Kirjoittaja: Hanna Kalenoja

Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen valtakunnalliset taksavyöhykkeet

Työssä on muodostettu seudulliseen liikkumiseen soveltuvia yhdyskunta- ja aluerakenteeseen perustuvia etäisyyspohjaisia taksavyöhykkeitä siten, että ne kytkeytyvät alueilla sijaitsevien kaupunkiseutujen toimivaltaisten viranomaisten alueille suunniteltuihin taksavyöhykkeisiin. Tavoitteena on samalla ollut luoda yhteiset yleisesti hyväksytyt periaatteet kaupunkiseutujen reunalle jäävien alueiden joukkoliikenteen taksavyöhykkeiden ja niiden hinnoitteluperiaatteiden muodostamiseen.

Continue reading Tutkimusraportti: Joukkoliikenteen valtakunnalliset taksavyöhykkeet

Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää kaukojunaliikenteen eri asiakasryhmien kokeman epätäsmällisyyden arvoa sekä erilaisten tekijöiden vaikutusta siihen, miten junamatkustajat kokevat junan myöhästymisen tai myöhästymisen mahdollisuuden. Tutkimus on toteutettu Liikenneviraston ja VR:n toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Continue reading Tutkimusraportti: Junamatkustajien kokema täsmällisyys

Tutkimusraportti: Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa

Pysäköintijärjestelyillä on suuri merkitys keskustan vetovoiman ja viihtyisyyden näkökulmasta. Kaupunkikeskustoissa pysäköinti on tärkeä osa liikennejärjestelmää, ja vaikuttaa matkojen suuntautumiseen, kulkutavan valintaan ja myös laajemmin liikkumistottumuksiin. Tässä tutkimuksessa on kerätty tietoa Tampereen keskustan pysäköinnin nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Continue reading Tutkimusraportti: Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa

Aluerakenne ja liikennejärjestelmä tarjoavat Suomen menestymisen puitteet ja mahdollisuudet

Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat keväällä 2012 aloittaneet Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaehdotuksen (ALLI) valmistelun. Tulevaisuuteen tähtäävän kehityskuvan tavoitteena on vahvistaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehitystä siten että se edistää Suomen kehittymistä kilpailukykyisenä, hyvinvoivana ja ekotehokkaana maana sekä varautuu erilaisiin toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin.

Kehityskuva muodostaa valtakunnallisen näkemyksen tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä. Kehityskuvan muodostamisen eri vaiheissa kerätään näkemyksiä eri alueilta ja hallinnonaloilta. Alueiden näkökulmia kartoitetaan kahdella aluefoorumien sarjalla, joista toinen järjestetään marraskuussa 2013 ja toinen keväällä 2014. Marraskuun foorumeissa käydään läpi aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemoja ja kehityskuva-aihioita.

Kehityskuvan laatimisesta vastaa ympäristöministeriön keväällä 2013 asettama työryhmä. Työryhmää tukee ja avustaa konsulttiryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita Tampereen teknillisen yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Lisätietoja ALLI-työstä löytyy kehityskuvan valmistelun sivuilta osoitteesta www.tut.fi/verne/alli


Tampereen keskustassa autolevilta kysytään pysäköinnistä

Tampereen keskustaan pysäköiviä autoilijoita haastatellaan 16.–18.4. Haastattelut liittyvät keskustan pysäköintitutkimukseen, jossa kartoitetaan pysäköintipaikkojen tarjontaa, käyttöastetta sekä pysäköinnissä tapahtuneita muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Pysäköintihaastatteluilla kerätään tietoa autolla keskustaan kulkevien pysäköintitottumuksista, muun muassa pysäköintipaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä, pysäköinnin pituudesta, matkan tarkoituksesta sekä tarpeista pysäköintiolosuhteiden kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään myös pysäköinnin kannalta ongelmallisia kohteita.

Muutaman minuutin mittaisia haastatteluja tehdään tiistaista torstaihin 16.–18.4.2013 keskustan pysäköintilaitoksissa sekä kadunvarsien ja erillisalueiden pysäköintipaikoilla. Haastatteluja on tekemässä noin 25 haastattelijaa.

Keskustan pysäköintijärjestelyjä kartoitetaan tammikuussa käynnistyneessä tutkimuksessa, jossa on päivitetty pysäköintipaikkojen määrää koskevat tiedot. Pysäköintitutkimuksen tietoja voidaan hyödyntää tulevina vuosina keskustan liikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Keskustan alueeseen kuuluu pysäköintitutkimuksessa Näsijärven ja Pyhäjärven välinen alue, joka rajautuu idässä Tammelan puistokatuun ja lännessä Mariankatuun ja Kortelahdenkatuun. Alueesta on rajattu pois Osmonmäki ja Armonkallio. Tutkimusta teettävät Tampereen kaupunki, Finnpark Oy ja Pirkanmaan ELY-keskus. Syyskuussa valmistuvan tutkimuksen toteuttaa Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Netissä voi antaa palautetta huhtikuun ajan

Pysäköintihaastattelujen lisäksi Tampereen keskustan pysäköintijärjestelyistä kerätään tietoa karttapohjaisella nettikyselyllä. Nettikyselyssä vastaajat voivat nostaa esille kehittämiskohteita niin asiointi‑, työpaikka- kuin asukaspysäköinninkin näkökulmista. Nettikyselyssä voi antaa palautetta myös keskustan pyöräpysäköintijärjestelyistä. Nettikyselyyn voi osallistua huhtikuun loppuun asti osoitteessa http://www.tut.fi/verne/pysakointitutkimus

Pysäköintipaikkojen määrä on Tampereen keskustassa kasvanut

Tuoreen Tampereen seudun liikennetutkimuksen mukaan Tampereen keskustaan suuntautuvien ja keskustasta lähtevien matkojen määrä on arkisin noin 275 000, josta henkilöautoilla tehdään noin 110 000. Pysäköinti on yksi tärkeimmistä kaupunkikeskustan liikenteen sujuvuuteen, kulkutavan valintaan ja keskustan viihtyisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Keskustan pysäköintitarjontaa hyödyntävät niin keskustassa asioivat, siellä työskentelevät kuin keskustan asukkaatkin. Tarve pysäköinnille vaihtelee muutaman minuutin lyhytaikaispysäköinnistä aina pitkäaikaiseen monen vuorokauden mittaiseen pysäköintiin. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla, sijoittelulla sekä hinnoittelulla voidaan vaikuttaa pysäköinnin sujuvuuteen ja laajemmin keskustan vetovoimaan.

Tampereen keskustassa on noin 11 600 julkista pysäköintipaikkaa, joista lähes 60 prosenttia sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja loput kadunvarsilla tai erillisalueilla. Lähes 85 prosenttia paikoista on maksullisia. Kiekolla rajoitettuja pysäköintipaikkoja on hieman alle 1000 ja rajoittamattoman pysäköinnin paikkoja noin 600. Kadunvarsipaikoista noin 60 prosenttia on maksullisia.

Edellinen Tampereen keskustan pysäköintitutkimus tehtiin 10 vuotta sitten keväällä 2003. Tuolloin keskustassa oli noin 9500 julkista pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikkojen määrä on kymmenen vuoden aikana kasvanut hieman yli viidenneksellä. Lähes kaikki uudet paikat on tehty pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsilla sijaitsevien paikkojen määrä ei ole juurikaan viime vuosina muuttunut. Pysäköinnin maksullisuusalue on hieman kasvanut ja pysäköintikiekolla sallittujen pysäköintipaikkojen määrä on vähentynyt noin 100 paikalla.

Paikkojen määrä on kasvanut eniten Tampellan alueella, joka on pääosin rakentunut viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana. Hämpin parkki on lisännyt paikkojen määrää huomattavasti keskustan itäosassa. Paikkojen määrä on kasvanut kaikilla alueilla lukuun ottamatta keskustan lounaisosaa, jossa paikkojen määrä on hieman pienentynyt, kun aiemmin pysäköintikäytössä olleita rakentamattomia tontteja on otettu käyttöön.

Lisätietoja

Tampereen teknillinen yliopisto: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, puh. 040 849 0290 ja tutkija Kaisa Karhula puh. 050 300 9053

Tampereen kaupunki: suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 564 4518


Tutkimusraportti: Kuopion alueen liikennemalli 2012

Kuopion alueen liikennemalli (Kuoma 2012) kattaa Kuopion, Siilinjärven, Maaningan, Nilsiän, Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen kunnat. Tavoitteena on ollut tuottaa liikennemalli, jonka avulla voidaan arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmän muutosten vaikutuksia matkojen määrään, kulkutapajakaumaan sekä matkojen pituuteen ja liikennesuoritteisiin. Liikennemallin avulla voidaan tuottaa liikenne-ennusteita erilaisiin liikenteen ja maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Continue reading Tutkimusraportti: Kuopion alueen liikennemalli 2012

Pirkanmaalaisia kutsutaan liikennetutkimukseen

Syyskuun alussa Pirkanmaalla käynnistyy maakunnan tähän asti laajin liikennetutkimus, johon kutsutaan mukaan noin 16 000 asukasta. Tutkimus painottuu Tampereen kaupunkiseudun alueelle, ja sen tulosten avulla suunnitellaan ja toteutetaan seudun tulevaisuuden liikenneratkaisuja. Liikenteen parhaita asiantuntijoita ovat asukkaat, joten tutkimusta varten kerätään mittava määrä tietoa päivittäisestä liikkumisesta.  Kutsujen postittaminen tutkimukseen valituille alkaa syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Haastattelututkimukseen on poimittu mukaan yli 16 000 asukasta

Haastattelututkimukseen on valittu satunnaisesti hieman yli 16 000 tutkimusalueen asukasta.  Tutkimuksessa vastaajalta kysytään tietoja hänen yhden arkipäivän aikana tekemistään matkoista. Henkilöhaastattelututkimuksen ensimmäinen tutkimuspäivä on 4.9.2012 ja viimeinen 30.11.2012. Tutkimukseen valitut henkilöt saavat aluksi postitse kutsun, jossa on ohjeet tutkimukseen osallistumiseksi. Tutkimukseen voi vastata internetin kautta tai osallistumalla puhelinhaastatteluun.

Tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kutsun saaneet vastaavat tutkimukseen.

– Jokainen vastaus on arvokas, sillä tulosten perusteella muodostetaan kuva seudun noin 400 000 asukkaan liikkumisesta.  Vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia, ja vastaaminen on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi, toteaa tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Tutkimuksessa tehdään liikennelaskentoja lähes sadassa eri paikassa

Liikennelaskennoilla selvitetään ajoneuvoliikenteen liikennemäärää seudun tie- ja katuverkolla sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen määrä kevyen liikenteen pääreiteillä. Ajoneuvoliikenteen laskentoja tehdään noin 60 pisteessä ja kevyen liikenteen laskentoja 30 pisteessä. Lisäksi tutkimuksen lähtötietona käytetään muun muassa liikennevaloilmaisimien tuottamaa liikennemäärätietoa.

Lisätietoa tutkimuksesta ja tulosten käytöstä antavat:

Liikennetutkimuksen esittelysivut: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus (www.tampereenseutu.fi/liikennetutkimus)

Tutkimuksen eteneminen ja toteutus: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0290

Tulosten käyttö: liikennejärjestelmäinsinööri Lauri Helke, Tampereen kaupunkiseutu, puh. 040 503 4237


Verne mukana toteuttamassa Tampereen seudun liikennetutkimusta

Tampereen seudulla tehdään syksyllä 2012 kattava liikennetutkimus, jossa selvitetään pirkanmaalaisten kulkutapoja – kävelyä, pyöräilyä, yksityisautoilua ja joukkoliikenteen käyttöä – ja niiden jakautumista alueellisesti. Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Sito Oy, Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Riksroad Oy ja Innolink Research Oy.

Lisätietoja:

Tampereen kaupunkiseudun tiedote 27.6.2012

Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0290


Tamperelaiset antoivat aktiivisesti palautetta elinympäristönsä kehittämiseksi

Tampereen kaupunki on viime vuoden ja alkuvuoden aikana kerännyt asukkailta näkemyksiä elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi kaupunkiympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista.

Kysely toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tekesin rahoittaman Urbaani arki -tutkimushankkeen kanssa. Kyselyyn osallistui yli 3 000 vastaajaa. Tutkimuksella saatiin erittäin arvokasta lähtötietoa elinympäristön suunnittelun pohjaksi. Koska kehittämiskohteet ja ympäristön laatuarvioinnit on merkitty kartalle, niitä on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina monipuolisesti alueiden kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä palveluverkon suunnittelussa.

Asukkaat arvostavat tunnelmaa ja toimintamahdollisuuksia

Oman asuinympäristönsä palveluille asukkaat antoivat melko hyviä kokonaisarvioita. Virkistysalueisiin asukkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä eri alueilla. Sen sijaan kauppapalvelut sekä pankki- ja postipalvelut herättivät monilla alueilla tyytymättömyyttä. Asukkaat arvioivat kyselyssä kartalla oman elinympäristönsä ulkoista ilmettä, ympäristön tunnelmaa, toimintamahdollisuuksia ja sosiaalista ilmapiiriä.

Eniten palautetta vastaajat antoivat ympäristönsä ulkoisesta ilmeestä. Ympäristön ulkoiseen ilmeeseen ja tunnelmaan olivat tyytyväisimpiä Olkahisissa, Hallilassa, Ruotulassa, Amurissa ja Petsamossa asuvat. Toimintamahdollisuudet arvioitiin parhaaksi Amurissa, Kalevassa, Hervannassa ja Tammelassa. Sosiaaliselle ilmapiirille annettiin lähes kaikilla osa-alueilla huonompia yleisarvosanoja kuin ympäristön tunnelmalle, ulkoiselle ilmeelle ja toimintamahdollisuuksille.

Keskustassa ulkoista ilmettä ja ympäristön tunnelmaa arvioitiin myönteiseksi erityisesti Koskenrannassa, Patosillan ympäristössä, Finlaysonin alueella, Sorsapuistossa, Laukontorilla, Tammelan torilla ja Näsinpuistossa. Kielteisiä arvioita annettiin erityisesti rautatieaseman ja Keskustorin ympäristöstä, yleisesti Hämeenkadun ympäristöstä, Kuninkaankadun pohjoisosasta sekä Tullin ja Sorin alueesta.

Pyöräilyolosuhteista paljon kehittämisehdotuksia

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa myös oman elinympäristönsä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita ja kuvasivat kartalle käyttämiään tärkeitä reittejä. Keskustassa asuvat olivat selvästi muualla asuvia tyytymättömimpiä asuinalueensa pyöräilyolosuhteisiin. Keskustassa ja sen reunamilla asuvat antoivat myös eniten palautetta pyörätieverkon kehittämiseksi.

Ankeiksi jalankulku- ja pyöräily-ympäristöiksi arvioitiin useimmiten ne reitit, jotka kulkevat isojen teiden tai katujen vierellä. Yleisimpiä havaittuja ongelmia olivat korkeat reunakivet, autojen ehdoilla toimiva valo-ohjaus, kapeat jalkakäytävät, suojateiden puute, opasteiden puute sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteisessä käytössä olevien väylien tilanjako-ongelmat. Pyörällä liikkuvat merkitsivät kartalle erityisesti turvallisuuden kannalta ongelmallisia reittejä.

Uusia jalankulku- ja pyöräreittitoiveita kartalle hahmoteltiin lähes 600. Eniten uusia reittejä ehdotettiin muun muassa keskustaan, Lielahteen, Iidesjärven ympäristöön, Koivistonkylään ja Tohloppiin. Suurin osa toiveista liittyi uusiin pyöräreitteihin. Varsinkin järvien rannoille toivottiin korkealuokkaisia pyöräilyyn ja jalankulkuun soveltuvia reittejä.

Joukkoliikennepalveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä

Joukkoliikennepalveluihin tyytyväisiä olivat erityisesti keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa asuvat. Huonoimmiksi oman asuinalueensa joukkoliikennepalvelut arvioivat Tampellassa, Vehmaisissa, Lukonmäessä ja Hallilassa asuvat. Myös joukkoliikenteen reittitoiveita annettiin kyselyssä paljon, suurin osa niistä koski uusia linja-autoreittejä tai katuratikkaa.

Uusia bussireittejä esitettiin esimerkiksi Armonkallion alueelle, Härmälän ja TAYSin välille. Lisäksi toivottiin uusia poikittaislinjoja ja keskustan ohittavia nopeita itä-länsi-suuntaisia linjoja. Uusien linjojen lisäksi palautetta annettiin nykyisten linjojen aikatauluista varsinkin iltaisin, viikonloppuisin ja yöliikenteessä.

Kartalle merkittiin paljon yksittäisiä kehittämiskohteita

Vastaajilla oli kyselyssä lisäksi mahdollista merkitä kartalle yksittäisiä kohennettavia paikkoja, poistettavia kohteita ja uusia rakennuksia. Eniten kohennettavia kohteita nostettiin esille viherverkon, liikenneolosuhteiden ja asumisen aihealueista. Eniten kohentamiskohteita merkittiin kartalle Hervannassa, keskustassa, Kaukajärvellä, Santalahden alueella, Nekalassa ja Hatanpäällä.

Kohennettavia kohteita olivat yleisimmin epäsiistit, epäviihtyisät vastaajan mielestä huonosti kaupunkiympäristöön sopivat alueet tai rakennukset. Myös liikenneympäristö keräsi paljon kohennusehdotuksia, erityisesti teiden varsien istutukset ja katujen yleisilme sekä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö nousivat usein esille kohentamiskohteina. Paljon palautetta annettiin myös puistojen, virkistysalueiden ja kaupunkiluonnon kehittämiseksi.

Uusia rakennuksia toivottiin eniten Linnainmaalle, Kalevanharjulle, Tammelaan ja Nalkalaan sekä Hatanpäälle, Tullin alueelle ja Lielahteen. Yleisimmin uudet toivotut rakennukset olivat asuinrakennuksia, palvelu- tai liikerakennuksia tai vapaa-ajan kohteita.


Tiedotteen teksti: Hanna Kalenoja
Tiedote on julkaistu myös Tampereen kaupungin sivuilla 8.6.2012.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0290

Tutkimusraportti ja kyselyn tulosten esittely Tampereen kaupungin sivuilla


Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia

Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011–2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki ‐tutkimushanketta, joka kuuluu Tekesin Tila-tutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavat Aalto‐yliopiston yhdyskuntasuunnittelun täydennys‐ ja koulutuskeskus YTK ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Continue reading Tutkimusraportti: Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia