Avainsana: energiatehokkuus

Journal article: Energy efficiency practices among road freight hauliers

Abstract

The reduction of greenhouse gases (GHG) is a highly prevalent public policy goal among European Union member countries. In the new White Paper on transport, the role of road freight transports in this is strongly emphasized. This far, however, the efficiency practices utilised in logistics firms are less studied. Drawing from policy goals and new survey data on 295 road transport firms our results show that hauliers are aware of the possible energy efficiency actions but lack the knowledge and resources to fully utilize them. Energy efficiency seems also to be unimportant for many shippers, so there are no incentives for hauliers to improve it. Examples from various countries show that clear energy efficiency improvements can be achieved with active cooperation between hauliers, shippers and policy makers. Continue reading Journal article: Energy efficiency practices among road freight hauliers

Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuutta. Tavoitteena oli selvittää näiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ennakoida, saavutetaanko asetetut tavoitteet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseen tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten ja päästöjen yhteyksistä. Tämä analyysi tehtiin vuosille 1995–2010 ja tilastoanalyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Työn tulokset on julkaistu raportissa Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus. Continue reading Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Polttoainekustannukset pakottavat kuljetusyrityksiä energiatehokkuuteen

Polttoaineveron korotus nosti dieselin hintaa vuodenvaihteessa. Tämä pakottaa kuljetusyrityksiä säästämään polttoainetta ja parantamaan kuljetusten energiatehokkuutta. Monipuolisten toimenpiteiden avulla ne ovatkin pienentäneet polttoaineenkulutustaan jopa neljänneksellä.

Käytetyimpiä toimenpiteitä ovat tyhjäkäynnin välttäminen, auton valinta kuljetettavan tavaraerän koon mukaan ja ajonopeuksien rajoittaminen. Yritykset ovat hyvin perillä mahdollisista toimenpiteistä kulutuksen pienentämiseksi, mutta monien toimenpiteiden todellisista vaikutuksista ei ole tarjolla riittävästi tietoa yrityksille. Pienillä kuljetusyrityksillä ei myöskään ole taloudellisia edellytyksiä kalliita investointeja vaativien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tiedot käyvät ilmi Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksesta, jossa 295 suomalaista tiekuljetusyritystä vastasi energiatehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimuksen mukaan kustannusten pienentäminen polttoaineen hinnan noustessa on ensisijainen motivaatiotekijä energiatehokkuuden parantamisessa.

Kuljetusyrityksen ja -asiakkaan yhteistyöllä energiatehokkuutta

Monet kuljetusyritykset ovat hyvin riippuvaisia yhden asiakkaan kuljetuksista. Suurimman asiakkaan osuudeksi liikevaihdosta vastaajat arvioivat keskimäärin 65 %.

–Tällaisessa toimintaympäristössä suurimman asiakkaan odotuksilla on hyvin suuri merkitys siihen kuinka kuljetusyritys mittaa, johtaa ja raportoi energiatehokkuuttaan, sanoo tutkija Heikki Liimatainen.

Kuljetusyrityksistä kuitenkin vain 18 % kertoi kuljetusasiakkaan olevan kiinnostunut yrityksen energiatehokkuustoimenpiteistä tai alan energiatehokkuussopimukseen liittymisestä.

Asiakkaan ja kuljetusyrityksen yhteistyö kuljetusten suunnittelussa olisi vastaajien mielestä toivottavaa, mutta tämä edellyttäisi nykyistä pitkäkestoisempia kuljetussopimuksia. Toiveena on myös, että asiakkaat maksaisivat kuljetuksista enemmän, jotta kuljetusyritykset voisivat investoida energiatehokkaampaan kalustoon. Asiakkaat voisivat myös käyttää hinnan lisäksi muita kriteerejä kuljetuspalvelujen toimittajaa valitessaan. Samoin kuljetusyrittäjät toivoivat asiakkailta kuljetusten parempaa suunnittelua tyhjänä ajon vähentämiseksi ja kuormakoon kasvattamiseksi. Asiakkaat voisivat myös joustaa toimitusten aikaikkunoissa, jotta turhalta kiireeltä kuljetuksissa vältyttäisiin.

–Ensimmäinen askel yhteistyön syventämiseen on energiatehokkuuden mittaamisen ja raportoinnin kehittäminen.

Liimataisen mukaan mittaamisen ei pitäisi rajoittua vain polttoaineenkulutukseen, vaan siinä olisi otettava huomioon lastin, kuljetuskaluston ja kuljettajan vaikutus polttoaineenkulutukseen. Tavoitteena on, että jokainen kuljetustehtävä kirjataan yksityiskohtaisesti, jotta energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia pystytään arvioimaan ja hiilidioksidipäästöjä raportoimaan asiakkaille.

–Mittaamiseen ei useimmiten tarvita uusia teknisiä apuvälineitä vaan kyse on olemassa olevan tiedon paremmasta hyödyntämisestä. Tutkimuksen perusteella kuljetusyrityksillä on runsaasti kehitettävää tällä alueella, mutta kehitys kannattaa. Yksityiskohtaisen mittaamisen kautta löytyy varmasti tehokkuutta parantavia ja kustannuksia pienentäviä kehityskohteita, Liimatainen toteaa.

Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne
Tutkija Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi
Linkki tutkimusraporttiin: http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1410718

Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Tiekuljetusalalta vaaditaan muiden yhteiskunnan sektoreiden tapaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus (KULJETUS) -hankkeen tavoitteena oli

  1. ennakoida saavutetaanko alalle asetetut energiatehokkuus- ja hiilidioksidipäästötavoitteet
  2. antaa suosituksia toimenpiteistä, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää.

Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseksi Tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten, energiankulutuksen ja päästöjen yhteyksistä. Menetelmällä analysoitiin vuosien 1995–2010 tilastoja, ja analyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Lisäksi tutkimuksessa toteutettiin Internet-kysely suomalaisille tiekuljetusalan yrityksille niiden energiatehokkuuteen liittyvien asenteiden ja toimintatapojen selvittämiseksi. Continue reading Tutkimusraportti: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus

Joukkoliikenteen energiatehokkuus paranee yhteistyöllä

Linja-autoliikenteen energiatehokkuutta on selvitetty Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen (JOLEN) -tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa on kartoitettu linja-autoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilaa, tunnistettu ja arvioitu energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä sekä esitetty suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi.

Energiatehokkuuteen ei kaupunkien joukkoliikenteen tilaamisessa ole toistaiseksi kiinnitetty huomiota. Tilaajat kokevat, ettei heillä ole riittävää osaamista tai resursseja osaamisen hankkimiseen. He eivät myöskään ole tietoisia liikenteen energiankäytöstä. Tilaajien tulisi edellyttää energiatehokkuuden säännöllistä raportointia, sillä energiankulutustaan tarkasti seuraava liikennöitsijä on useimmiten myös energiatehokas. Energiatehokkuussopimukseen liittymistä voitaisiin lisäksi käyttää kilpailutuksen kriteerinä.

Hankkeen tärkeimpiä tuloksia on koottu TransEco-tutkimusohjelman tietokorttiin:
Liikenteen parhaita käytäntöjä -tietokortti: Hybridibussit liikenteeseen (pdf)

Hankkeen loppuraportti on julkaistu Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisusarjassa:
Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen -raportti (pdf)

Lisätietoja tutkimuksesta: tutkija Heikki Liimatainen


Energiatehokkuus tuo kilpailukykyä

Kuljetusalaan kohdistuva paine energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvaa jatkuvasti. Energiatehokkuuden parantaminen leikkaa kuljetusyrityksen kustannuksia ja parantaa suoraan tulosta ja kilpailukykyä. Kuljetusyrityksillä on käytettävissään laaja joukko toimenpiteitä, mutta niiden kunnollinen hyödyntäminen edellyttää energiatehokkuuden mittaamista.

Mittaaminen parantaa myös kuljetusyrityksen kilpailukykyä asiakkaiden suuntaan, koska tulevaisuudessa asiakas odottaa kuljetusyritykseltä entistä täsmällisempää tietoa kuljetusten ympäristövaikutuksista. Tämä käy ilmi Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kuljetusalan energiatehokkuuden raportointia ja tehostamistoimenpiteiden vaikutusten arviointia.

Hankkeen tärkeimpiä tuloksia on koottu TransEco-tutkimusohjelman tietokorttiin:
Liikenteen parhaita käytäntöjä -tietokortti: Energiatehokkuus tuo kilpailukykyä (pdf)

Hankkeen loppuraportti on julkaistu TTY:n julkaisusarjassa:
Kuljetusalan energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi -raportti

Lisätietoja tutkimuksesta: tutkija Heikki Liimatainen


Seminaariesitys: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen skenaariot 2016 ja 2030

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus asettaa Suomessa alan tavoitteeksi 9 prosentin parannuksen vuoteen 2016 mennessä vuosien 2001–2005 keskiarvosta EU:n energiapalveludirektiivin mukaisesti. Kuljetusyrityksistä 60 prosenttia pitäisi saada sopimuksen piiriin ennen vuotta 2016. Continue reading Seminaariesitys: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen skenaariot 2016 ja 2030

Journal article: Utilization of fuel consumption data in an ecodriving incentive system for heavy-duty vehicle drivers

Driver behavior is one of the greatest factors determining the fuel consumption and thus carbon dioxide emissions of a heavy-duty vehicle. Difference in fuel consumption can be up to 30 % depending on the driver. Education, monitoring and feedback are ways of guiding drivers towards more fuel efficient driver behavior. An incentive system related to fuel consumption is one way of giving feedback. The greatest challenge facing such incentive systems in transportation companies is fair measurement of driver’s fuel consumption. This study focused on that challenge. Continue reading Journal article: Utilization of fuel consumption data in an ecodriving incentive system for heavy-duty vehicle drivers

Journal article: Indicators of energy efficiency of supply chains

Energy issues have become increasingly important in supply chain management (SCM). Traditionally, the focus of the environmental impacts of SCM has been on transport chains, which are key functions in logistics. Therefore, many of the relevant measures to evaluate the energy efficiency of supply chains are related to transport chains and mileage. In order to affect transport demand and total energy consumption, the focus should be shifted from single shipments to the analysis of complete supply chains, including raw material procurement, inbound logistics, production and outbound logistics.

This paper presents examples of system boundaries and different types of indicators utilised in the measurement of the energy efficiency of supply chains. The case studies analyse the supply chains relating to the paper and metal industries. The results of these case study examples show that even in energy-intensive heavy industry, supply chain decisions can affect energy consumption significantly, although production phase dominates the overall energy consumption. Continue reading Journal article: Indicators of energy efficiency of supply chains

Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Joukkoliikenteen osalta näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on ministeriöiden ja alan liittojen kesken solmittu energiatehokkuussopimus vuosille 2008–2016. Sopimuksen tavoitteena on 9 prosentin energiansäästö ja 80 prosentin kattavuus joukkoliikenteestä sopimuskauden loppuun mennessä. Sopimuksen toteutumista seurataan uuden joukkoliikenteen ETS-tietopankin avulla. Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimusosapuolet ovat sitoutuneet tukemaan tutkimus- ja kehityshankkeita.

Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen (JOLEN) -tutkimushankkeessa selvitettiin linja-autoliikenteen energiatehokkuutta tilastojen, kirjallisuusselvityksen, tilaajien haastattelujen ja operaattoreiden kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa tietotasoa linja-autoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilasta, tunnistaa ja arvioida energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja esittää suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi. Continue reading Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen