Artikkeli: Ruotsissa Pohjoismaiden energiatehokkaimmat tiekuljetukset

Julkaistu: 16.5.2013 | Kirjoittanut: Verne

Polttoaineen jatkuva kallistuminen ja ihmisten ympäristötietoisuus ovat pakottaneet tiekuljetusalan kiinnittämään entistä enemmän huomiota kuljetusten energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Samalla EU on asettanut myös tiekuljetusalaa koskevia tavoitteita parantaa energiatehokkuutta ja vähentää CO2-päästöjä. 2000-luvun alku on kuitenkin osoittanut, ettei Pohjoismaissa ole pystytty parantamaan merkittävästi tiekuljetusten energiatehokkuutta eikä vähentämään CO2-päästöjä.

Lue lisää Lasse Nykäsen artikkelista Liikenteen suunta -lehdessä. Artikkeli perustuu Nykäsen diplomityöhön Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen vertailu.

Ruotsissa Pohjoismaiden energiatehokkaimmat tiekuljetukset
< Liikenteen suunta 2/2013 · ISSN 1799-2060 >

Tallennettu kategorioihin 2013, julkaisut, Lasse Nykänen, muut artikkelit, suomi | Avainsanoina , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Artikkeli: Voimme vaikuttaa Suomen meriliikenteen tulevaisuuteen

Julkaistu: 16.5.2013 | Kirjoittanut: Tommi Mäkelä

Suomen meriliikenne on osa globaalia ja erityisesti pohjoisen Itämeren meriliikennettä ja talouden toimintaympäristöä. Siksi merenkulun tulevaisuutta tulee tarkastella Suomea laajemmasta näkökulmasta – ulkoa sisäänpäin, toimintaympäristön ja markkinoiden kokonaiskuva hahmottaen. Huomiota on kiinnitettävä myös niihin tekijöihin, joihin ei voida vaikuttaa yksin Suomen toimilla. Skenaarioiden avulla tuleviin muutoksiin on mahdollista varautua jo ennakolta.

Lue lisää Erika Kallionpään ja Tommi Mäkelän artikkelista Liikenteen suunta -lehdessä. Artikkeli perustuu liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tilaamaan tutkimukseen Suomen meriliikenteen skenaariot 2030.

Voimme vaikuttaa Suomen meriliikenteen tulevaisuuteen
< Liikenteen suunta 2/2013 · ISSN 1799-2060 >

Tallennettu kategorioihin 2013, Erika Kallionpää, julkaisut, muut artikkelit, suomi, Tommi Mäkelä | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Artikkeli: Alueiden ja liikenteen kehittämisessä tarvitaan järjestelmätason ajattelua

Julkaistu: 16.5.2013 | Kirjoittanut: Tommi Mäkelä

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys sekä sen tarkastelu logistiikan näkökulmasta edellyttää laajempien näkökulmien hallintaa. Suomessa kansallisetkaan toimintaympäristön kehitykseen liittyvät tekijät eivät ole täysin omassa hallinnassamme, vaan globaalissa pelikentässä tarvitaan ymmärrystä ja kykyä analysoida laajempia ilmiöitä ja vaikuttavia tekijöitä. Kaikki tasot ovat oleellisia. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittymisessä?

Lue lisää Jarkko Rantalan ja Tommi Mäkelän artikkelista Liikenteen suunta -lehdessä. Artikkeli liittyy Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustustyöhön.

Alueiden ja liikenteen kehittämisessä tarvitaan järjestelmätason ajattelua
< Liikenteen suunta 2/2013 · ISSN 1799-2060 >

Tallennettu kategorioihin 2013, Jarkko Rantala, julkaisut, muut artikkelit, suomi, Tommi Mäkelä | Avainsanoina , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

ALLI-kartasto – Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

Julkaistu: 14.5.2013 | Kirjoittanut: Verne

Valtioneuvosto on antanut asianomaisille ministeriöille tehtäväksi laatia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan eli valtakunnallisen näkemyksen pitkällä aikavälillä tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä. Toimeksianto perustuu valtakunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin sekä liikennepoliittiseen selontekoon. Kehityskuvaa laaditaan ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä.

Keskeinen osa kehityskuvatyön pohjustusta on ollut ALLI-kartaston tuottaminen, josta ovat vastanneet Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Työssä on kartoitettu ja analysoitu aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytilaa, kehitystä ja linjauksia. Aluerakenne ja liikennejärjestelmä muodostuvat erilaisten teemojen yhteisvaikutuksesta. Teemat vaikuttavat vahvasti toisiinsa muodostaen verkostomaisen syy-seuraussuhteiden rakenteen. ALLI-työssä teemat on jaettu viiteen klusteriin:

  • väestö
  • ympäristö, luonnonvarat ja ekosysteemit
  • tuotanto ja palvelut
  • infrastruktuuri ja liikennejärjestelmä
  • lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö.

Työssä on lisäksi kiteytetty ennakointiteemoja eli muutostekijöitä, jotka erityisesti tulevat vaikuttamaan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen, ja joihin varsinaisen kehityskuvan laadinnassa olisi tarpeen keskittyä. Tarkastellut ennakointiteemat ovat

  • Kaupungistuminen jatkuu
  • Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät
  • Ikärakenne vanhenee ja palvelutarve kasvaa
  • Riippuvuus ekosysteemien toiminnasta ja luonnonvaroista lisääntyy
  • Tuotanto ja palvelut jakaantuvat uudelleen
  • Vähähiilisyys ja vihreä talous veturina
  • Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa.

ALLI-kartasto – Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus (pdf, 36 Mt)
‹ Ympäristöministeriön julkaisu · ISBN 978-952-11-4162-1 ›

Työn esittely ALLI-foorumissa 14.2.2013 (pdf)

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI ympäristöministeriön sivuilla

Tallennettu kategorioihin 2013, Hanna Kalenoja, Jarkko Rantala, julkaisut, Markus Pöllänen, raportit, Ruut Rissanen, suomi, Tommi Mäkelä | Avainsanoina , , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Dissertation: Future of energy efficiency and carbon dioxide emissions of Finnish road freight transport

Julkaistu: 13.5.2013 | Kirjoittanut: Heikki Liimatainen

The targets to reduce the carbon dioxide emissions to mitigate climate change are as much applicable to the road freight transport sector as they are to all other sectors of society. The aim of this research is to support the initiatives of the Finnish government for improving the energy efficiency and reducing the CO2 emissions of road freight transport. This is done by forecasting the future development and giving the policy makers guidance on effective measures for promoting road freight energy efficiency and CO2 reduction.

In the study a new method was introduced for connecting the fuel consumption data and goods transport data gathered from the official Finnish road statistics. This method enabled a detailed analysis of the interrelations between the economy, road freight transport, energy consumption and emissions. This analysis was conducted for the years 1995–2010 and the results were used as background information in the Delphi panel of experts. The experts estimated the development of the Finnish road freight sector to the year 2030. Furthermore, a web-based survey was conducted among Finnish road freight hauliers and shippers in order to explore the attitudes and measures related to the energy efficiency. Expert panel workshops were also organised to identify obstacles for the development of the energy efficiency of road freight transport as well as a wide selection of measures to overcome them.

The results indicate that the economic development of different branches has a great effect on the energy efficiency and carbon dioxide emissions of road freight transport. Reaching the carbon emission target for the year 2030 is possible in the light of the scenarios which were formed based on expert forecasts. However, the target can be achieved with very different development paths, e.g. the structure of the national economy and the volume of transport seem to vary widely in the different scenarios. In the proposed recommendations on the measures for achieving the targets, cooperation and division of responsibilities between various stakeholders of the road freight sector are emphasized.

M.Sc. Heikki Liimatainen will publicly defend his doctoral thesis “Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport” on Friday,17th May 2013 at 12 in Festia Small Auditorium 1 at TUT, Faculty of Business and Built Environment.

Professor Nils-Olof Nylund (VTT) will act as the opponent and Professor Jarkko Rantala from the Department of Business Information Management and Logistics will act as custos for the occasion.

The dissertation is available at: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9

Tallennettu kategorioihin 2013, English, Heikki Liimatainen, julkaisut, väitöskirjat | Avainsanoina , , , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet saavutettavissa

Julkaistu: 13.5.2013 | Kirjoittanut: Heikki Liimatainen

Heikki Liimatainen esittelee väitöskirjassaan kuusi asiantuntija-arvioihin perustuvaa skenaariota, joilla vuodelle 2030 asetetut tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet ovat saavutettavissa.

Suomen tiekuljetusalan hiilidioksidipäästöt ovat vakiintuneet noin 2,3 miljoonaan tonniin 2000-luvulla. EU:n liikennepolitiikkaa ohjaavan valkoisen kirjan mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tasaisella vähennystahdilla tämä tarkoittaa noin 1,6 miljoonan tonnin päästötavoitetta vuodelle 2030.

Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rautatiekuljetusten infrastruktuuriin investoimalla, lisäämällä yhteistyötä, tarjoamalla investointitukea logistiikkayrityksille vähäpäästöisen kaluston hankintaan ja kehittämällä standardoitua kuljetusten päästöjen raportointia yritysten ympäristöystävällisyyden vertailemiseksi.

– Päästöjen vähentäminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla toimitusketjun hallinnan tasoilla. Monet toimenpiteistä ovat myös kustannustehokkaita polttoainekulujen pienentyessä. Päästö- ja kustannusvaikutusten todentaminen edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa mittaamista, Liimatainen sanoo.

Hän esittelee väitöskirjassaan skenaarioita, joissa tiekuljetusten kysyntä on hyvin erilaista, mutta päästöt lähellä tavoitetasoksi määritettyä 1,6 miljoonaa tonnia.

Asiantuntijat eivät usko tavarakuljetusten siirtyvän raiteille

1,6 miljoonan tonnin päästötavoitteen saavuttaminen on mahdollista, ja siihen on asiantuntijoiden laatimien skenaarioiden mukaan useita erilaisia reittejä. Perusskenaariossa tiekuljetusten päästöt laskevat merkittävästi, koska kuorma-autojen polttoaineenkulutus laskee, keskikuorma kasvaa, tyhjänä ajo vähenee ja biopolttoaineita käytetään nykyistä laajemmin. Kuljetusten laajamittaista siirtymistä tieltä raiteille asiantuntijat eivät odota.

– Myös tavaroiden arvo suhteessa kuljetustarpeeseen nousee asiantuntijoiden perusennusteessa merkittävästi. Tavoitetaso kuitenkin saavutetaan, vaikka talouskasvun vaikutuksesta päästöt nousisivat lähes 3 miljoonaan tonniin ilman muita muutoksia.

Tiekuljetusten kysyntä ja tehokkuus riippuu toimialojen taloudellisesta kehityksestä. Suomessa metsäteollisuuden merkityksen pieneneminen ja teknologiateollisuuden kasvu ovat vähentäneet kuljetusten kysyntää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Samalla kuitenkin siirtyminen massatavaran kuljetuksesta kappaletavaroiden kuljettamiseen on pienentänyt keskikuormia ja siten heikentänyt tiekuljetusten energiatehokkuutta.

– Toimialojen taloudellinen kehitys vaikuttaa päästöihin myös tulevaisuudessa. Tavaroiden vapaata liikkuvuutta ei pidä rajoittaa, mutta tiekuljetusten päästöjen kehitystä voidaan ohjata, Liimatainen toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 17.5.

Diplomi-insinööri Heikki Liimataisen liikenne- ja kuljetustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport (“Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 17.5.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund (VTT). Tilaisuutta valvoo professori Jarkko Rantala TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.

Heikki Liimatainen (29) asuu Jyväskylässä ja työskentelee tutkijana TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Lisätietoja: Heikki Liimatainen, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3060-9

Tallennettu kategorioihin 2013, Heikki Liimatainen, suomi, tiedotteet | Avainsanoina , , , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Tampereen keskustassa autolevilta kysytään pysäköinnistä

Julkaistu: 16.4.2013 | Kirjoittanut: Hanna Kalenoja

Tampereen keskustaan pysäköiviä autoilijoita haastatellaan 16.–18.4. Haastattelut liittyvät keskustan pysäköintitutkimukseen, jossa kartoitetaan pysäköintipaikkojen tarjontaa, käyttöastetta sekä pysäköinnissä tapahtuneita muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Pysäköintihaastatteluilla kerätään tietoa autolla keskustaan kulkevien pysäköintitottumuksista, muun muassa pysäköintipaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä, pysäköinnin pituudesta, matkan tarkoituksesta sekä tarpeista pysäköintiolosuhteiden kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään myös pysäköinnin kannalta ongelmallisia kohteita.

Muutaman minuutin mittaisia haastatteluja tehdään tiistaista torstaihin 16.–18.4.2013 keskustan pysäköintilaitoksissa sekä kadunvarsien ja erillisalueiden pysäköintipaikoilla. Haastatteluja on tekemässä noin 25 haastattelijaa.

Keskustan pysäköintijärjestelyjä kartoitetaan tammikuussa käynnistyneessä tutkimuksessa, jossa on päivitetty pysäköintipaikkojen määrää koskevat tiedot. Pysäköintitutkimuksen tietoja voidaan hyödyntää tulevina vuosina keskustan liikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Keskustan alueeseen kuuluu pysäköintitutkimuksessa Näsijärven ja Pyhäjärven välinen alue, joka rajautuu idässä Tammelan puistokatuun ja lännessä Mariankatuun ja Kortelahdenkatuun. Alueesta on rajattu pois Osmonmäki ja Armonkallio. Tutkimusta teettävät Tampereen kaupunki, Finnpark Oy ja Pirkanmaan ELY-keskus. Syyskuussa valmistuvan tutkimuksen toteuttaa Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Netissä voi antaa palautetta huhtikuun ajan

Pysäköintihaastattelujen lisäksi Tampereen keskustan pysäköintijärjestelyistä kerätään tietoa karttapohjaisella nettikyselyllä. Nettikyselyssä vastaajat voivat nostaa esille kehittämiskohteita niin asiointi‑, työpaikka- kuin asukaspysäköinninkin näkökulmista. Nettikyselyssä voi antaa palautetta myös keskustan pyöräpysäköintijärjestelyistä. Nettikyselyyn voi osallistua huhtikuun loppuun asti osoitteessa http://www.tut.fi/verne/pysakointitutkimus

Pysäköintipaikkojen määrä on Tampereen keskustassa kasvanut

Tuoreen Tampereen seudun liikennetutkimuksen mukaan Tampereen keskustaan suuntautuvien ja keskustasta lähtevien matkojen määrä on arkisin noin 275 000, josta henkilöautoilla tehdään noin 110 000. Pysäköinti on yksi tärkeimmistä kaupunkikeskustan liikenteen sujuvuuteen, kulkutavan valintaan ja keskustan viihtyisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Keskustan pysäköintitarjontaa hyödyntävät niin keskustassa asioivat, siellä työskentelevät kuin keskustan asukkaatkin. Tarve pysäköinnille vaihtelee muutaman minuutin lyhytaikaispysäköinnistä aina pitkäaikaiseen monen vuorokauden mittaiseen pysäköintiin. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla, sijoittelulla sekä hinnoittelulla voidaan vaikuttaa pysäköinnin sujuvuuteen ja laajemmin keskustan vetovoimaan.

Tampereen keskustassa on noin 11 600 julkista pysäköintipaikkaa, joista lähes 60 prosenttia sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja loput kadunvarsilla tai erillisalueilla. Lähes 85 prosenttia paikoista on maksullisia. Kiekolla rajoitettuja pysäköintipaikkoja on hieman alle 1000 ja rajoittamattoman pysäköinnin paikkoja noin 600. Kadunvarsipaikoista noin 60 prosenttia on maksullisia.

Edellinen Tampereen keskustan pysäköintitutkimus tehtiin 10 vuotta sitten keväällä 2003. Tuolloin keskustassa oli noin 9500 julkista pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikkojen määrä on kymmenen vuoden aikana kasvanut hieman yli viidenneksellä. Lähes kaikki uudet paikat on tehty pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsilla sijaitsevien paikkojen määrä ei ole juurikaan viime vuosina muuttunut. Pysäköinnin maksullisuusalue on hieman kasvanut ja pysäköintikiekolla sallittujen pysäköintipaikkojen määrä on vähentynyt noin 100 paikalla.

Paikkojen määrä on kasvanut eniten Tampellan alueella, joka on pääosin rakentunut viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana. Hämpin parkki on lisännyt paikkojen määrää huomattavasti keskustan itäosassa. Paikkojen määrä on kasvanut kaikilla alueilla lukuun ottamatta keskustan lounaisosaa, jossa paikkojen määrä on hieman pienentynyt, kun aiemmin pysäköintikäytössä olleita rakentamattomia tontteja on otettu käyttöön.

Lisätietoja

Tampereen teknillinen yliopisto: tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, puh. 040 849 0290 ja tutkija Kaisa Karhula puh. 050 300 9053

Tampereen kaupunki: suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 564 4518

Tallennettu kategorioihin 2013, suomi, tiedotteet | Avainsanoina , , | Kommentit poissa käytöstä

Visit to Baltic’s most innovative airline

Julkaistu: 11.4.2013 | Kirjoittanut: Elisa Aalto

AirBaltic invited our students and researchers for an excursion to Riga, Latvia. Riga is AirBaltic hub that offers good connections to Eastern and Western Europe and CIS countries. Vice President of Communications Mr Janis Vanags gave us a company presentation and took us on a tour around AirBaltic’s  training centre at Riga Airport. AirBaltic Training is a subsidiary of Air Baltic Corporation, which offers a wide range of aviation training services. For example there’s a Boeing 737 simulator that is booked-up for the coming months. airBaltic training is the only IATA Regional Training Centre in the European Union and they have numerous IATA courses held there.

The airline itself is well known for their innovations. Have you heard about Shoevertising, BalticTaxi or BalticBike? Shoevertising was an advertising campaign that was so successful they had to design an actual shoe for retail. BalticTaxi and BalticBike are examples of how an airline can get involved in the local transport chains; you arrive to Riga Airport on an airBaltic flight. BalticTaxi will then take you to the city centre, where you can rent a BalticBike for sightseeing. How clever is that!

After our visit to AirBaltic, we were lucky to have some spare time, so we had a great chance to get to know a bit about beautiful, but still a bit wintry chilly Riga. We would like to thank AirBaltic for offering us this wonderful opportunity to get to know the innovative airline and for having us in Riga.

Tallennettu kategorioihin 2013, blogi, English | Kommentit poissa käytöstä

Journal article: Decarbonizing road freight in the future – Detailed scenarios of the carbon emissions of Finnish road freight transport in 2030 using a Delphi method approach

Julkaistu: 25.3.2013 | Kirjoittanut: Heikki Liimatainen

Research on the future of carbon dioxide (CO2) emissions of road freight transport in Finland is reported in this paper. Delphi method is utilized to forecast the changes of GDP and seven indicators which determine the CO2 emissions of road freight. Information about the factors affecting the future of these indicators was also collected and an innovative method for acquiring qualitative data in the first round of Delphi study and quantifying it in the second round is presented. Cluster analysis is used to create six scenarios for 2030. The scenarios are mostly driven by different economic developments, which result in very different demand for transport. Despite of this, all scenarios forecast at least 26 % reduction in CO2 emissions from 2010 level, while the maximum reduction in one of the scenarios is 74 %.

Authors: Heikki Liimatainen (Verne), Erika Kallionpää (Verne), Markus Pöllänen (Verne), Pekka Stenholm (University of Turku), Petri Tapio (University of Turku), Alan McKinnon (Kühne Logistics University, Hamburg)

Published in: Technological Forecasting & Social Change
http://dx.doi.org/10.1016/j.techfore.2013.03.001

Tallennettu kategorioihin 2013, English, Erika Kallionpää, Heikki Liimatainen, journal-artikkelit, Markus Pöllänen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Kommentit poissa käytöstä

Liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia vähentää samoilla toimenpiteillä

Julkaistu: 13.3.2013 | Kirjoittanut: Markus Pöllänen

Turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat usein yhdistettävissä. Vernessä tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin laaja joukko toimenpiteitä, jolla voidaan vaikuttaa liikenteen turvallisuuden parantamiseen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen. Tutkimuksen ovat tilanneet Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto.

Niitä toimenpiteitä, joiden turvallisuus- ja ympäristövaikutuksilla on synergia, on kaikkein helpoin myös viedä eteenpäin. Etenkin energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen liittyvien toimenpiteiden avulla voidaan usein vähentää liikennöinnin kustannuksia. Onnettomuuksista aiheutuvien kustannusten ja ympäristöhaittojen vähentyminen tuottaa myös taloudellisesti mitattavaa hyötyä. Synergianäkökulmasta olisi perusteltua edistää esimerkiksi ennakoivan ajotavan koulutusta, ajoneuvokannan uusiutumista, joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja rautatieliikenteen luotettavuutta.

Merkittävimmät vastakkainasettelut liittyvät talviliikenteeseen eri liikennemuodoissa. Esimerkkejä tällaisista ovat rautatieliikenteessä vaihteiden lämmittäminen, tieliikenteessä liukkauden torjunta ja nastarenkaiden käytön rajoittaminen sekä lentoliikenteessä kiitoteiden talvikunnossapito ja lentokoneen jäänesto ja -poisto.

Lue tiedotteet Trafin sivuilta ja TTY:n sivuilta

Lataa tutkimus Trafin sivuilta

Tallennettu kategorioihin 2013, suomi, tiedotteet | Avainsanoina , , , | Kommentit poissa käytöstä