Avainsana: CO2

Painavat kuorma-autot parantaneet kuljetusten energiatehokkuutta

Vuonna 2013 Suomessa sallitut, jopa 76 tonnia painavat kuorma-autot vähensivät ajokilometrejä kolme prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä neljä prosenttia. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksen mukaan tiekuljetuskustannukset pienenivät 58 miljoonaa euroa.

 Suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat ottaneet nopeasti hyötykäyttöön lokakuussa 2013 voimaan tulleet kuorma-autojen mitta- ja massarajojen muutokset. Heti vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä lakimuutoksen mahdollistamat kuljetukset yli 60 tonnin kokonaispainolla muodostivat noin viidenneksen kuorma-autojen kuljetuskapasiteetista. Vuoden 2014 aikana osuus vakiintui lähelle 40 prosenttia.

– Kuorma-autokuljetusten keskikuorma on noussut jopa kolme tonnia, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Dieseliä 24 miljoonaa litraa vähemmän

Kuormien kasvun taustalla on siirtymä 7-akselisista kuorma-autoista 8- ja 9-akselisiin, joilla kuormien kokoa saadaan kasvatettua. Kasvaneet kuormat vähensivät kuorma-autojen ajoja 47 miljoonalla kilometrillä vuonna 2015, mikä on noin kolme prosenttia kaikista kuorma-autoilla ajetuista kilometreistä. Dieseliä säästyi noin 24 miljoonaa litraa, mikä vastaa noin 0,07 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemää.

– Polttoaineen säästö on tietysti selvää rahaa kuljetusyrityksille ja kun tähän lisätään muut säästyneet kustannukset, kuljetuskustannukset ovat 58 miljoonaa euroa pienemmät kuin ilman massarajojen nostoa, Liimatainen arvioi.

Hyödyt ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin ennen muutosta arvioitiin.

– Ennen asetusmuutosta Liikennevirasto ja me arvioimme hyötyjen olevan enintään noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneviraston arvioissa hyödyt olivat vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt näyttää, että ihan sille tasolle ei päästä, tutkija Lasse Nykänen huomauttaa.

Hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin arvioitu investointitarve siltojen ja teiden rakenteiden vahvistamiseksi painavia kuorma-autoja kestäviksi.

Suomi nähdään liikennealan edelläkävijänä

Muualla Euroopassa käydään keskustelua 60 tonnia painavien täysperävaunuyhdistelmien sallimisesta, joten Suomen kokemuksista ollaan hyvin kiinnostuneita. Tutkimuksen tulokset julkaistiin viime viikolla vihreän logistiikan tutkimusseminaarissa Napolissa.

– Painavien kuorma-autojen, robottiautokokeilujen ja liikenne palveluna -ideoiden myötä Suomi nähdään liikennealan innovaattorina. Tutkimustiedolle on runsaasti kysyntää maailmalla, joten alan tutkimukseen tarvitaan lisää resursseja Suomessa, Liimatainen peräänkuuluttaa.

Linkki tutkimusartikkeliin: Artikkeli

Lisätietoja:

Assistant Professor Heikki Liimatainen, 0408490320, heikki.liimatainen@tut.fi

Ilmastopaneelin selvitys kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

Suomen ilmastopaneelin ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” -selvityshanke kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan. Hanketta vetänyt tutkijatohtori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä pitää tutkijaryhmän analyysiä ainutlaatuisena Suomessa erityisesti siksi, että selvitys antaa aivan uutta tietoa päästövähennysten kustannuksista ja hyödyistä. Continue reading Ilmastopaneelin selvitys kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

Mihin liikenteen päästövähennystoimenpiteet pitäisi kohdistaa?

Kuinka seuraavan kuvan pitäisi ohjata liikenteen päästövähennystoimenpiteiden kohdistamista? (Klikkaa kuva suuremmaksi)

päästökuva

Ilmastopaneelin käynnissä oleva selvitys ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Hankkeessa selvitetään, millä toimenpiteillä liikenteen päästötavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Tarkastelun lähtökohtana on vuosina 2010–2011 toteutetun valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineisto. Aineisto käsittää tiedot noin 50 000 matkasta, joista jokaiselle on laskettu energiankulutus ja päästömäärä. Näin päästöjen muodostumista voidaan tarkastella kuvan mukaisesti esimerkiksi matkan pituuden ja tarkoituksen mukaan eri alueilla, mikä auttaa toimenpiteiden kohdistamisessa tehokkaasti.

Heikki Liimatainen avaa kuvan sisältöä tarkemmin Ilmastopaneelin blogissa:

http://www.ilmastopaneeli.fi/fi/blogi/

Artikkeli: Ruotsissa Pohjoismaiden energiatehokkaimmat tiekuljetukset

Polttoaineen jatkuva kallistuminen ja ihmisten ympäristötietoisuus ovat pakottaneet tiekuljetusalan kiinnittämään entistä enemmän huomiota kuljetusten energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Samalla EU on asettanut myös tiekuljetusalaa koskevia tavoitteita parantaa energiatehokkuutta ja vähentää CO2-päästöjä. 2000-luvun alku on kuitenkin osoittanut, ettei Pohjoismaissa ole pystytty parantamaan merkittävästi tiekuljetusten energiatehokkuutta eikä vähentämään CO2-päästöjä. Continue reading Artikkeli: Ruotsissa Pohjoismaiden energiatehokkaimmat tiekuljetukset

Dissertation: Future of energy efficiency and carbon dioxide emissions of Finnish road freight transport

The targets to reduce the carbon dioxide emissions to mitigate climate change are as much applicable to the road freight transport sector as they are to all other sectors of society. The aim of this research is to support the initiatives of the Finnish government for improving the energy efficiency and reducing the CO2 emissions of road freight transport. This is done by forecasting the future development and giving the policy makers guidance on effective measures for promoting road freight energy efficiency and CO2 reduction. Continue reading Dissertation: Future of energy efficiency and carbon dioxide emissions of Finnish road freight transport

Tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet saavutettavissa

Heikki Liimatainen esittelee väitöskirjassaan kuusi asiantuntija-arvioihin perustuvaa skenaariota, joilla vuodelle 2030 asetetut tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet ovat saavutettavissa.

Suomen tiekuljetusalan hiilidioksidipäästöt ovat vakiintuneet noin 2,3 miljoonaan tonniin 2000-luvulla. EU:n liikennepolitiikkaa ohjaavan valkoisen kirjan mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tasaisella vähennystahdilla tämä tarkoittaa noin 1,6 miljoonan tonnin päästötavoitetta vuodelle 2030.

Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rautatiekuljetusten infrastruktuuriin investoimalla, lisäämällä yhteistyötä, tarjoamalla investointitukea logistiikkayrityksille vähäpäästöisen kaluston hankintaan ja kehittämällä standardoitua kuljetusten päästöjen raportointia yritysten ympäristöystävällisyyden vertailemiseksi.

– Päästöjen vähentäminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla toimitusketjun hallinnan tasoilla. Monet toimenpiteistä ovat myös kustannustehokkaita polttoainekulujen pienentyessä. Päästö- ja kustannusvaikutusten todentaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa mittaamista, Liimatainen sanoo.

Hän esittelee väitöskirjassaan skenaarioita, joissa tiekuljetusten kysyntä on hyvin erilaista, mutta päästöt lähellä tavoitetasoksi määritettyä 1,6 miljoonaa tonnia.

Asiantuntijat eivät usko tavarakuljetusten siirtyvän raiteille

1,6 miljoonan tonnin päästötavoitteen saavuttaminen on mahdollista, ja siihen on asiantuntijoiden laatimien skenaarioiden mukaan useita erilaisia reittejä. Perusskenaariossa tiekuljetusten päästöt laskevat merkittävästi, koska kuorma-autojen polttoaineenkulutus laskee, keskikuorma kasvaa, tyhjänä ajo vähenee ja biopolttoaineita käytetään nykyistä laajemmin. Kuljetusten laajamittaista siirtymistä tieltä raiteille asiantuntijat eivät odota.

– Myös tavaroiden arvo suhteessa kuljetustarpeeseen nousee asiantuntijoiden perusennusteessa merkittävästi. Tavoitetaso kuitenkin saavutetaan, vaikka talouskasvun vaikutuksesta päästöt nousisivat lähes 3 miljoonaan tonniin ilman muita muutoksia.

Tiekuljetusten kysyntä ja tehokkuus riippuu toimialojen taloudellisesta kehityksestä. Suomessa metsäteollisuuden merkityksen pieneneminen ja teknologiateollisuuden kasvu ovat vähentäneet kuljetusten kysyntää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Samalla kuitenkin siirtyminen massatavaran kuljetuksesta kappaletavaroiden kuljettamiseen on pienentänyt keskikuormia ja siten heikentänyt tiekuljetusten energiatehokkuutta.

– Toimialojen taloudellinen kehitys vaikuttaa päästöihin myös tulevaisuudessa. Tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei pidä rajoittaa, mutta tiekuljetusten päästöjen kehitystä voidaan ohjata, Liimatainen toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 17.5.

Diplomi-insinööri Heikki Liimataisen liikenne- ja kuljetustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport (“Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 17.5.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund (VTT). Tilaisuutta valvoo professori Jarkko Rantala TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

Heikki Liimatainen (29) asuu Jyväskylässä ja työskentelee tutkijana TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Lisätietoja: Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9


Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Research on the future of carbon dioxide (CO2) emissions of road freight transport in Finland is reported in this paper. Delphi method is utilized to forecast the changes of GDP and seven indicators which determine the CO2 emissions of road freight. Continue reading Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Journal article: The impact of sectoral economic development on the energy efficiency and CO2 emissions of road freight transport

The branches of economy differ in the amount and characteristics of freight transport services they require and use. Thus, different branches also have different energy efficiencies and carbon dioxide emissions from transport. Previous research has highlighted a serious lack of data inhibiting the understanding of these issues.

Continue reading Journal article: The impact of sectoral economic development on the energy efficiency and CO2 emissions of road freight transport

Diplomityö: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen vertailu

Tiekuljetukset ovat elinehto nykyiselle kaupankäynnille ja tavaroiden liikkumiselle. Samaan aikaan tiekuljetukset aiheuttavat merkittävän osan ympäristölle haitallisista hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat hälyttävän paljon väheneviä fossiilisia polttoainevarantoja. Tässä työssä tutkitaan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kehitystä vuosina 2000–2010. Työn tavoitteena on löytää mahdolliset yhtenevyydet ja eroavaisuudet maiden tiekuljetusalan historiallisessa kehityksessä ja etsiä niille mahdolliset selitykset. Continue reading Diplomityö: Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen vertailu

Conference article: Building a national action plan for improving the energy efficiency and reducing the CO2 emissions of road freight transport

ABSTRACT

Purpose: Road freight transport is responsible for 24 percent of CO2 emissions from transport in Finland (LIPASTO 2011). Since many projections state that road freight transport will grow in the future, there is a growing need to find solutions to reduce the CO2 emissions, and improve the energy efficiency. The objectives of this study were (1) to identify the obstacles of improving the energy efficiency of road freight transport, (2) to identify possible measures for overcoming these obstacles and (3) to give recommendations on the measures which can be used to promote reaching of the targets. Continue reading Conference article: Building a national action plan for improving the energy efficiency and reducing the CO2 emissions of road freight transport