Avainsana: hiilidioksidipäästöt

Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 – politiikkatoimenpiteiden tarkastelu

Liikenteen tutkimuskeskus Verne arvioi Suomen Ilmastopaneelille liikenteen päästövähennystoimenpiteitä. Selvityksen tavoitteena on arvioida energia- ja ilmastostrategiassa mainittujen liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteiden odotettavissa olevia päästövähennysvaikutuksia sekä tuottaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja energia- ja ilmastostrategian toimeenpanossa tarvittavaa tietoa liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien politiikkatoimenpiteiden päästövähennyspotentiaalista ja kustannustehokkuudesta. Continue reading Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 – politiikkatoimenpiteiden tarkastelu

Mihin liikenteen päästövähennystoimenpiteet pitäisi kohdistaa?

Kuinka seuraavan kuvan pitäisi ohjata liikenteen päästövähennystoimenpiteiden kohdistamista? (Klikkaa kuva suuremmaksi)

päästökuva

Ilmastopaneelin käynnissä oleva selvitys ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Hankkeessa selvitetään, millä toimenpiteillä liikenteen päästötavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Tarkastelun lähtökohtana on vuosina 2010–2011 toteutetun valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineisto. Aineisto käsittää tiedot noin 50 000 matkasta, joista jokaiselle on laskettu energiankulutus ja päästömäärä. Näin päästöjen muodostumista voidaan tarkastella kuvan mukaisesti esimerkiksi matkan pituuden ja tarkoituksen mukaan eri alueilla, mikä auttaa toimenpiteiden kohdistamisessa tehokkaasti.

Heikki Liimatainen avaa kuvan sisältöä tarkemmin Ilmastopaneelin blogissa:

http://www.ilmastopaneeli.fi/fi/blogi/

Dissertation: Future of energy efficiency and carbon dioxide emissions of Finnish road freight transport

The targets to reduce the carbon dioxide emissions to mitigate climate change are as much applicable to the road freight transport sector as they are to all other sectors of society. The aim of this research is to support the initiatives of the Finnish government for improving the energy efficiency and reducing the CO2 emissions of road freight transport. This is done by forecasting the future development and giving the policy makers guidance on effective measures for promoting road freight energy efficiency and CO2 reduction. Continue reading Dissertation: Future of energy efficiency and carbon dioxide emissions of Finnish road freight transport

Tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet saavutettavissa

Heikki Liimatainen esittelee väitöskirjassaan kuusi asiantuntija-arvioihin perustuvaa skenaariota, joilla vuodelle 2030 asetetut tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet ovat saavutettavissa.

Suomen tiekuljetusalan hiilidioksidipäästöt ovat vakiintuneet noin 2,3 miljoonaan tonniin 2000-luvulla. EU:n liikennepolitiikkaa ohjaavan valkoisen kirjan mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tasaisella vähennystahdilla tämä tarkoittaa noin 1,6 miljoonan tonnin päästötavoitetta vuodelle 2030.

Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rautatiekuljetusten infrastruktuuriin investoimalla, lisäämällä yhteistyötä, tarjoamalla investointitukea logistiikkayrityksille vähäpäästöisen kaluston hankintaan ja kehittämällä standardoitua kuljetusten päästöjen raportointia yritysten ympäristöystävällisyyden vertailemiseksi.

– Päästöjen vähentäminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla toimitusketjun hallinnan tasoilla. Monet toimenpiteistä ovat myös kustannustehokkaita polttoainekulujen pienentyessä. Päästö- ja kustannusvaikutusten todentaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa mittaamista, Liimatainen sanoo.

Hän esittelee väitöskirjassaan skenaarioita, joissa tiekuljetusten kysyntä on hyvin erilaista, mutta päästöt lähellä tavoitetasoksi määritettyä 1,6 miljoonaa tonnia.

Asiantuntijat eivät usko tavarakuljetusten siirtyvän raiteille

1,6 miljoonan tonnin päästötavoitteen saavuttaminen on mahdollista, ja siihen on asiantuntijoiden laatimien skenaarioiden mukaan useita erilaisia reittejä. Perusskenaariossa tiekuljetusten päästöt laskevat merkittävästi, koska kuorma-autojen polttoaineenkulutus laskee, keskikuorma kasvaa, tyhjänä ajo vähenee ja biopolttoaineita käytetään nykyistä laajemmin. Kuljetusten laajamittaista siirtymistä tieltä raiteille asiantuntijat eivät odota.

– Myös tavaroiden arvo suhteessa kuljetustarpeeseen nousee asiantuntijoiden perusennusteessa merkittävästi. Tavoitetaso kuitenkin saavutetaan, vaikka talouskasvun vaikutuksesta päästöt nousisivat lähes 3 miljoonaan tonniin ilman muita muutoksia.

Tiekuljetusten kysyntä ja tehokkuus riippuu toimialojen taloudellisesta kehityksestä. Suomessa metsäteollisuuden merkityksen pieneneminen ja teknologiateollisuuden kasvu ovat vähentäneet kuljetusten kysyntää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Samalla kuitenkin siirtyminen massatavaran kuljetuksesta kappaletavaroiden kuljettamiseen on pienentänyt keskikuormia ja siten heikentänyt tiekuljetusten energiatehokkuutta.

– Toimialojen taloudellinen kehitys vaikuttaa päästöihin myös tulevaisuudessa. Tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei pidä rajoittaa, mutta tiekuljetusten päästöjen kehitystä voidaan ohjata, Liimatainen toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 17.5.

Diplomi-insinööri Heikki Liimataisen liikenne- ja kuljetustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport (“Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 17.5.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund (VTT). Tilaisuutta valvoo professori Jarkko Rantala TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

Heikki Liimatainen (29) asuu Jyväskylässä ja työskentelee tutkijana TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Lisätietoja: Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9


Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuutta. Tavoitteena oli selvittää näiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ennakoida, saavutetaanko asetetut tavoitteet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseen tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten ja päästöjen yhteyksistä. Tämä analyysi tehtiin vuosille 1995–2010 ja tilastoanalyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Työn tulokset on julkaistu raportissa Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus. Continue reading Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Polttoainekustannukset pakottavat kuljetusyrityksiä energiatehokkuuteen

Polttoaineveron korotus nosti dieselin hintaa vuodenvaihteessa. Tämä pakottaa kuljetusyrityksiä säästämään polttoainetta ja parantamaan kuljetusten energiatehokkuutta. Monipuolisten toimenpiteiden avulla ne ovatkin pienentäneet polttoaineenkulutustaan jopa neljänneksellä.

Käytetyimpiä toimenpiteitä ovat tyhjäkäynnin välttäminen, auton valinta kuljetettavan tavaraerän koon mukaan ja ajonopeuksien rajoittaminen. Yritykset ovat hyvin perillä mahdollisista toimenpiteistä kulutuksen pienentämiseksi, mutta monien toimenpiteiden todellisista vaikutuksista ei ole tarjolla riittävästi tietoa yrityksille. Pienillä kuljetusyrityksillä ei myöskään ole taloudellisia edellytyksiä kalliita investointeja vaativien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tiedot käyvät ilmi Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksesta, jossa 295 suomalaista tiekuljetusyritystä vastasi energiatehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan kustannusten pienentäminen polttoaineen hinnan noustessa on ensisijainen motivaatiotekijä energiatehokkuuden parantamisessa.

Kuljetusyrityksen ja -asiakkaan yhteistyöllä energiatehokkuutta

Monet kuljetusyritykset ovat hyvin riippuvaisia yhden asiakkaan kuljetuksista. Suurimman asiakkaan osuudeksi liikevaihdosta vastaajat arvioivat keskimäärin 65 %.

–Tällaisessa toimintaympäristössä suurimman asiakkaan odotuksilla on hyvin suuri merkitys siihen kuinka kuljetusyritys mittaa, johtaa ja raportoi energiatehokkuuttaan, sanoo tutkija Heikki Liimatainen.

Kuljetusyrityksistä kuitenkin vain 18 % kertoi kuljetusasiakkaan olevan kiinnostunut yrityksen energiatehokkuustoimenpiteistä tai alan energiatehokkuussopimukseen liittymisestä.

Asiakkaan ja kuljetusyrityksen yhteistyö kuljetusten suunnittelussa olisi vastaajien mielestä toivottavaa, mutta tämä edellyttäisi nykyistä pitkäkestoisempia kuljetussopimuksia. Toiveena on myös, että asiakkaat maksaisivat kuljetuksista enemmän, jotta kuljetusyritykset voisivat investoida energiatehokkaampaan kalustoon. Asiakkaat voisivat myös käyttää hinnan lisäksi muita kriteerejä kuljetuspalvelujen toimittajaa valitessaan. Samoin kuljetusyrittäjät toivoivat asiakkailta kuljetusten parempaa suunnittelua tyhjänä ajon vähentämiseksi ja kuormakoon kasvattamiseksi. Asiakkaat voisivat myös joustaa toimitusten aikaikkunoissa, jotta turhalta kiireeltä kuljetuksissa vältyttäisiin.

–Ensimmäinen askel yhteistyön syventämiseen on energiatehokkuuden mittaamisen ja raportoinnin kehittäminen.

Liimataisen mukaan mittaamisen ei pitäisi rajoittua vain polttoaineenkulutukseen, vaan siinä olisi otettava huomioon lastin, kuljetuskaluston ja kuljettajan vaikutus polttoaineenkulutukseen. Tavoitteena on, että jokainen kuljetustehtävä kirjataan yksityiskohtaisesti, jotta energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia pystytään arvioimaan ja hiilidioksidipäästöjä raportoimaan asiakkaille.

–Mittaamiseen ei useimmiten tarvita uusia teknisiä apuvälineitä vaan kyse on olemassa olevan tiedon paremmasta hyödyntämisestä. Tutkimuksen perusteella kuljetusyrityksillä on runsaasti kehitettävää tällä alueella, mutta kehitys kannattaa. Yksityiskohtaisen mittaamisen kautta löytyy varmasti tehokkuutta parantavia ja kustannuksia pienentäviä kehityskohteita, Liimatainen toteaa.

Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne
Tutkija Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi
Linkki tutkimusraporttiin: http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1410718

Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Tiekuljetusalalta vaaditaan muiden yhteiskunnan sektoreiden tapaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus (KULJETUS) -hankkeen tavoitteena oli

  1. ennakoida saavutetaanko alalle asetetut energiatehokkuus- ja hiilidioksidipäästötavoitteet
  2. antaa suosituksia toimenpiteistä, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää.

Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseksi Tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten, energiankulutuksen ja päästöjen yhteyksistä. Menetelmällä analysoitiin vuosien 1995–2010 tilastoja, ja analyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Lisäksi tutkimuksessa toteutettiin Internet-kysely suomalaisille tiekuljetusalan yrityksille niiden energiatehokkuuteen liittyvien asenteiden ja toimintatapojen selvittämiseksi. Continue reading Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Tutkimusraportti: Energiatehokkuus logistiikassa – logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen ja parantaminen

Logistiikassa energiatehokkuuden mittaamiseen ei ole vielä vakiintunutta käytäntöä ja tarkastelut on tyypillisimmin rajattu tuotteiden kuljetusketjuihin. Koko toimitusketjun kattava taserajaus sisältää raaka-aineiden hankinnan ja tuotannon, raaka-aineiden ja välituotteiden tulologistiikan, tuotannon, lähtölogistiikan sekä tuotteiden toimituksen asiakkaalle. Logistiikan energiatehokkuutta on mitattu tyypillisimmin kuljetussuoritepohjaisilla mittareilla, kuten kuljetusten energiankulutuksella. Toimitusketjun tasolla on usein tarpeellista laskea yhteen toimitusketjun eri osien energiankulutusarvoja, jolloin on mahdollista tarkastella koko logistisen ketjun energiatehokkuutta. Logistiikan energiatehokkuutta on mitattu esimerkiksi kumulatiivisella energiankulutuksella, kuljetusintensiteetin ja kuljetusjalanjäljen avulla sekä erilaisilla välillisillä mittareilla, kuten veden, sähkön ja primäärienergiankulutuksen avulla. Continue reading Tutkimusraportti: Energiatehokkuus logistiikassa – logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen ja parantaminen

Tutkimusraportti: Joukkoliikenne eurooppalaisissa kaupungeissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eurooppalaista joukkoliikennettä, sille asetettuja tavoitteita ja kuvataan erityisesti onnistuneita esimerkkejä. Vahva tahtotila pyrkiä korkeaan joukkoliikenteen osuuteen ratkaisee paljon. Ilman sitä toimenpiteet hajoavat sirpaleiseksi kokoelmaksi, jossa kyllä kuluu resursseja, mutta lopputulos on sattumanvarainen. Continue reading Tutkimusraportti: Joukkoliikenne eurooppalaisissa kaupungeissa

Tutkimusraportti: Liikennesektorin ilmastostrategian mahdollisuudet Tampereella

Koko kunnan henkilö- ja tavaraliikenteen hiilidioksidikaasujen vähentämistoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty kirjallisuustutkimuksen tuloksia. Osaa toimenpiteistä on arvioitu Tampereen seudun liikennemallin (TALLI 2000) avulla. Toimenpiteiden vaikutusta hiilidioksidipäästöjen määrään on sovellettu samaa laskentamenetelmää kuin CLIMTECH-ohjelmassa toteutetussa liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävässä hankkeessa. Keinovalikoiman laadinnassa on hyödynnetty viime vuosina muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön hiilidioksidityöryhmissä laadittuja arvioita eri toimenpiteiden vaikutuksista liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Keinojen toteutettavuuden arvioimiseksi hankkeessa on lisäksi toteutettu kaupunginvaltuutetuille ja lautakuntien jäsenille suunnattu kysely, jolla kartoitettiin päättäjien näkemyksiä liikenteen ja maankäytön kehittämisestä Tampereella. Continue reading Tutkimusraportti: Liikennesektorin ilmastostrategian mahdollisuudet Tampereella