Kategoria: 2014

ITS European Congress Helsinki

16.–19. kesäkuuta Helsingin messukeskuksessa järjestettiin 10. ITS European congress, johon osallistui noin 2500 kävijää. Kongressia oli pitkään odotettu, sillä on hieno kunnia ja mahdollisuus saada Euroopan kongressi Suomeen. Ja näin alkuun onkin todettava, että järjestelyiltään Helsingin kongressi oli todella hyvin onnistunut. Messukeskus tarjosi hyvät puitteet näyttelyalueelle ja esitelmille. Paikalle oli saapunut paljon tuttuja ITS-alan ihmisiä, joiden kanssa esitelmien välillä pääsi vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan viimeisimmät uutiset alan projekteista ja kehityksestä. Oli myös ilo nähdä, että monet TTY:n opiskelijat ja etenkin Liittymäläiset olivat lähteneet vapaaehtoisiksi avustajaksi auttamaan kongressin järjestelyissä.

I
Alakerran näyttelyalue

Verne näkyi kongressissa vahvasti kaikkina päivinä läsnäolollaan, minkä lisäksi Vernellä oli myös kaksi hyväksyttyä paperia esitettävänä kongressissa. Markus Pölläsen ja Lasse Nykäsen paperi, jonka Lasse esitteli tiistaina, käsitteli megatrendien mahdollisia vaikutuksia automaattiajamiseen, ja keskiviikkona Pasi Metsäpuro esitti oman paperinsa pyörällä tehtävien asiointimatkojen mallintamisesta.

Kongressin teemat ja anti

Helsingissä suuria teemoja olivat automaattiajaminen, mobiiliapplikaatiot, ITS-markkinat, liikenne ja liikkuminen palveluna, co-operative systemes ja liikenteen päästöjen vähentäminen ITS:n avulla. Sessioissa näitä teemoja käytiin läpi hyvin monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla. Yhteistä kuitenkin suurimmalle osalle esityksistä oli se, että ITS-alaa pitäisi selkeyttää ja eri sidosryhmien välille kaivataan lisää yhteistyötä. Yhteistyötä kaivataan niin yksityisen- kuin myös julkisen sektorin sisällä kuin myös julkisen- ja yksityisen välillä. Yhteistyön puuttuminen korostui plenary-sessioissa, joissa julkinen sektori pyysi yrityksiltä ohjeita kuinka heidän tulisi menetellä ja samaan aikaan yritykset toivoivat julkiselta sektorilta määrätietoisempaa ohjeistusta ja standardisointia, jotta yritykset pääsisivät kehittämään alaa.

Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.
Kongressiyleisöllä oli mahdollisuus osallistua plenary-sessioiden keskusteluihin matkapuhelimellaan twiittaamalla ja äänestämällä esitettyihin kyselyihin. Kuvassa mielenkiintoinen tulos MaaS:n tulevaisuudesta.

Asiakkaan eli liikkujan kuunteleminen ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen nostettiin keskusteluissa myös todella isoon rooliin, mutta todettakoon, että kongressin esitelmissä tämä ei vielä kovin paljoa näkynyt. Esitelmissä korostui erilaiset kokeilut ja pilotit, joita osassa esitelmissä vasta suunniteltiin ja osassa kokeilut olivat jo käynnissä. LVM:n käynnistämät kokeiluhankkeet tukevat hyvin tätä ajattelua ja kongressin esitelmien perusteella voidaan todeta, että ainakin Euroopan tasolla Suomea voidaan pitää edelläkävijänä. Kokeilujen merkitys nousi vahvasti esiin myös kongressin päätöstilaisuudessa, jossa LiVin ylijohtaja Tiina Tuurnala sanoi, että Suomessa ei haluta enää vain tehdä suunnitelmia vaan nyt vaaditaan toimintaa, minkä vuoksi Suomessa panostetaan runsaasti kokeiluihin.

Kokeilujen lisäksi Suomea voidaan pitää Euroopan tasolla edelläkävijänä myös koko ITS-alan hyödyntämisessä. Monet ITS-ratkaisut, joista esitelmissä vielä haaveiltiin tai ne olivat vasta tulevaisuuden suunnitelmissa, ovat Suomessa olleet käytössä jo vuosia, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen priorisointi liikennevaloissa, vaihtuvat nopeusrajoitukset, pysäköinnin maksaminen mobiiliapplikaatiolla…

En tiedä johtuiko tämä Suomen esimerkkiroolin esiintuominen vierailijoiden vieraanvaraisuudesta vai onko Suomi oikeasti niin kehittynyt muuhun Eurooppaan nähden. Esitysten perusteella ITS-alasta kiinnostuneiden kannattaa kääntää katseensa Euroopassa myös Hollantiin ja Ranskaan, joissa on kehitetty monia hienoja ja kiinnostavia ITS-ratkaisuja. Erityisesti hollantilaisten ratkaisut ja pilotoinnit tuntuivat todella rohkeilta ja järkeviltä, ja tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutustua syvällisemmin Hollannin ITS-ratkaisuihin.

Kongressin herättämät ajatukset ITS:n tilasta ja kehityksestä

Kongressin esityksiä kuunnellessa vahvistui käsitys siitä, että reaaliaikainen tieto ei ole enää missään määrin riittävä, vaan nyt pitää pystyä jo ennakoimaan. Liikenteen ja liikkumisen sujuvoittamiseksi ITS-ratkaisuiden on tuotettava tietoa, jolla pystytään vaikuttamaan ihmisten tulevaisuuden liikkumiseen.

Helsingin annin perusteella voidaan myös kärjistetysti todeta, että ITS on alana vielä hyvin vahvasti autojen ja mobiiliapplikaatioiden varaan rakennettu. Tulevaisuudessa toivoisikin, että älykäs liikkuminen olisi muuta kuin vain tusina mobiiliapplikaatioita, joilla pyritään tehostamaan kuljettajien navigointia tieverkolla. Toivottavasti seuraavassa ITS European Congressissa Bordeauxissa nähdään jo paljon älykkäämpiä liikkumisen ratkaisuja. Älykkäästi liikkuvan ihmisen tulisi ottaa kaikkien liikkumismuotojen parhaat hyödyt irti helposti ja vaivattomasti ja hänen tulisi olla tietoinen hänelle tarjottavista liikkumisen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

Kongressissa läsnä olleiden kanssa käydyissä keskusteluissa monet nostivat esille sen, että ITS:stä puhutaan nyt paljon, mutta selvää kuvaa alasta ja sen konkreettisista hyödyistä on hyvin hankala hahmottaa. ITS-alaa tulisi jäsennellä ja se tulisi kehittää toimintakehikko, joka voisi paremmin kytkeä älykkäät liikennejärjestelmät muuhun liikenteeseen. Tällaisen kokonaisuuden hahmottaminen ja vaikutusten analysointi voisi hyvin kuulua Vernen to do -listalle.

NTF 2014

Nordisk trafiksäkerhetsforum eli pohjoismainen liikenneturvallisuusfoorumi vuosimallia 2014 järjestettiin Reykjavikissa 4.–5.6. Paikan päällä oli 132 osallistujaa, joista kymmenen Suomesta ja yksi Vernestä. Tapahtuman esiteysmateriaalit eivät olleet tätä kirjoitettaessa vielä saatavilla, mutta löytynevät lähitulevaisuudessa foorumin verkkosivuilta.

reykjavik

Reykjavikin kävelykeskustaa.

Esittelin pyöräilyn turvallisuuden ja pyöräilymääriä lisäävien tekijöiden välisiä yhteyksiä Vernessä tehdyn tutkimuksen pohjalta. Esitys herätti suurta mielenkiintoa ja teemassa oli selvästi havaittavissa yhteispohjoismaisia intressejä.

Ruotsissa liikenneturvallisuustyön keskiöön on noussut pyöräilijöiden loukkaantumiset. Sairaalatilastojen hyödyntäminen on tuonut nämä näkyvämmin esille ja nostanut näiden painoarvoa. Vakavasti loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrä on Ruotsissa nykyisin jopa hieman suurempi kuin vakavien loukkaantumisten määrä henkilöautossa. Ruotsissa pohditaan myös, pitäisikö jalankulkijoiden loukkaantumiset mm. kaatumisten ja kaatumisten osalta ottaa suuremmalla painoarvolla liikenneturvallisuustyön piiriin – näiden sisällyttäminen noin kaksinkertaistaa jalankulkijaloukkaantumisten määrän. Väylien hoidon ja kunnossapidon kysymykset nousevat keskiöön jalankulun ja pyöräilyn loukkaantumisten vähentämiseksi.

Ruotsin uudessa strategiassa Säkrare cykling lähtökohtana on pyöräilyn lisääntyminen. Pyöräilyn lisääntyminen toisaalta edellyttää, että pyöräily on turvallista. Pyöräilyn turvallisuus on ollut myös korostetusti esillä Islannissa, Norjassa kuin myös pyöräilymaa Tanskassa.

pyoraonnettomuudet

Tanskassa ajankohtainen teema on pyöräilijöiden onnettomuudet oikealle kääntyvien kuorma-autojen kanssa.

Norjan liikenneturvallisuustyössä erityisen kiinnostavaa ja ajankohtaista oli järjestyksessään neljännen valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman (2014–2017) valmistuminen. Suunnitelma voisi toimia hyvänä esimerkkinä myös Suomen uutta liikenneturvallisuussuunnitelmaa valmisteltaessa. Norjassa mm. kunnat ja kansalliset liikennealan toimijat on otettu laajasti mukaan. Myös esimerkiksi jalkapalloliiton kanssa on suunniteltu, miten harrastuksiin liittyvän liikkumisen turvallisuutta parannetaan. Norjassa liikenneturvallisuustyötä hahmotetaan neljällä tasolla. Näistä ensimmäinen on Ruotsin ja Suomen tapaan nollavisio, toinen määrällinen tavoite (etappitavoite: vuonna 2024 on enintään 500 kuollutta ja vakavasti loukkaantumista tieliikenteessä). Kolmas taso on indikaattoreihin liittyvät tavoitteet, kuten turvavyön käyttöosuuden kasvu ja nopeusrajoitusten noudattaminen. Neljäntenä tasona on toimenpiteet, joita uusi strategia listaa yhteensä 122.

Islanti tarjosi kelillisesti ääripäitä: äkillisiä sadekuuroja, mutta myös aurinkoista hetkiä. Kokonaisuudessaan foorumi oli erinomaisen onnistunut ja antoi monipuolisen kuvan pohjoismaisesta  liikenneturvallisuustilanteesta ja -työstä. Suomi on viime vuosina jäänyt tässä positiivisessa maajoukkuekamppailussa muista jälkeen, mutta myös Suomella on annettavaa muille. Norjassa mm. Suomen alkolukkokehitystä on pidetty esikuvana. Yhteistyölle on tilausta niin Pohjoismaiden välillä kuin Suomen sisällä.

keflavik

Keflavikin lentoasema on Icelandairin tukikohta.

Ensi vuonna NTF järjestetään 3.–4.6. Silkeborgissa Tanskassa. Toivottavasti myös silloin ”Suomen liikenneturvallisuusmaajoukkue” on vahvalla edustuksella paikalla!


Tutkijatohtori Heikki Liimatainen Suomen ilmastopaneeliin

Tampereen teknillisen yliopiston tutkijatohtori Heikki Liimatainen on nimetty Suomen ilmastopaneelin jäseneksi kaudelle 2014–2015. Liimatainen vahvistaa paneelin asiantuntemusta liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä.

Ympäristöministeriön asettama ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.

Ilmastopaneelissa on mukana neljätoista ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa nelihenkinen sihteeristö.

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä työskentelevä Heikki Liimatainen vahvistaa ilmastopaneelin asiantuntemusta liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin liittyvissä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kysymyksissä.

Liimatainen (30) on ilmastopaneelin nuorin jäsen, mutta hän pitää ikäänsä etunaan.

−        Kunnioitan suuresti kokeneempien panelistien laajaa asiantuntemusta ilmastonmuutoksesta. Pyrin kuitenkin tuomaan omat näkemykseni rohkeasti esille. Se on tärkeää jo senkin vuoksi, että paneelin tavoite aidosta monitieteisyydestä toteutuu.

Tutkijatohtori Heikki Liimatainen

Tiede lähemmäs päätöksentekoa

Heikki Liimatainen väitteli tekniikan tohtoriksi TTY:ssä vuonna 2013. Väitöstyön aiheena oli Suomen tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus, ja sen tuloksia on julkaistu korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Samanlainen tutkimus on tehty Liimataisen johdolla myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

−     Tutkimusten tavoitteena on ollut tuottaa päätöksenteon pohjaksi selkeitä lukuja kuljetusalan CO2-päästöjen menneestä kehityksestä ja tulevaisuuden vaihtoehdoista eri skenaarioissa. Liimatainen kertoo.

Myös ilmastopaneelin toiminnan tavoitteena on tuoda tiedettä lähemmäs päätöksentekoa. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat myös antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin.

Liikenteen päästöt kuriin

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viidennes aiheutuu liikenteestä. Liikenne on myös merkittävin päästöjä aiheuttava sektori, joka ei kuulu päästökaupan piiriin.

−     Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on kirjaimellisesti elintärkeää, joten liikkuvuuden rajoittaminen ei ole vaihtoehto, Liimatainen linjaa.

Liikenteen päästöjä on kuitenkin vähennettävä. Liimataisen mukaan toimenpiteet kohdistuvat kulkutapojen muutokseen, ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen ja uusien energiamuotojen käyttöönottoon.

−     Julkisessa keskustelussa painottuu vahvasti autotekniikan kehittämisen näkökulma, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat, jos moottorin käynnistäminen voidaan välttää kokonaan tai jos yhdellä moottorin käynnistämisellä voidaan hoitaa useamman kuin yhden henkilön tai yrityksen liikkumis- ja kuljetustarpeet.

Tuore ilmastopanelisti lupaa vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä myös omalta osaltaan.

−        Teen matkat ilmastonpaneelin tilaisuuksiin nollapäästöillä: Jyväskylässä kuljen kotoa rautatieasemalle pyörällä ja sieltä Helsinkiin vesivoimalla kulkevalla junalla.

Lisätietoja: Tutkijatohtori Heikki Liimatainen, Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, heikki.liimatainen@tut.fi, 040 8490320

www.ilmastopaneeli.fi


Book: Vitality from walking and cycling

The promotion of walking and cycling is a key question when improving the vitality of our cities. This book brings together information on walking and cycling for the base of urban planning for planners and decision makers. The book will hopefully increase enthusiasm and knowledge on how to develop walking and cycling conditions in cities. Continue reading Book: Vitality from walking and cycling

Miten parantaa nuorten mopoautoilun turvallisuutta?

Mopoautoilun turvallisuus on noussut voimakkaasti esille viime aikoina. Vaikka Suomessa mopoautoja on edelleen verrattain vähän (vuoden 2013 lopussa liikennekäytössä oli 7900 mopoautoa), niillä tapahtuu suhteessa paljon vahinkoja. Nuoret ovat yksi keskeinen mopoautoilijaryhmä, joiden kokemuksia on selvitetty nyt valmistuneessa tutkimuksessa.

Continue reading Miten parantaa nuorten mopoautoilun turvallisuutta?