Avainsana: älyliikenne

Mennään robottibussilla

Tänä syksynä nähtiin Tampereen Hervannassa välähdys lähitulevaisuuden joukkoliikenneratkaisusta, kun autonomiset, ns. robottibussit operoivat Hervannan keskustan ja Tampereen teknillisen yliopiston välillä osana 6Aika-kaupunkien SOHJOA-hanketta (Suomen Olosuhteet Huomioiva Joukkoliikenteen Omatoiminen Ajoneuvo). Busseja oli ajettu loppukesän ja syksyn aikana jo Helsingin Hernesaaressa ja Espoon Otaniemessä. Tampereen teknillinen yliopisto on mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämässä SOHJOA-hankkeessa mm. tutkiakseen matkustuskäyttäytymistä ja autonomisen liikenteen potentiaalia joukkoliikenteen liityntäliikenneratkaisuna.

Continue reading Mennään robottibussilla

Tutkimusraportti: Älykäs kaupunkilogistiikka – CityLog

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen kevään 2014 aikana tekemässä CityLog-tutkimuksessa kaupunkilogistiikkaan liittyviä haasteita ja ongelmia tarkasteltiin keskustan kauppojen ja palvelualojen toimipisteiden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa älykkään kaupunkilogistiikan kehittämismahdollisuuksia tiiviisti rakennetussa toimintaympäristössä. Tutkimus toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena ja case-alueeksi valittiin Tampereen keskusta. Continue reading Tutkimusraportti: Älykäs kaupunkilogistiikka – CityLog

ITS European Congress Helsinki

16.–19. kesäkuuta Helsingin messukeskuksessa järjestettiin 10. ITS European congress, johon osallistui noin 2500 kävijää. Kongressia oli pitkään odotettu, sillä on hieno kunnia ja mahdollisuus saada Euroopan kongressi Suomeen. Ja näin alkuun onkin todettava, että järjestelyiltään Helsingin kongressi oli todella hyvin onnistunut. Messukeskus tarjosi hyvät puitteet näyttelyalueelle ja esitelmille. Paikalle oli saapunut paljon tuttuja ITS-alan ihmisiä, joiden kanssa esitelmien välillä pääsi vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan viimeisimmät uutiset alan projekteista ja kehityksestä. Oli myös ilo nähdä, että monet TTY:n opiskelijat ja etenkin Liittymäläiset olivat lähteneet vapaaehtoisiksi avustajaksi auttamaan kongressin järjestelyissä.

I
Alakerran näyttelyalue

Verne näkyi kongressissa vahvasti kaikkina päivinä läsnäolollaan, minkä lisäksi Vernellä oli myös kaksi hyväksyttyä paperia esitettävänä kongressissa. Markus Pölläsen ja Lasse Nykäsen paperi, jonka Lasse esitteli tiistaina, käsitteli megatrendien mahdollisia vaikutuksia automaattiajamiseen, ja keskiviikkona Pasi Metsäpuro esitti oman paperinsa pyörällä tehtävien asiointimatkojen mallintamisesta.

Kongressin teemat ja anti

Helsingissä suuria teemoja olivat automaattiajaminen, mobiiliapplikaatiot, ITS-markkinat, liikenne ja liikkuminen palveluna, co-operative systemes ja liikenteen päästöjen vähentäminen ITS:n avulla. Sessioissa näitä teemoja käytiin läpi hyvin monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla. Yhteistä kuitenkin suurimmalle osalle esityksistä oli se, että ITS-alaa pitäisi selkeyttää ja eri sidosryhmien välille kaivataan lisää yhteistyötä. Yhteistyötä kaivataan niin yksityisen- kuin myös julkisen sektorin sisällä kuin myös julkisen- ja yksityisen välillä. Yhteistyön puuttuminen korostui plenary-sessioissa, joissa julkinen sektori pyysi yrityksiltä ohjeita kuinka heidän tulisi menetellä ja samaan aikaan yritykset toivoivat julkiselta sektorilta määrätietoisempaa ohjeistusta ja standardisointia, jotta yritykset pääsisivät kehittämään alaa.

Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.
Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.

Asiakkaan eli liikkujan kuunteleminen ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen nostettiin keskusteluissa myös todella isoon rooliin, mutta todettakoon, että kongressin esitelmissä tämä ei vielä kovin paljoa näkynyt. Esitelmissä korostui erilaiset kokeilut ja pilotit, joita osassa esitelmissä vasta suunniteltiin ja osassa kokeilut olivat jo käynnissä. LVM:n käynnistämät kokeiluhankkeet tukevat hyvin tätä ajattelua ja kongressin esitelmien perusteella voidaan todeta, että ainakin Euroopan tasolla Suomea voidaan pitää edelläkävijänä. Kokeilujen merkitys nousi vahvasti esiin myös kongressin päätöstilaisuudessa, jossa LiVin ylijohtaja Tiina Tuurnala sanoi, että Suomessa ei haluta enää vain tehdä suunnitelmia vaan nyt vaaditaan toimintaa, minkä vuoksi Suomessa panostetaan runsaasti kokeiluihin.

Kokeilujen lisäksi Suomea voidaan pitää Euroopan tasolla edelläkävijänä myös koko ITS-alan hyödyntämisessä. Monet ITS-ratkaisut, joista esitelmissä vielä haaveiltiin tai ne olivat vasta tulevaisuuden suunnitelmissa, ovat Suomessa olleet käytössä jo vuosia, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen priorisointi liikennevaloissa, vaihtuvat nopeusrajoitukset, pysäköinnin maksaminen mobiiliapplikaatiolla…

En tiedä johtuiko tämä Suomen esimerkkiroolin esiintuominen vierailijoiden vieraanvaraisuudesta vai onko Suomi oikeasti niin kehittynyt muuhun Eurooppaan nähden. Esitysten perusteella ITS-alasta kiinnostuneiden kannattaa kääntää katseensa Euroopassa myös Hollantiin ja Ranskaan, joissa on kehitetty monia hienoja ja kiinnostavia ITS-ratkaisuja. Erityisesti hollantilaisten ratkaisut ja pilotoinnit tuntuivat todella rohkeilta ja järkeviltä, ja tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutustua syvällisemmin Hollannin ITS-ratkaisuihin.

Kongressin herättämät ajatukset ITS:n tilasta ja kehityksestä

Kongressin esityksiä kuunnellessa vahvistui käsitys siitä, että reaaliaikainen tieto ei ole enää missään määrin riittävä, vaan nyt pitää pystyä jo ennakoimaan. Liikenteen ja liikkumisen sujuvoittamiseksi ITS-ratkaisuiden on tuotettava tietoa, jolla pystytään vaikuttamaan ihmisten tulevaisuuden liikkumiseen.

Helsingin annin perusteella voidaan myös kärjistetysti todeta, että ITS on alana vielä hyvin vahvasti autojen ja mobiiliapplikaatioiden varaan rakennettu. Tulevaisuudessa toivoisikin, että älykäs liikkuminen olisi muuta kuin vain tusina mobiiliapplikaatioita, joilla pyritään tehostamaan kuljettajien navigointia tieverkolla. Toivottavasti seuraavassa ITS European Congressissa Bordeauxissa nähdään jo paljon älykkäämpiä liikkumisen ratkaisuja. Älykkäästi liikkuvan ihmisen tulisi ottaa kaikkien liikkumismuotojen parhaat hyödyt irti helposti ja vaivattomasti ja hänen tulisi olla tietoinen hänelle tarjottavista liikkumisen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

Kongressissa läsnä olleiden kanssa käydyissä keskusteluissa monet nostivat esille sen, että ITS:stä puhutaan nyt paljon, mutta selvää kuvaa alasta ja sen konkreettisista hyödyistä on hyvin hankala hahmottaa. ITS-alaa tulisi jäsennellä ja se tulisi kehittää toimintakehikko, joka voisi paremmin kytkeä älykkäät liikennejärjestelmät muuhun liikenteeseen. Tällaisen kokonaisuuden hahmottaminen ja vaikutusten analysointi voisi hyvin kuulua Vernen to do -listalle.

Tutkimusraportti: Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin

Epätäsmällisyys heikentää sekä rautatieliikennejärjestelmän suorituskykyä että sen tarjoaman palvelun laatua. Tämä näkyy kustannuksina matkustajille, liikennöitsijöille, radanpitäjälle ja koko yhteiskunnalle. Asian kriittisyydestä huolimatta täsmällisyys on Suomessa laskenut jo useana vuonna, erityisesti kahden viime talven aikana. Ongelmien johdosta rautatietoimijat ovat ryhtyneet tekemään aktiivista työtä täsmällisyyden parantamiseksi. Tässä yhteydessä on havaittu, ettei täsmällisyyteen liittyvä tietopohja ole parhaalla mahdollisella tasolla: päätöksenteon tueksi tarvittaisiin nykyistä syvällisempää ja kattavampaa tietoa täsmällisyyttä heikentävistä ilmiöistä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten täsmällisyystiedon jalostamista päätöksenteon tueksi voitaisiin parantaa kehittyneen data-analytiikan menetelmin. Kehittyneellä data-analytiikalla tarkoitetaan menetelmiä ja työkaluja, joilla pyritään automatisoidusti löytämään oleellinen tieto suurista tietomassoista. Rautatieliikennejärjestelmä muodostaa monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden, jonka toiminnasta kerätään paljon dataa. Näin ollen kehittynyt data-analytiikka tarjoaa suuren potentiaalin järjestelmän analysointiin. Työn teoreettinen viitekehys tarkastelee analytiikkaa ennen kaikkea päätöksenteon tukemisen näkökulmasta. Konkreettisista menetelmistä pureudutaan assosiaatio- ja sekvenssianalyysiin, klusterointiin, luokitteluun sekä visuaaliseen analytiikkaan. Continue reading Tutkimusraportti: Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin

Tutkimusraportti: Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä

Marja-Vantaan ja Aviapoliksen uusien ja jo olemassa olevien asuin-, liiketoiminta- ja työpaikka-alueiden sijainti rakenteilla olevan Kehäradan tarjoaman joukkoliikenneyhteyden varrella on tuonut esille tarpeen kehittää kestävästi ja tehokkaasti toimivia syöttö- ja asiointiliikennepalveluja koko matkaketjun osalta.

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä (SYÖKSY) -tutkimushankkeessa on haettu kehäradan varren, erityisesti Marja-Vantaan ja Aviapoliksen alueen syöttö- ja asiointiliikenteeseen kestäviä ja globaalisti monistettavia liikenneratkaisuja, jotka sijoittuvat perinteisen joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välimaastoon. Ratkaisuissa hyödynnetään sähkökäyttöisiä tai muita matalan CO2-päästötason ajoneuvoja. Continue reading Tutkimusraportti: Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä

SYÖKSY-hankkeen loppuraportti ja seminaariesitykset

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä (SYÖKSY) -tutkimushankkeen loppuraportti on julkaistu.

Raportti on ladattavissa hankkeen kotisivuilta tai suoraan tästä:
SYÖKSY -tutkimushankkeen loppuraportti

Vantaalla 21.9.2011 järjestetyn päätösseminaarin esitykset puolestaan löytyvät tästä:
SYÖKSY-päätösseminaarin esitykset

SYÖKSY-hankkeessa Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) selvittivät yhteistyössä kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteen palvelumalleja. Uudentyyppisillä vähäpäästöisillä liityntäliikennepalveluilla voitaisiin tarjota joukkoliikenteeseen pohjautuvia vaihtoehtoja päivittäiseen liikkumiseen Aviapoliksen ja Marja-Vantaan alueilla. SYÖKSY-hanke kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan.

Lisätietoja:
Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto
tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, puh. 040 849 0290, hanna.kalenoja@tut.fi

Syöksy-hankkeen kotisivut:
http://www.greennetfinland.fi/fi/index.php/SY%C3%96KSY

Tutkijat ehdottavat: lentokentälle etäohjatulla hybridi- tai sähköbussilla

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ovat yhteistyössä selvittäneet kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteen palvelumalleja. Uudentyyppisillä vähäpäästöisillä liityntäliikennepalveluilla voitaisiin tarjota joukkoliikenteeseen pohjautuvia vaihtoehtoja päivittäiseen liikkumiseen Aviapoliksen ja Marja-Vantaan alueilla.

Aviapoliksen alueelle tutkijat ehdottavat ProBus-liikennepalvelumallia, joka toteutettaisiin joko hybridi- tai sähkökäyttöisenä kutsuohjattuna linja-autona. Liikennöinti voitaisiin aloittaa rajatulla kohderyhmällä lentoaseman, hotellien ja toimistokeskittymien sekä kauppakeskus Jumbon välillä jo ennen kehäradan valmistumista.

Sekä Aviapoliksen että Marja-Vantaan alueella voitaisiin soveltaa tulevaisuudessa myös Opt10-liikennepalvelumallia. Tässä mallissa matkustaja voisi tilata liikennevälineen luokseen esimerkiksi matkapuhelimella tai internetin kautta. Etävalvottu, ilman omaa kuljettajaa liikkuva palvelumalli olisi mahdollista ottaa käyttöön vuosina 2020–2030. Ennen automatisoitua vaihetta liikennepalvelu olisi mahdollista ottaa käyttöön kutsuohjattuna bussiliikenteenä, jolloin ajoneuvoa ohjaisi kuljettaja.

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä – tutkimushanke (SYÖKSY) kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan.

Lisätietoja:
Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto
erikoistutkija Hanna Kalenoja, puh. 040 849 0290, hanna.kalenoja@tut.fi

Syöksy-hankkeen kotisivut:
http://www.greennetfinland.fi/fi/index.php/SY%C3%96KSY

ITS Factory edistää älyliikenteen innovointia Pirkanmaalla

Tampereen seudulle on perustettu ITS Factory -nimeä kantava yhteenliittymä, jonka avulla pyritään edistämään pirkanmaalaisen älyliikenteen kokeilu- ja innovaatiotoimintaa. Mukana on myös TTY ja Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Älyliikenne elää Euroopassa ja Suomessakin voimakasta nousukautta. Yhtenä älyliikenteen edistämisen keinona on perustaa laajoja koealueita, joilla voidaan tutkia, testata ja kehittää erilaisia tekniikoita ja järjestelmiä. Tällaisia kaupunkien kokoisia koealueita on Euroopassa muutamia ja nyt pirkanmaalaiset ITS-toimijat tavoittelevat samanlaista statusta Tampereen seudulle. Testialueiden potentiaalisia käyttäjiä ovat suuret eurooppalaiset toimijat, kuten autotehtaat ja järjestelmien kehittäjät, sekä tietysti erilaiset kotimaiset osapuolet.

Paikalliset yliopistot ovat jo toteutetuilla testialueilla – ja suurissa ITS-hankkeissa muutenkin – hyvin arvostettuja kumppaneita. Yhteenliittymän muut osapuolet näkevätkin TTY:n roolin ITS Factoryssa erittäin merkittävänä. Toisaalta solmittu sopimus edesauttaa merkittävästi TTY:n älyliikenteeseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Luonnollisesti asianosaisena toimii myös Tampereen kaupunki, joka on liittänyt älyliikenteen kehittämisen myös omiin toimintalinjoihinsa.

Diplomityö: Rautatieliikennedatan jalostaminen päätöksenteon tueksi kehittyneen data-analytiikan menetelmin

Rautateillä liikenne on sidottu raiteisiin. Niinpä yksittäisten junien täsmällinen liikennöinti on tärkeää: yhden junan viivästys saattaa vaikuttaa useiden muiden junien täsmällisyyteen. Vuoden 2009 talvesta lähtien Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys on ollut pääsääntöisesti hyvin heikolla tasolla. Tässä diplomityössä pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, mistä epätäsmällinen liikennöinti johtuu, ja miten rautatieliikennedataa voidaan jalostaa kehittyneen data‐analytiikan menetelmin siten, että tuotetaan uutta tietoa täsmällisyyden kehittämiseen liittyvän päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa paneudutaan myös siihen, mitä tämä edellyttää dataympäristöltä, analyysitoiminnalta sekä työryhmätyöskentelyltä. Continue reading Diplomityö: Rautatieliikennedatan jalostaminen päätöksenteon tueksi kehittyneen data-analytiikan menetelmin

Selvitys: Liikenteenhallinnan tulevaisuuden rooli ja organisoinnin vaihtoehdot

Työssä on tarkasteltu meri-, tie- ja rautatieliikenteen liikenteenhallinnan tulevaisuuden roolia ja organisoinnin vaihtoehtoja. Liikenteenhallinta on suurten muutosten edessä, jolloin sen tulevaisuudesta tulee olla selkeä visio. Tämä raportti tarjoaa edellytykset lähteä muodostamaan tätä visiota. Continue reading Selvitys: Liikenteenhallinnan tulevaisuuden rooli ja organisoinnin vaihtoehdot