uudistamisesta päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähentäminen uuden autotekniikan kautta on kuitenkin hidasta nykyisillä autojen käyttötavoilla.

Keskimääräinen suomalainen auto on liikenteessä 30 minuuttia vuorokaudessa ja silloinkin kyydissä on keskimäärin vain 1,4 henkilöä. Auton tuottamana matkustussuorite on noin 70 henkilökilometriä vuorokaudessa. Teoreettisesti henkilöauton kuljetuskapasiteetti on vähintään 2000 hkm vuorokaudessa (13 tuntia liikenteessä keskinopeudella 30 km/h, kyydissä 5 henkilöä). Henkilöauton kuljetuskapasiteetista käytetään siis n. 3 %.

Autoa voisi käyttää tehokkaamminkin. Suomessakin toimii autojen yhteiskäyttöyrityksiä ja kimppakyytipalveluja, kuten City Car Club ja GreenRiders. Uusin innovaatio on yksityisautojen vuokrauspalvelut, kuten ranskalainen Buzzcar ja amerikkalainen RelayRides. Ei liene mahdotonta yhdistää nämä konseptit ”yksityisautojen kimppayhteiskäytöksi”, jolla autojen käyttöaste saadaan nostettua aivan uudelle tasolle.  Jos samaan konseptiin saadaan vielä yhdistettyä valtakunnan kaikissa joukkoliikennevälineissä matkustaminen ja kaupunkipyörien vuokraus yhdellä kuukausilaskulla jälkikäteen maksettuna, alkaa 2000-luvun kestävä liikennejärjestelmä olla kasassa.

Saumaton joukkoliikenne ja hyvät pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuudet vähentävät henkilöauton osuutta matkustussuoritteesta. Kimppakyyti vähentää matkustussuoritteen täyttämiseksi tarvittavaa henkilöautojen liikennesuoritetta ja jäljelle jääneet kilometrit ajetaan puhtaammin, koska tehokkaassa yhteiskäytössä olevat vanhat autot kuluvat nopeasti ja yhteiskäytön tulot mahdollistavat uusimpien vähäpäästöisten autojen hankinnan. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa päästäisiin pitkälle henkilöautojen tehokkaammalla käytöllä.

Liikenteen ympäristövaikutukset -kurssilla pohditaan näitäkin asioita jälleen tänä syksynä.

Tutkimusraportti: Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella

Tutkimuksessa on selvitetty vuonna 2006 liikenteelle avatun Kerava–Lahti-oikoradan vaikutuksia kulkutavan valintaan. Tutkimuksen analyysit perustuvat pääosin Lahden moottoritien ja Kerava–Lahti-oikoradan jälkeen-vaiheen vaikutusselvitystä varten keväällä 2011 kerättyihin kyselytutkimusaineistoihin. Aineistoja on käsitelty tutkimuksessa pääsääntöisesti SPSS-ohjelmistolla ristiintaulukoinnin avulla. Oikoradan vertailukohteena on tarkasteltu Sveanmaan oikorataa Ruotsissa. Continue reading Tutkimusraportti: Kulkutavan valinta Kerava–Lahti-oikoradan vaikutusalueella

Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen edistämiskeinoja – eurooppalaisia esimerkkejä

Ilmastonmuutosten vaikutusten vähentämisessä, yhdyskuntarakenteen hajaantumisen estämisessä ja monipuolisten liikkumismahdollisuuksien lisäämisessä joukkoliikenteen kehittäminen on yksi tärkeimmistä keinoista. Vielä tällä hetkellä Suomi pärjää joukkoliikenteen palvelutason ja kulkutapaosuuden eurooppalaisessa vertailussa melko kehnosti. Viime vuosina joukkoliikenteen edistämiselle on kuitenkin asetettu suuria valtakunnallisia tavoitteita. Niiden saavuttaminen edellyttää tulevien vuosien aikana laajan keinovalikoiman hyödyntämistä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on koota esimerkkejä siitä, mitkä menestystekijät vaikuttavat joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja miten joukkoliikennettä edistetään maailmalla. Erilaisten keinojen laaja-alaisen esittelyn lisäksi työssä syvennytään tarkastelemaan kahta aihepiiriä erityisen tarkasti: Sveitsin yhteislippujärjestelmää sekä Ranskan valtion roolia kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisessä. Nämä aiheet ovat Suomessa erittäin ajankohtaisia muun muassa EU:n uuden palvelusopimuksen (PSA) voimaanastumisen myötä. Continue reading Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen edistämiskeinoja – eurooppalaisia esimerkkejä

Tamperelaiset antoivat aktiivisesti palautetta elinympäristönsä kehittämiseksi

Tampereen kaupunki on viime vuoden ja alkuvuoden aikana kerännyt asukkailta näkemyksiä elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi kaupunkiympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista.

Kysely toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tekesin rahoittaman Urbaani arki -tutkimushankkeen kanssa. Kyselyyn osallistui yli 3 000 vastaajaa. Tutkimuksella saatiin erittäin arvokasta lähtötietoa elinympäristön suunnittelun pohjaksi. Koska kehittämiskohteet ja ympäristön laatuarvioinnit on merkitty kartalle, niitä on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina monipuolisesti alueiden kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä palveluverkon suunnittelussa.

Asukkaat arvostavat tunnelmaa ja toimintamahdollisuuksia

Oman asuinympäristönsä palveluille asukkaat antoivat melko hyviä kokonaisarvioita. Virkistysalueisiin asukkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä eri alueilla. Sen sijaan kauppapalvelut sekä pankki- ja postipalvelut herättivät monilla alueilla tyytymättömyyttä. Asukkaat arvioivat kyselyssä kartalla oman elinympäristönsä ulkoista ilmettä, ympäristön tunnelmaa, toimintamahdollisuuksia ja sosiaalista ilmapiiriä.

Eniten palautetta vastaajat antoivat ympäristönsä ulkoisesta ilmeestä. Ympäristön ulkoiseen ilmeeseen ja tunnelmaan olivat tyytyväisimpiä Olkahisissa, Hallilassa, Ruotulassa, Amurissa ja Petsamossa asuvat. Toimintamahdollisuudet arvioitiin parhaaksi Amurissa, Kalevassa, Hervannassa ja Tammelassa. Sosiaaliselle ilmapiirille annettiin lähes kaikilla osa-alueilla huonompia yleisarvosanoja kuin ympäristön tunnelmalle, ulkoiselle ilmeelle ja toimintamahdollisuuksille.

Keskustassa ulkoista ilmettä ja ympäristön tunnelmaa arvioitiin myönteiseksi erityisesti Koskenrannassa, Patosillan ympäristössä, Finlaysonin alueella, Sorsapuistossa, Laukontorilla, Tammelan torilla ja Näsinpuistossa. Kielteisiä arvioita annettiin erityisesti rautatieaseman ja Keskustorin ympäristöstä, yleisesti Hämeenkadun ympäristöstä, Kuninkaankadun pohjoisosasta sekä Tullin ja Sorin alueesta.

Pyöräilyolosuhteista paljon kehittämisehdotuksia

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa myös oman elinympäristönsä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita ja kuvasivat kartalle käyttämiään tärkeitä reittejä. Keskustassa asuvat olivat selvästi muualla asuvia tyytymättömimpiä asuinalueensa pyöräilyolosuhteisiin. Keskustassa ja sen reunamilla asuvat antoivat myös eniten palautetta pyörätieverkon kehittämiseksi.

Ankeiksi jalankulku- ja pyöräily-ympäristöiksi arvioitiin useimmiten ne reitit, jotka kulkevat isojen teiden tai katujen vierellä. Yleisimpiä havaittuja ongelmia olivat korkeat reunakivet, autojen ehdoilla toimiva valo-ohjaus, kapeat jalkakäytävät, suojateiden puute, opasteiden puute sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteisessä käytössä olevien väylien tilanjako-ongelmat. Pyörällä liikkuvat merkitsivät kartalle erityisesti turvallisuuden kannalta ongelmallisia reittejä.

Uusia jalankulku- ja pyöräreittitoiveita kartalle hahmoteltiin lähes 600. Eniten uusia reittejä ehdotettiin muun muassa keskustaan, Lielahteen, Iidesjärven ympäristöön, Koivistonkylään ja Tohloppiin. Suurin osa toiveista liittyi uusiin pyöräreitteihin. Varsinkin järvien rannoille toivottiin korkealuokkaisia pyöräilyyn ja jalankulkuun soveltuvia reittejä.

Joukkoliikennepalveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä

Joukkoliikennepalveluihin tyytyväisiä olivat erityisesti keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa asuvat. Huonoimmiksi oman asuinalueensa joukkoliikennepalvelut arvioivat Tampellassa, Vehmaisissa, Lukonmäessä ja Hallilassa asuvat. Myös joukkoliikenteen reittitoiveita annettiin kyselyssä paljon, suurin osa niistä koski uusia linja-autoreittejä tai katuratikkaa.

Uusia bussireittejä esitettiin esimerkiksi Armonkallion alueelle, Härmälän ja TAYSin välille. Lisäksi toivottiin uusia poikittaislinjoja ja keskustan ohittavia nopeita itä-länsi-suuntaisia linjoja. Uusien linjojen lisäksi palautetta annettiin nykyisten linjojen aikatauluista varsinkin iltaisin, viikonloppuisin ja yöliikenteessä.

Kartalle merkittiin paljon yksittäisiä kehittämiskohteita

Vastaajilla oli kyselyssä lisäksi mahdollista merkitä kartalle yksittäisiä kohennettavia paikkoja, poistettavia kohteita ja uusia rakennuksia. Eniten kohennettavia kohteita nostettiin esille viherverkon, liikenneolosuhteiden ja asumisen aihealueista. Eniten kohentamiskohteita merkittiin kartalle Hervannassa, keskustassa, Kaukajärvellä, Santalahden alueella, Nekalassa ja Hatanpäällä.

Kohennettavia kohteita olivat yleisimmin epäsiistit, epäviihtyisät vastaajan mielestä huonosti kaupunkiympäristöön sopivat alueet tai rakennukset. Myös liikenneympäristö keräsi paljon kohennusehdotuksia, erityisesti teiden varsien istutukset ja katujen yleisilme sekä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö nousivat usein esille kohentamiskohteina. Paljon palautetta annettiin myös puistojen, virkistysalueiden ja kaupunkiluonnon kehittämiseksi.

Uusia rakennuksia toivottiin eniten Linnainmaalle, Kalevanharjulle, Tammelaan ja Nalkalaan sekä Hatanpäälle, Tullin alueelle ja Lielahteen. Yleisimmin uudet toivotut rakennukset olivat asuinrakennuksia, palvelu- tai liikerakennuksia tai vapaa-ajan kohteita.


Tiedotteen teksti: Hanna Kalenoja
Tiedote on julkaistu myös Tampereen kaupungin sivuilla 8.6.2012.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0290

Tutkimusraportti ja kyselyn tulosten esittely Tampereen kaupungin sivuilla


Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011–2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki ‐tutkimushanketta, joka kuuluu Tekesin Tila-tutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavat Aalto‐yliopiston yhdyskuntasuunnittelun täydennys‐ ja koulutuskeskus YTK ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Continue reading Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia