Kategoria: seminaariesitykset

Painavat kuorma-autot parantaneet kuljetusten energiatehokkuutta

Vuonna 2013 Suomessa sallitut, jopa 76 tonnia painavat kuorma-autot vähensivät ajokilometrejä kolme prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä neljä prosenttia. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksen mukaan tiekuljetuskustannukset pienenivät 58 miljoonaa euroa.

 Suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat ottaneet nopeasti hyötykäyttöön lokakuussa 2013 voimaan tulleet kuorma-autojen mitta- ja massarajojen muutokset. Heti vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä lakimuutoksen mahdollistamat kuljetukset yli 60 tonnin kokonaispainolla muodostivat noin viidenneksen kuorma-autojen kuljetuskapasiteetista. Vuoden 2014 aikana osuus vakiintui lähelle 40 prosenttia.

– Kuorma-autokuljetusten keskikuorma on noussut jopa kolme tonnia, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Dieseliä 24 miljoonaa litraa vähemmän

Kuormien kasvun taustalla on siirtymä 7-akselisista kuorma-autoista 8- ja 9-akselisiin, joilla kuormien kokoa saadaan kasvatettua. Kasvaneet kuormat vähensivät kuorma-autojen ajoja 47 miljoonalla kilometrillä vuonna 2015, mikä on noin kolme prosenttia kaikista kuorma-autoilla ajetuista kilometreistä. Dieseliä säästyi noin 24 miljoonaa litraa, mikä vastaa noin 0,07 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemää.

– Polttoaineen säästö on tietysti selvää rahaa kuljetusyrityksille ja kun tähän lisätään muut säästyneet kustannukset, kuljetuskustannukset ovat 58 miljoonaa euroa pienemmät kuin ilman massarajojen nostoa, Liimatainen arvioi.

Hyödyt ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin ennen muutosta arvioitiin.

– Ennen asetusmuutosta Liikennevirasto ja me arvioimme hyötyjen olevan enintään noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneviraston arvioissa hyödyt olivat vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt näyttää, että ihan sille tasolle ei päästä, tutkija Lasse Nykänen huomauttaa.

Hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin arvioitu investointitarve siltojen ja teiden rakenteiden vahvistamiseksi painavia kuorma-autoja kestäviksi.

Suomi nähdään liikennealan edelläkävijänä

Muualla Euroopassa käydään keskustelua 60 tonnia painavien täysperävaunuyhdistelmien sallimisesta, joten Suomen kokemuksista ollaan hyvin kiinnostuneita. Tutkimuksen tulokset julkaistiin viime viikolla vihreän logistiikan tutkimusseminaarissa Napolissa.

– Painavien kuorma-autojen, robottiautokokeilujen ja liikenne palveluna -ideoiden myötä Suomi nähdään liikennealan innovaattorina. Tutkimustiedolle on runsaasti kysyntää maailmalla, joten alan tutkimukseen tarvitaan lisää resursseja Suomessa, Liimatainen peräänkuuluttaa.

Linkki tutkimusartikkeliin: Artikkeli

Lisätietoja:

Assistant Professor Heikki Liimatainen, 0408490320, heikki.liimatainen@tut.fi

Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuutta. Tavoitteena oli selvittää näiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ennakoida, saavutetaanko asetetut tavoitteet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä polttoaineenkulutustiedon yhdistämiseen tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoon, mikä mahdollisti hyvin tarkan analyysin talouden, kuljetusten ja päästöjen yhteyksistä. Tämä analyysi tehtiin vuosille 1995–2010 ja tilastoanalyysin tuloksia käytettiin taustatietoina asiantuntijoille, jotka ennakoivat Suomen tiekuljetusalan kehitystä vuoteen 2030. Työn tulokset on julkaistu raportissa Tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus. Continue reading Seminaariesitys: Toimialarakenteen vaikutukset tiekuljetusten määrään, tehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa 1995–2030

Seminaariesitys: Tiekuljetusjärjestelmän tulevaisuuskuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten perustana

Markkina- ja hankinta-alueet ovat globalisoituneet ja elinkeinoelämän toiminta-alueena ja ainakin kilpailuympäristönä on koko maailma. Tämä koskee myös kuljetusjärjestelmiä, niiden ominaisia käyttöalueita ja lainalaisuuksia sekä niiden kehitystarpeita. Tässä toimintaympäristössä ja kehityksessä on oleellista myös kuljetusjärjestelmien eri osa-alueiden, niiden toimintaperiaatteiden, ohjauskeinojen ja yhteensopivuuden hallinta.

Voidaan todeta tiekuljetusalan tutkimustoiminnan olevan alan merkitykseen verrattuna täysin laiminlyöty. Tähän Suomella ei ole pitkällä aikavälillä varaa tarkastellaan tilannetta sitten kansalaisten tai elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteena tulisikin olla nostaa alan kilpailukykyä, elinvoimaisuutta, varmistaa elinkeinoelämälle kustannustehokkaat kuljetuspalvelut yhä kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa sekä myös auttaa kuljetusalaa vastaamaan erilaisiin toimintaympäristöön liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita asetetaan muun muassa EU-tasolla. Continue reading Seminaariesitys: Tiekuljetusjärjestelmän tulevaisuuskuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten perustana

Seminaariesitys: Uudella vaihteella myötätuulessa – Pyöräilyn parhaat käytännöt Suomeen

Suomessa ollaan hyvässä myötätuulessa pyöräilyn edistämisessä. Viime vuosina pyöräilyn lisäämisen eteen on tehty enemmän kuin koskaan aiemmin. Tässä esityksessä nostetaan esiin Euroopassa puhaltavia tuulia, joita seuraamalla Suomessa varmistetaan hyvä myötätuuli pyöräilyn edistämisessä. Tulokset perustuvat PYKÄLÄ-projektissa tehtyihin löytöihin. Ensimmäiseksi Suomessa tulee kiinnittää huomiota liikennejärjestelmän kokonaissuunnitteluun, maankäytön tiivistämiseen, matkaketjujen parantamiseen, pyöräilyverkon ja kunnossapidon laatuun sekä pyöräilyn seurantaan. Kantavana ajatuksena tulee olla pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen kilpailukyvyn selkeä parantaminen autoliikenteeseen nähden. Tavoitteena pitäisi olla, että monet jättävät auton kotiin ja kulkevat pyörällä sen sijaan. Continue reading Seminaariesitys: Uudella vaihteella myötätuulessa – Pyöräilyn parhaat käytännöt Suomeen

Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot

Esitys perustuu vuonna 2011 tehtyyn tutkimukseen, jossa on kartoitettu Itämeren alueen toimintaympäristön kannalta merkittäviä megatrendejä ja arvioitu, miten ne vaikuttavat toimintaympäristön kehittymiseen. Lisäksi on tarkasteltu, miten tämä kehitys heijastuu Itämeren alueen kuljetusjärjestelmään Suomen näkökulmasta. Tulevaisuuden tarkastelun aikaperspektiivinä on vuosi 2020. Tavoitteena on ollut tuottaa visionäärinen kuvaus, joka palvelee erityisesti kokonaisuuden hahmottamista. Työn tulokset on koottu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkaisemaan Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot – Vaikutukset Suomen näkökulmasta -raporttiin. Continue reading Seminaariesitys: Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaariot